Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Asmo Maanselän mukaan ilman korjausliikettä monet itsensä työllistävät pienyrittäjät ja aloittelevat yritykset joutuisivat maksamaan tuloihinsa nähden järjettömän suuria summia eläkevakuutusmaksuja viimeistään vuonna 2029, kun Sanna Marinin hallituksen asettama siirtymäaika loppuu.
– Siinä olisi ajettu monta hyvää liiketoimintaa konkurssiin eläkevakuutusmaksuilla, Maanselkä hämmästelee.
Ongelman ytimessä on Maanselän mukaan se, että nykylaissa YEL-työtulo tarkoittaa arviota yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta, mikä ei vastaa todellisia tuloja vaan sitä, mitä vastaavasta työstä maksettaisiin palkkaa ulkopuoliselle. Työtulon määrän kertoo eläkeyhtiöiden laskuri. Laskuri huomioi arviossaan toimialan, yrityksen liikevaihdon, työmäärän ja työtehtävien vaativuuden sekä palkat vastaavilla aloilla.
Laskuri arvioi esimerkiksi parturiyrittäjän palkan suuruudeksi 2 100 – 2 500 e/kk, minkä perusteella se laskee työtuloksi 28 000 euroa, josta maksetaan 24 % eläkemaksuja. Esimerkissä maksettavaa tulee 560 euroa kuukaudessa.
– Yrittäjäperheessä kasvaneena tiedän, että alkuvaiheessa yrittäjä pistää itsensä likoon ja tulot voivat olla pieniä. Niillä tuloilla ei palkkaa ulkopuolista eikä juurikaan edes itse elä. Maksu ei ole realistinen suhteessa tuloihin ja voi estää koko liiketoiminnan kehittymisen, Maanselkä harmittelee.
Jopa 500 euron kuukausittainen lisämaksu
Ennen uudistusta yrittäjä sai itse määritellä eläkeyhtiölle oman työtulonsa, jonka mukaan hän maksaa YEL-maksua. Tilanteessa hyvin monet yrittäjät alivakuuttivat itsensä suhteessa tuloihinsa. Vuoden 2023 alussa voimaan tuleen YEL-lakiuudistuksen myötä yrittäjän työtuloja tarkistetaan säännöllisesti kolmen vuoden välein. Lakiin sisällytettiin siirtymäaika, jolloin työtulon keskimääräinen korotus on ollut noin 4 000 euroa, minkä työeläkeyhtiö saa tehdä kerran kolmessa vuodessa. Siirtymäajan jälkeen vuonna 2029 työtulo olisi määrätty täysimääräisenä maksun perusteeksi, kertoo Maanselkä.
– Marinin hallitus jätti vuonna 2023 ja sen jälkeen aloittaneet yrittäjät ilman siirtymäaikaa. Vuoden 2026 alusta moni olisi laittanut pillit pussiin eläkeyhtiön tarkastuksessa, kun laskurin lukemaa olisi sovellettu täysimääräisesti. Vuonna 2023 aloittaneelle yrittäjälle olisi lätkäisty kaavamaisesti jopa 500 euron kuukausittainen lisämaksu ensi vuoden alusta, Maanselkä ihmettelee.
Ministeri Riikka Purra linjasi marraskuussa, että ”YEL-eläkemallin on muututtava jo puoliväliriihessä”. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen on laittanut selvityshenkilö Jukka Rantalan tekemään YEL-korjausta. Hänen raporttinsa valmistuu marraskuun lopussa 2025.
Ratkaisua haettiin hallituksen puoliväliriihestä seuraavalla kirjauksella:
”Korjataan yrittäjien eläkejärjestelmän ongelmia. Valmistellaan selvityshenkilö Jukka Rantalan selvityksen valmistettua YEL-järjestelmään muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Muutokset tulisivat voimaan vuonna 2029, jolloin nykyisen työtulon määrityksen siirtymäaika olisi päättymässä. Tarvittaessa hallitus asettaa uuden siirtymäajan. Yrittäjien eläkejärjestelmän uudistuksen jälkeen eli vuosina 2023–2025 aloittaneille yrittäjille säädetään sama 4 000 euron korotusraja kuin muille yrittäjille ensimmäisiin työtulotarkastuksiin vuosille 2026–2028.”
Ansioihin perustuva mallissa maksetaan vain ansioiden mukaan
Selvityshenkilö Jukka Rantalan työ päättyy marraskuussa 2025, jonka jälkeen esitetty malli on selvillä. Vuoden 2026 aikana laki valmistellaan, ja vuoden 2029 alussa laki tulisi voimaan korvaamaan nykymallia.
Ratkaisuna ovat todellisiin tuloihin perustuvat eläkevakuutusmaksut. Toiminimiyrittäjän tulot ovat ratkaistavissa tulorekisteriä ja ennakkoperintärekisteriä hyödyntämällä. Osakeyhtiöyrittäjän tulot jakautuvat ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Jotta osakeyhtiöyrittäjillä ei tapahtuisi YEL-vakuutuksesta johtuvaa tulomuuntoa ansiotuloista osinkotuloiksi, voidaan ottaa laskennalliseksi YEL-lisäksi esimerkiksi osa pääomatuloista tai osa yrityksen tuloksesta.
– Tähän lopulliseen malliin selvityshenkilö Rantala ottaa tarkemmin kantaa vuoden loppuun mennessä, Maanselkä toteaa.
Maanselkä luettelee todellisten tulojen hyötyjä. Ansioihin perustuva mallissa maksetaan vain ansioiden mukaan, ja se joustaa herkästi alaspäin ilman tappelua työeläkeyhtiön kanssa. Vaikeina aikoina tämä on yrittäjälle erittäin tärkeää. Ansiotuloihin perustuvan mallin työtuloarvio ei ole enää epärealistinen yrittäjän markkinatilanteeseen nähden.
– Yrittäjätaitelija voi maalata monta taulua ja muusikkoyrittäjä laulaa monta laulua, joita ei millään voi arvottaa toimialan keskimääräisellä palkkatasolla, Maanselkä naurahtaa.
Miksi lakia ei saada heti voimaan?
Selvityshenkilö Rantalalla on marraskuun loppuun asti aikaa selvittää ansioihin perustuva malli. Lainsäädäntö valmistuu vuonna 2026 ja sen jälkeen astuu mahdollisimman nopeasti voimaan jopa vuonna 2027. Kirjaukseen on jätetty varaa siirtymäaikaan, mikäli se on tarpeen, Maanselkä selvittää.
– Teemme töitä, jotta malli saadaan mahdollisimman nopeasti. Tärkeintä on välttää vuoden 2029 katastrofi ja saada ensi vuoden alusta uudet yrittäjät siirtymäajan piiriin. Näin pelastamme monta yrittäjää konkurssilta, Maanselkä toteaa.
Maanselkä viestittää yrittäjille, että mikäli yritystoiminta on tuottoisaa, kannattaa vakuuttaa itsensä lähelle ansioita perustuvalla vakuutusmaksulla. Yrittäjän maksama YEL-vakuutus vaikuttaa työeläkkeen lisäksi suoraan sosiaaliturvaan, kuten sairauspäivärahaan, työttömyyspäivärahaan tai vanhempainpäivärahaan. Kyse ei ole ainoastaan työttömyysturvasta vaan laajemmasta sosiaalivakuutuksesta.
– Yrittäjän sairauspäivärahan määrä perustuu YEL-työtuloon. Liian moni yrittäjä on tippunut minimisairauspäivärahalle, kun ei ole hyvän sään aikana itseään vakuuttanut, Maanselkä muistuttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) kiittää valtiovarainministeri Riikka Purraa ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta heidän tämänviikkoisesta ilmoituksestaan yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) uudistustyön käynnistämiseksi. Kauan odotettu päätös on merkittävä askel eteenpäin valuvikaisen YEL-järjestelmän korjaamiseksi.
Hallitusohjelmassa linjataan, että YEL-järjestelmä tullaan korjaamaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman painottaa, että uusi järjestelmä ei saa luoda esteitä kasvulle. Sen tulee olla luotettava, ja sen on lisättävä yrittäjien vapauksia. Tällä hetkellä erityisesti pienyrittäjät maksavat yrittäjän eläkemaksuista Strandmanin mielestä täysin kohtuuttomia summia.
Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.
Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan hallituksen kaavailemat veronalennukset kannustavat investoimaan ja tekemään töitä, kun samanaikaisesti vireillä on työmarkkinauudistuksia ja kilpailua lisäävä hankintalain uudistus. - Hallituksen kasvupaketti on varsin tasapainoinen. Yhteisöveron ja ansiotuloverotuksen kevennykset tukevat kasvua, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä arvioi.
36 prosenttia pk-yrityksistä arvioi tuoreessa Yrittäjägallupissa taloudellisen tilanteensa paranevan seuraavan vuoden aikana. Tammikuussa osuus oli 32 prosenttia. - Käänne on selkeä. Optimismi vahvistuu yrittäjien parissa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Viikon suosituimmat
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
Journalistit Carl Exner ja Ahmet Şenyurt selvittivät "Die Spur" -uutisdokumentissa, mitkä tahot ovat islamististen rakenteiden ja Hamasin propagandistien taustalla. Tutkivan journalismin dokumentti todentaa, kuinka Hamas-toimijat ovat merkittävissä rooleissa eurooppalaisissa yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä.
El Salvadorin itsevaltainen presidentti lopetti kovalla kädellä maata terrorisoivien rikollisjengien mielivallan. Kansa ja yrityselämä kiittävät mutta arvostelijoitakin riittää. Yhtä kaikki El Slavador on tänään kansalaisten mielestä yksi maailman turvalllisimmista maista.
