Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on nyt päivittänyt järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen strategian. Edellisen kerran tämä on tehty vuonna 2013 eli lähes 12 vuotta sitten. Myös hallitusohjelmaan sisältyy useita järjestäytyneen rikollisuuden toimintakykyä heikentäviä lainsäädäntöuudistuksia.
– Nyt hyväksyttyyn strategiaan liittyviä toimenpiteitä on yhteensä 21, ja ne jakautuvat eri ministeriöille ja viranomaisille. Toimenpiteet keskittyvät erityisesti viranomaistoiminnan kehittämiseen, analysoidun tiedon hyödyntämiseen ja torjuntayhteistyön laajentamiseen Suomessa ja kansainvälisesti. Strategiaa seurataan jatkuvasti, ja tarvittaessa laaditaan lisää toimia, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Torjuntastrategian tavoitteena on estää järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen yhteiskunnan rakenteisiin. Keskeisiä päämääriä ovat myös rikoshyödyn vähentäminen, rikollisen toiminnan vaikeuttaminen ja rikosten tekemisen riskin kohottaminen. Tavoitteena on myös parantaa rikoksille erityisen alttiissa asemassa olevien, kuten alaikäisten, suojaa.
– Yhteistyön keskeisten toimijoiden välillä on oltava tehokasta ja vakiintunutta esimerkiksi tietojen vaihdossa. Oikeusministeriössä on jo käynnissä tietojenvaihdon koordinaatiohanke, ja kaikki ministeriöt tekevät omilla sektoreillaan uutta lainsäädäntöä tietojenvaihdon esteiden purkamiseksi, Meri sanoo.
Jengirikoksista kovemmat rangaistukset
Järjestäytynyt rikollisuus ja siihen liittyvät toimintatavat muuttuvat nopeasti. Osana strategiaa lainsäädäntöä uudistetaan nyt eri tavoin ajantasaiseksi, Meri kertoo.
Lainsäädäntötoimilla tehostetaan rikosvastuun toteutumista ja rikoshyödyn menettämistä. Myös rahanpesua estetään lainsäädännöllisin toimin.
Eduskunnan käsittelyssä on jo nyt rangaistusten kiristäminen muun muassa laittomista aseista ja koventamisperuste jengirikoksista sekä siitä, että alaikäistä käytetään hyväksi rikosten tekemisessä.
– Lainsäädäntöhankkeita on muitakin. Olemme myös uudistamassa vankilalainsäädäntöä, jotta esimerkiksi tutkintavankeja voi siirtää varmuusosastoille. Olemme myös panostaneet vankilaturvallisuuteen, jolla suojataan paitsi virkamiehiä ja vanginvartijoita myös toisia vankeja. Samalla pyrimme estämään rikollisten verkostoitumista.
Järjestäytyneessä rikollisuudessa tyypillinen tapa on palkata alle rikosvastuuikäisiä tekemään rikoksia.
– Ruotsissa on nähtävillä jo varoittavia esimerkkejä. Me haluamme nyt varmistaa, että Suomesta ei tule rikollisten turvasatamaa.
– Järjestäytyneelle rikollisuudelle tulonlähteitä ovat myös huumekauppa sekä laiton ase- ja ihmiskauppa. Näitä tulonlähteitä meidän tulee tukkia, Meri sanoo.
Viranomaisten tiedonvaihtoa parannetaan
Sisäministeri Mari Rantanen kuvaa, että tänä päivänä järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kovenee ja kansainvälistyy.
– Järjestäytynyt rikollisuus on vakava uhka Suomen turvallisuudelle ja lailliselle yhteiskuntajärjestykselle. Nyt vahvistettu strategia parantaa Suomen sisäistä turvallisuutta. Samalla on toki tärkeää, että strategian uudistamisen ohella myös toimeenpanemme strategian sisällön.
Strategian toimenpideohjelman monet kohdat osuvat sisäministeriöön ja sen hallinnonalalle, erityisesti poliisin tehtäviin.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa oikea-aikaisuudella on keskeinen merkitys, Rantanen sanoo.
– Tässä, kuten kaikessa muussakin rikollisuuden torjunnassa, on parempi toimia hieman etupainotteisesti, jotta voimme toimia silloin, kun se vielä on mahdollista.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan on myös tulossa oma erityislaki, joka mahdollistaa entistä täysipainoisemman ja tuloksekkaamman viranomaisyhteistyön.
– Poliisilla tulee olla riittävän laaja oikeus järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaan tietojen vaihtoon. Vastaavasti muilla viranomaisilla on oltava oikeudet antaa tätä tietoa poliisille, sisäministeri sanoo.
Rikollisuus kietoutuu lailliseen toimintaan
Järjestäytynyt rikollisuus on kasvava ongelma maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Toimintatavat ovat kehittyneet, verkostot laajentuneet ja rikollinen toiminta on kietoutunut yhä tiiviimmin myös lailliseen liiketoimintaan ja kansainvälisiin yhteyksiin.
Viranomaisarvion mukaan Suomessa toimii tälläkin hetkellä liki 2 000 yritystä, joiden vastuuhenkilöillä on joko suora kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai he ovat järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiirissä. Osa näiden yritysten vastuuhenkilöistä on tunnistettuja nykyisiä tai entisiä järjestäytyneiden rikollisryhmien jäseniä.
Rikollisryhmien vaikutuspiirissä toimivat yritykset aiheuttavat verovajetta ja saattavat esimerkiksi pestä rikollisesti saatuja varoja yritystoiminnan kautta.
– Kehityksen pysäyttäminen vaatii päättäväisiä toimia yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi, ja siksi hallitus torjuu järjestäytyneen rikollisuuden uhkaa kaikin keinoin. Meidän tulee varmistaa, että rikolliset jäävät kiinni, että he saavat tuntuvat rangaistukset ja että rikoksella saatu hyöty otetaan heiltä pois, oikeusministeri Meri sanoo.