Hallitus vetoaa vielä vakavasti yhä neuvotteluja käyviin palkansaaja- ja työnantajajärjestöihin, jotta kilpailukykysopimus saisi riittävän kattavuuden. Samalla hallitus tarjoaa enimmillään yli puolen miljardin euron veroporkkanaa, mikä kannustaa mahdollisimman kattaviin sopimuksiin.
Veroporkkana kasvaa asteittain kattavuuden parantuessa. Vähimmilläänkin se korvaa kiky-sopimuksen aiheuttaman tulonmenetyksen. Veronalennus suunnataan tasaisesti eri tuloluokkiin.
Kolmiportainen veronalennusmalli
Työmarkkinajärjestöt päättävät keskenään, onko ratkaisu riittävän kattava vai ei. Jos sopimus saavuttaa riittävän kattavuuden ja se tulee voimaan, hallitus keventää ansiotulojen verotusta 315 miljoonalla eurolla vuoden 2017 talousarviossa. Tämä riittäisi korvaamaan kilpailukykysopimuksessa sovittujen maksujen korotuksen vaikutuksen veronmaksajille vuonna 2017. Sipilän mukaan sopimuksen synty edellyttäisi käytönnössä noin 75 prsentin kattavuutta.
Jos sopimuksen kattavuus ylittää 85 prosenttia, veronkevennystä kasvatetaan 415 miljoonaan euroon.
Jos kattavuus ylittää 90 prosenttia, kevennystä kasvatetaan vielä 100 miljoonalla yhteensä 515 miljoonaan euroon.
– Tämä 200 miljoonan euron lisä merkitsee 150 euron lisäystä keskimääräisen palkansaajan tuloihin vuoden aikana, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi.
Lindström vetoaa neuvottelijoihin
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sanoi tuoreeltaan eduskunnan tiedotustilaisuudessa olevansa tyytyväinen, että tähän tilanteeseen on päästy, mutta että juoksu on vielä kesken. Hän vetosi vakavasti mutta toiveikkaasti työmarkkinajärjestöihin, jotta myös kaupan ala ja metalliteollisuus saataisiin sopimukseen mukaan.
Erikseen hän toivoi, että Suomen Yrittäjät hyväksyisi hallituksen esittämän paikallista sopimista koskevan kompromissin.
– Työmarkkinaratkaisut ovat aina kompromisseja. Koskaan ei voi saada kaikkea. Vetoan Suomen Yrittäjiin, että he lähtisivät sopimukseen mukaan. Kehotan tutustumaan kompromissiesitykseen. Se on iso vastaantulo hallitukselta. Olen tyytyväinen, että tähän tilanteeseen on päästy. Toivottavasti illan neuvotteluista saadaan myös hyviä uutisia: mitä kattavampi sopimus saadaan aikaan, sitä parempi, Lindström korosti.
Veroale kasvattaisi ostovoimaa
Sipilä korosti, että jos veroale voidaan nostaa 515 miljoonaan euroon, kansalaisten ostovoima paranee. Ja jos taloustilanne kehittyy suotuisasti vuosina 2018-19, hallitus voi jatkaa veronalennuksia niin, että ne voivat nousta miljardiin euroon asti vaalikauden aikana.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) vakuutti myös, ettei verotus ainakaan missään tapauksessa kiristy vuosina 2018-19 missään tuloluokassa, vaikka talouden kehitys jäisikin toivotusta. Talouden kehitystä arvioidaan uudelleen vuoden 2017 puolivälissä.
Tosin ratkaisujen dynaamiset vaikutukset tulevat näkyviin vuonna 2018 työllisyyden kautta, Stubb arvioi.
B-vaihtoehtoa ei ole
Sipilä sanoi, ettei hallituksella ole B-vaihtoehtoa kilpailukykysopimuksen kaatumisen varalle. Jos yritys kaatuu, hallituksen pitää miettiä toimiaan alusta asti.
Hallitus lupaa tukea ratkaisun syntymistä sillä, ettei se vie eteenpäin esitystään kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista eikä toteuta ehdollista lisäsäästö- ja veronkorotuslistaa.
Vuosien 2018 ja 19 verotuksessa hallitus ottaa myönteisenä seikkana huomioon, jos myös kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle jättäytyvillä aloilla sovitaan sopimuksen mukaisia työmarkkinaratkaisuja.
Odotukset kohdistuvat nyt varsinkin kuljetusalalle. Jos alalle saadaan kilpailukykyä lisäävät sopimukset, niin silloin on mahdollisuus päästä lähes miljardin euron veronkevennyksiin.
