LEHTIKUVA
Hallitus puolusti lukio- ja ammattikouluverkon karsintaa
Hallitus puolusti lukioverkoston tulevaa harventamista opposition välikysymykseen antamassaan vastauksessa eduskunnassa keskiviikkona.
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) selitti varsin ristiriitaisesti hallituksen lukioverkon uudistuksen tavoitteita. Tavoitteena ei Kiurun mukaan ole lukioverkon vähentäminen, vaikka toisaalta kerrottiin useaan otteeseen, että lukioiden määrää tulee vähentää.
– Hallitus ei ole lakkauttamassa ja sulkemassa lukion toimipisteitä, vaan kehittämässä entistä elinvoimaisempien ja vahvempien lukiokoulutuksen järjestäjien verkkoa, joka kykenee nykyistä paremmin ja taloudellisesti tehokkaammin vastaamaan yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin, Kiuru sanoi.
Hallitus jättää vastuun karsintapäätöksistä alueilla tehtäväksi.
Höylän sijasta
lohkotaan kirveellä
Kiurun mukaan lukioverkko muodostui 1980-luvun lopulla ja se on muuttunut lähinnä kuntaliitosten myötä. Ministerin mielestä lukioista ei voi säästää juustohöylällä, kuten kunnat voivat rahapulassaan tehdä jo nyt. Siksi pitää puuttua rakenteisiin.
– Näin emme voi jatkaa. Ilman hallituksen esittämää järjestäjäverkkouudistusta on vaarana, että oppilaitosverkkoa karsitaan ilman yhteiskunnallista harkintaa, kun käytettävissä on vähemmän resursseja. Tällaiseen tulevaisuuteen ajautuminen johtaisi lukiokoulutuksen lakkaamiseen monilta alueilta ja heikentäisi myös pienten kuntien mahdollisuuksia järjestää perusopetusta, Kiuru muotoili.
Hän sanoi siis hallituksen uudistuksen varmistavan lukiokoulutuksen säilymisen alueilla – ei välttämättä kuitenkaan jokaisessa kunnassa.
Kuntien tehtäviä pois,
karsinta lukioihin
Kiuru taustoitti lukio- ja ammattikouluverkosta säästämistä talouden kestävyysvajeella. Kuntatalouden kestävyysvajeen vuoksi päätettiin vähentää myös kuntien tehtäviä.
– Tämän takia jouduttiin tekemään sopeuttamispäätöksiä myös koulutukseen, Kiuru totesi.
Suurin kuntatehtävien vähennys koskee lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellista uudistusta.
– Valtiontalouden kehyksissä tehtyjen päätösten mukaan siitä tulee noin 260 miljoonan euron säästö, Kiuru selvensi.
Hän sanoi, että mekaanisen leikkaamisen, oppilasmäärien leikkaamisen ja opiskelijapaikan hinnan laskemisen sijasta tavoitellaan samaa säästöä uudistamalla rakenteet niin, ettei opetuksesta tarvitsisi tinkiä. Suurin säästö osuu vuodelle 2017.
– Tämä ei ole missään nimessä mukava päätös, Kiuru murehti.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää