

PS ARKISTO
Hallitus ottaa miljardeja uutta velkaa, kohdistaa varoja vääriin kohteisiin – perussuomalaiset hakisi säästöjä maahanmuutosta: ”Eurooppa ei kykene ratkaisemaan Afrikan ja Lähi-idän ongelmia”
Perussuomalaiset jättää torstaina hallitukselle välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta. Keskeinen asia välikysymyksen taustalla on valmistelussa oleva ulkomaalaislain muutos, jonka jälkeen Suomi olisi Länsi-Euroopan liberaalein maa perheenyhdistämisessä ja monella muullakin maahanmuuttopolitiikan osa-alueella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että hallitus ottaa liikaa velkaa ja kohdistaa julkisia varoja vääriin asioihin.
– Perussuomalaiset kritisoi yleisestikin maahanmuuttopolitiikkaa. Kuitenkin erityisesti tässä tilanteessa, jossa meillä on seitsemän miljardia alijäämäinen budjetti, velkasuhteelle ei ole tapahtunut mitään, eikä rakenteellisia uudistuksia ole edes tulossa, on hyvin huolestuttavaa, että hallitus on valmis lisäämään muun muassa maahanmuuton kustannuksia, perussuomalaisten Purra sanoi eilen MTV-kanavalla Asian ytimessä -ohjelmassa.
Suomen ei pitäisi olla houkuttelevampi kohde
Keskeinen asia välikysymyksen taustalla on myös hallituksen valmistelussa oleva ulkomaalaislain muutos, joka olisi tekemässä perheenyhdistämisestä entistä helpompaa. Esimerkiksi Suomeen yksin tulleen ja täältä turvapaikan saaneen alaikäisen lapsen tai nuoren perheenjäsenet saisivat jatkossa lähes automaattisesti oleskeluluvan.
Lakimuutoksen pelätään johtavan siihen, että Suomeen alettaisiin lähettämään entistä enemmän yksin Suomeen tulevia, niin sanottuja ankkurilapsia nimenomaan perheenyhdistämistarkoituksessa.
Purra sanoo, että vaikka perheenyhdistämisen helpottaminen on ongelmallista jo itsessään, erityisen ongelmallista se on juuri nyt. Hallituksen esityksen jälkeen Suomi olisi Länsi-Euroopan liberaalein maa perheenyhdistämisessä ja monella muullakin maahanmuuttopolitiikan osa-alueella.
– Afganistanin tilanne, Valko-Venäjän tilanne ja monet muut seikat maailmassa kertovat siitä, että vuoden 2015 kaltaisen siirtolaiskriisin toistuminen ei ole enää kaukainen uhka. Tässä tilanteessa Suomen ei missään nimessä pitäisi olla houkuttelevampi kohde kuin naapurimaamme tai muut EU-maat.
– Kun siirtolaiset pääsevät Schengen-alueelle, niin salakuljettajat osaavat kyllä neuvoa, mihin maahan turvapaikkahakemus kannattaa jättää, Purra sanoo.
Maahanmuuttovirastoltakin kritiikkiä hallitukselle
Perheenyhdistämisen helpottamista koskevaa hallituksen esitysluonnosta ovat aiemmin kritisoineet jo poliisi sekä Migri. Pääministeri Sanna Marinin johtaman punaviherhallituksen maahanmuuttopolitiikka myös poikkeaa merkittävästi naapurimaista.
– Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat kiristämässä ja osin jo kiristäneet maahanmuuttopolitiikkaansa. Suomi kulkee siis yleiseurooppalaisessa katsannossa aivan väärään suuntaan. Suomelle olisi tässä tilanteessa tärkeintä, että emme ainakaan erottuisi naapurimaista, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että perussuomalaiset toki edelleen ajaa Suomeen vielä tiukempaakin maahanmuuttolinjaa.
– Toisaalta perussuomalaisten linja ei olisi merkittävästi tiukempi kuin esimerkiksi Tanskan sosiaalidemokraattisella hallituksella, jonka tavoitteena on humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ja painopisteen siirtäminen järkevämpään ja kustannustehokkaampaan auttamiseen.
Perussuomalaisten linja humanitaarisen auttamisen suhteen on selkeä: auttamisen tulee tapahtua pakolaisleireillä kriisien lähialueilla.
– Kaikki auttamisen painopisteet pitää siirtää lähialueilla tapahtuvaan auttamiseen. Se on sekä taloudellisesti että inhimillisesti huomattavasti tehokkaampaa, koska samalla rahalla voidaan tällöin auttaa suurempaa määrää ihmisiä. Lisäksi, kun tilanne lähtömaassa helpottuu, tavoitteena tietenkin pitää olla, että ihmiset pystyvät palaamaan kotimaahansa, Purra sanoo.
EU-ratkaisuja turha odottaa
EU-tasolla yhteisten ratkaisujen löytäminen siirtolais- ja turvapaikanhakukysymyksiin on kankeaa. Purra katsoo syyn olevan siinä, että EU-maiden intressit ovat hyvin erilaisia keskenään.
– EU-maiden intressit vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, missä ne sijaitsevat, ovatko ne ulkorajavaltioita joihin pääsee merta pitkin tai onko esimerkiksi kyseessä pohjoisen Euroopan valtio, jossa on kattava sosiaaliturva.
– Kun turvapaikanhakijat pääsevät Schengen-alueelle, he pääsevät kulkemaan varsin vapaasti, vaikka eivät sinänsä olekaan vapaan liikkuvuuden piirissä. Tietyillä jäsenvaltioilla on intressinä päästää turvapaikanhakijat läpi, joillakin taas padota liike – ja joillakin mailla on toiveena, että turvapaikanhakijoiden paine ei kohdistuisi juuri sinne.
Purra ei usko, että yhteistä EU-tason sopimusta turvapaikanhakuun tai siirtolaisuuteen liittyen olisi tulossa jatkossakaan, sillä jäsenmaat ovat hyvin erimielisiä esimerkiksi taakanjakoon liittyen.
– Euroopan unioni ei kykene ratkaisemaan ongelmia, jotka ovat Afrikassa ja Lähi-idässä.
Kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa
Perussuomalaiset katsoo, että maahanmuutosta olisi saatavissa merkittäviä kustannussäästöjä.
– Jos valikoisimme tänne tulijat sillä perusteella, että meille tulisi vain sellaisia ihmisiä, joista on oikeasti myös hyötyä. Samalla humanitaariseen maahanmuuttoon varatut rahat kohdistettaisiin vain kriisien lähialueille, Purra sanoo.
Perussuomalaiset esittää useita muitakin rakenteellisia uudistuksia, kuten työn ja yrittämisen verotuksen alentamista. Kenties merkittävin, myös maahanmuuttoon liittyvä muutosesitys on tavoite edetä kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvajärjestelmää.
Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva edellyttäisi perustuslain muutosta.
– On kuitenkin selvää, että järjestelmämme, jossa on krooninen epäsuhta tulojen ja menojen välillä, vaatii uusia ratkaisuja. Meidän mielestämme on hyvin huolestuttavaa, että nyt etenemme vuodesta toiseen samanlaisella menopolitiikalla. Samalla on jopa kyseenalaistettu se, tarvitseeko velkaa maksaa koskaan takaisin, Purra sanoo.
Kaikilla ilmastotoimilla on hintalappunsa
Perussuomalaisten mielestä Suomen ei pidä pyrkiä tekemään olennaisesti kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa kuin kilpailijamaansa tai Euroopan unioni.
– Pienen maan, kuten Suomen, ei kannata tehdä virheitä ensimmäisenä, vaan voisimme oppia muilta mailta ja esimerkiksi katsoa, millaisiin teknologioihin voisimme satsata, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että vaikka ilmastonmuutos onkin vakava uhka, ei tilannetta voi ratkaista sillä, että Suomi lisää kansalaistensa maksuja ja kurjistaa elämistä.
– Suomi tekee hyvin paljon jo nyt, mutta kyseenalaistamme sen, pitääkö meidän tehdä kaikkien eniten. Kaikilla ilmastotoimilla on hintalappunsa ja ilmastotoimilla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia, kuten se, että monet ihmiset voivat jäädä työttömiksi tai verot ja maksut saattavat kasvaa. Maakunnissa moni saattaa jopa miettiä, onko työssäkäynti enää kannattavaa, kun bensalasku on niin suuri.
– Päästövähennyksiä pitäisi pyrkiä tekemään erityisesti siellä, missä se on edullisinta ja missä päästöjen vähentäminen on oleellisinta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmastotoimet siirtolaisvyöry humanitaarinen maahanmuutto Lähi-itä Euroopan unioni Ulkomaalaislaki Riikka Purra Afrikka Perheenyhdistäminen Sanna Marin Turvapaikanhakijat Suomi Sosiaaliturva perussuomalaiset hallitus talous Välikysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lakihanke alaikäisen turvapaikanhakijan perheenyhdistämisen helpottamisesta etenee: Tuleeko ankkurilapsista uusi keino saada turvapaikka Suomesta?

Migri tyrmää lakiesityksen perheenyhdistämisen helpottamiseksi – Ohisalo ei halua edes puhua ankkurilapsista

Perussuomalaiset tekee välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta – suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Lulu Ranne: Veroja kevennettävä, suomalaisten hyvinvoinnin kannalta epäoleellisista ja vahingollisista toiminnoista ja menoista on luovuttava

Purra: Seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva EU-paketti syötetään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun teemalla – ”Suomalaisten tehtävä on maksaa”

Kristilliset ja kokoomus eivät lähteneet mukaan välikysymykseen taloudesta ja maahanmuuttopolitiikasta – Tavio: Puolueiden syy poisjäämiseen poliittinen strategia

Perussuomalaiset: Hallitus laajentaa taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa – välikysymys on välttämätön

Perussuomalaisten välikysymys taloudesta ja maahanmuutosta – Mäkelä kehottaa demareita ”ottamaan mallia tanskalaisilta puolueveljiltään”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi ottaa 4,5 miljardia takkiin – hallitus hehkuttaa ”ilmaista rahaa”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää