

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitus myy valtion omaisuutta ja kiristää suomalaisten verotusta – rahoittaa Etiopian vaaleja ja Nairobin huippukokousta
Suomen Uutiset selvitti ulkoministeriön hallinnoimien kehitysyhteistyövarojen käyttöä kolmen kuukauden ajalta. Selvityksen perusteella voi todeta, että rahanmenoa ei voi mitenkään estää. Kehitysyhteistyöhankkeisiin hupeni tarkastelujaksolla huimat 29 431 605 euroa.
Etiopian vaalien ohella muita hankkeita ovat esimerkiksi Somalian kehitysyhteistyön suunnittelu, Tansanian verohallinnon tuki sekä Yangonin suurlähetystön kehitysyhteistyön hallinnointi.
Etiopiassa järjestetään vaalit toukokuussa 2020 ja Suomi on tapahtumassa vahvasti mukana – maksajan roolissa. Pekka Haaviston (vihr.) johtama ulkoministeriö on päättänyt osallistua Etiopian vaalien tukemiseen 800 000 eurolla. Suomen rahoitus on samalla osa YK:n kehitysohjelman UNDP:n koordinoimaa vaalitukihanketta, jolla tuetaan Etiopian vaalilautakuntaa.
Ulkoministeriön mukaan Suomelta kanavoitu rahasumma ohjataan erityisesti naisten poliittiseen voimaannuttamiseen, jonka toteutuksesta yhteisrahoitusohjelmassa vastaa UNWOMEN. Päätös Etiopian vaalirahoituksesta on tehty 27. syyskuuta.
Somaliaan vajaa puoli miljoonaa euroa
Ulkoministeriön hallinnoimat kehitysyhteistyövarat käytetään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan väliseen kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työn tukemiseen sekä humanitaariseen apuun.
Ulkoministeriö tekee erillisen rahoituspäätöksen jokaisesta hankkeesta tai ohjelmasta, jonka tukemiseen se päättää osallistua. Suomen Uutiset kävi läpi ulkoministeriössä päätetyt rahoitushankkeet vajaan kolmen kuukauden ajalta, eli syyskuun alusta marraskuun loppuun.
Syyskuussa rahoituspäätös tehtiin viidelle hankkeelle. Rahoitettavia kohteita ovat Somalian kehitysyhteistyön suunnitteluvarat 75 000 euroa, kansallisen ja paikallisen tason sovintoprosessien tuki Somaliassa, vaihe II 461 384 euroa, kehitysmaiden kiertotalous, kauppa ja kehitys 50 000 euroa, Suomen vesifoorumin kehitysyhteistyötoiminta 120 000 euroa sekä jutun alussa mainittu Etiopian vaalituki 800 000 euroa. Syyskuun osalta kehitysyhteistyöhankkeisiin siis hupeni yhteensä 1 506 384 euroa.
Lokakuussa paloi yli 25 miljoonaa euroa
Lokakuussa kehitysyhteistyöprojekteihin käytettiin uskomattomat yli 25 miljoonaa euroa. Tarkalleen 25 485 221 euroa. Rahoitusta saivat Extractive Industries Transparency Initiativen läpinäkyvän toimintatavan standardi 700 000 euroa, Yangonin suurlähetystön kehitysyhteistyön hallinnointi, suunnittelu ja seuranta sekä henkilöstön kehitysyhteistyökoulutus 50 000 euroa, kohdentamaton vapaaehtoinen rahoitus eli yleisavustus YK:n väestörahasto UNFPA:lle 18 250 000 euroa, Suomen tuki Nairobin ICPD25 huippukokoukselle 450 000 euroa, Burundin resilienssihanke 35 221 euroa ja tuki Afganistanin UN Womenille 6 000 000 euroa.
Marraskuussa kehitysyhteistyötä rahoitettiin 2 440 000 eurolla. Rahansaajia olivat Mosambikin jälleenrakennusrahasto 2 000 000 euroa, Suomen tuki International Peace Institutelle konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun 160 000 euroa, Tansanian verohallinnon tuki 230 000 euroa sekä yksityisen sektorin kehityksen avunantajakomitea 50 000 euroa.
Kehitysapuun tänä vuonna 989 miljoonaa euroa
Tänä vuonna valtion budjetin kehitysyhteistyön määrärahat ovat kaikkiaan 989 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on summasta 577 miljoonaa euroa.
Määrärahat jaetaan kahteen kategoriaan: ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön. Muulla kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuutta EU:n talousarviosta sekä eräitä muita kehitysavuksi katsottavia maksuja eri hallinnonaloilta.
Pääministeri Antti Rinteen johtama hallitus on ensi vuonna lisäämässä kehitysyhteistyöhön käytettäviä varoja entisestään. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksessä kehitysyhteistyön määrärahoja nostetaan noin 100 miljoonaa euroa. Päätös varmasti ilahduttaa ainakin kehitysyhteistyöjärjestöissä työskenteleviä palkansaajia.
Kehitysyhteistyöhön, kuten muihinkin hallituksen hankkeisiin tarvittavat varat hallitus aikoo kattaa muun muassa myymällä valtion omaisuutta. Myös verotus kiristyy. Erityisesti asumisen, liikkumisen ja ruuan hinta tulee nousemaan, mikä heikentää tuntuvasti tavallisen palkansaajan ostovoimaa ja nostaa elinkustannuksia.
Hallitus kasvattaa veronmaksajien taakkaa
Kehitysyhteistyö on hallitukselle vain yksi avoin kuluerä, johon on mahdollista kylvää veronmaksajien rahaa rajattomia määriä. Rinteen hallituksen tavoitteena on tulevaisuudessa nostaa kehitysapurahoja jopa 0,7 prosentin osuuteen Suomen bruttokansantuotteesta, mikä kasvattaisi tuntuvasti veronmaksajien taakkaa.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti kehitysyhteistyöhön, kunhan se palvelee myös Suomen intressejä.
Halla-aho muistutti kesällä Paasikivi-Seura ry:n kokouksessa, että kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaisi joka vuosi jopa 600 miljoonan euron lisäystä valtion kuluihin.
– Tätä summaa pidettäisiin aika suurena, jos puhuttaisiin melkein mistä tahansa muusta, kuten vanhusten hoivapalveluista tai tieverkon ylläpidosta. Kehitysyhteistyössä ei usein edes esitetä kysymystä, mistä se raha otetaan, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaiset: Rahan kippaaminen lopettava
Halla-aho on myös todennut, että Suomen kannattaisi pyrkiä kahdenvälisiin kehitysyhteistyösuhteisiin, joissa muun muassa pyrittäisiin edistämään paikallista taloudellista toimeliaisuutta, ja investoinnit myös sidottaisiin siihen, että kehitysapua vastaanottava maa ottaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet kansalaisensa takaisin.
Kansanedustaja Leena Meri totesi viime viikolla Ylen tv-haastattelussa, että perussuomalaiset haluaa perua hallituksen suunnitteleman korotuksen kehitysapuun.
– Haluamme lopettaa rahan kippaamisen sellaisiin asioihin, jotka eivät ole ensisijaisen tärkeitä suomalaisille. Kyllä meidän täytyy ajatella ensisijaisesti suomalaisia, Meri sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Etiopia valtion omaisuus veronkiristykset ostovoima veronmaksajat elinkustannukset suomalaiset Leena Meri Pekka Haavisto Antti Rinne Ulkoministeriö Somalia perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puoluesihteeri Grönroos: Mitä hallitus on tehnyt – lisännyt kehitysapua, nostanut puoluetukea ja kasvattanut ministereidensä avustajien määrää

Meri: ”Haluamme lopettaa rahan kippaamisen sellaisiin asioihin, jotka eivät ole ensisijaisen tärkeitä suomalaisille”

Varapuhemies Eerola: Kehitysapua vastaanottavat maat tulee saada noudattamaan korkeintaan kahden lapsen politiikkaa

Tavio: Ilman kehitysapua valtionvelka olisi jopa kolmanneksen pienempi

Purra: Mihin katosi Suomi?

IS: Haavisto yritti lennättää Isis-lapset salaa Suomeen – perussuomalaiset varoittivat aikeista jo elokuussa

Talousennusteissa huima haitari kitukasvusta kaaokseen

Halla-aho: Jos ilmastonmuutos ei teekään Suomesta Välimeren maata, niin punavihreä talouspolitiikka tekee – “Olemme hyvin vaarallisessa kierteessä”

Kaupunkilaiset ja perussuomalaiset vastustavat vesihuollon yksityistämistä Jyväskylässä: ”Myyntihankkeesta luovuttava – kalliin konsulttiyhtiön rahoittaminen lopetettava heti”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää