

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitus myy valtion omaisuutta ja kiristää suomalaisten verotusta – rahoittaa Etiopian vaaleja ja Nairobin huippukokousta
Suomen Uutiset selvitti ulkoministeriön hallinnoimien kehitysyhteistyövarojen käyttöä kolmen kuukauden ajalta. Selvityksen perusteella voi todeta, että rahanmenoa ei voi mitenkään estää. Kehitysyhteistyöhankkeisiin hupeni tarkastelujaksolla huimat 29 431 605 euroa.
Etiopian vaalien ohella muita hankkeita ovat esimerkiksi Somalian kehitysyhteistyön suunnittelu, Tansanian verohallinnon tuki sekä Yangonin suurlähetystön kehitysyhteistyön hallinnointi.
Etiopiassa järjestetään vaalit toukokuussa 2020 ja Suomi on tapahtumassa vahvasti mukana – maksajan roolissa. Pekka Haaviston (vihr.) johtama ulkoministeriö on päättänyt osallistua Etiopian vaalien tukemiseen 800 000 eurolla. Suomen rahoitus on samalla osa YK:n kehitysohjelman UNDP:n koordinoimaa vaalitukihanketta, jolla tuetaan Etiopian vaalilautakuntaa.
Ulkoministeriön mukaan Suomelta kanavoitu rahasumma ohjataan erityisesti naisten poliittiseen voimaannuttamiseen, jonka toteutuksesta yhteisrahoitusohjelmassa vastaa UNWOMEN. Päätös Etiopian vaalirahoituksesta on tehty 27. syyskuuta.
Somaliaan vajaa puoli miljoonaa euroa
Ulkoministeriön hallinnoimat kehitysyhteistyövarat käytetään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan väliseen kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työn tukemiseen sekä humanitaariseen apuun.
Ulkoministeriö tekee erillisen rahoituspäätöksen jokaisesta hankkeesta tai ohjelmasta, jonka tukemiseen se päättää osallistua. Suomen Uutiset kävi läpi ulkoministeriössä päätetyt rahoitushankkeet vajaan kolmen kuukauden ajalta, eli syyskuun alusta marraskuun loppuun.
Syyskuussa rahoituspäätös tehtiin viidelle hankkeelle. Rahoitettavia kohteita ovat Somalian kehitysyhteistyön suunnitteluvarat 75 000 euroa, kansallisen ja paikallisen tason sovintoprosessien tuki Somaliassa, vaihe II 461 384 euroa, kehitysmaiden kiertotalous, kauppa ja kehitys 50 000 euroa, Suomen vesifoorumin kehitysyhteistyötoiminta 120 000 euroa sekä jutun alussa mainittu Etiopian vaalituki 800 000 euroa. Syyskuun osalta kehitysyhteistyöhankkeisiin siis hupeni yhteensä 1 506 384 euroa.
Lokakuussa paloi yli 25 miljoonaa euroa
Lokakuussa kehitysyhteistyöprojekteihin käytettiin uskomattomat yli 25 miljoonaa euroa. Tarkalleen 25 485 221 euroa. Rahoitusta saivat Extractive Industries Transparency Initiativen läpinäkyvän toimintatavan standardi 700 000 euroa, Yangonin suurlähetystön kehitysyhteistyön hallinnointi, suunnittelu ja seuranta sekä henkilöstön kehitysyhteistyökoulutus 50 000 euroa, kohdentamaton vapaaehtoinen rahoitus eli yleisavustus YK:n väestörahasto UNFPA:lle 18 250 000 euroa, Suomen tuki Nairobin ICPD25 huippukokoukselle 450 000 euroa, Burundin resilienssihanke 35 221 euroa ja tuki Afganistanin UN Womenille 6 000 000 euroa.
Marraskuussa kehitysyhteistyötä rahoitettiin 2 440 000 eurolla. Rahansaajia olivat Mosambikin jälleenrakennusrahasto 2 000 000 euroa, Suomen tuki International Peace Institutelle konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun 160 000 euroa, Tansanian verohallinnon tuki 230 000 euroa sekä yksityisen sektorin kehityksen avunantajakomitea 50 000 euroa.
Kehitysapuun tänä vuonna 989 miljoonaa euroa
Tänä vuonna valtion budjetin kehitysyhteistyön määrärahat ovat kaikkiaan 989 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on summasta 577 miljoonaa euroa.
Määrärahat jaetaan kahteen kategoriaan: ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön. Muulla kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuutta EU:n talousarviosta sekä eräitä muita kehitysavuksi katsottavia maksuja eri hallinnonaloilta.
Pääministeri Antti Rinteen johtama hallitus on ensi vuonna lisäämässä kehitysyhteistyöhön käytettäviä varoja entisestään. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksessä kehitysyhteistyön määrärahoja nostetaan noin 100 miljoonaa euroa. Päätös varmasti ilahduttaa ainakin kehitysyhteistyöjärjestöissä työskenteleviä palkansaajia.
Kehitysyhteistyöhön, kuten muihinkin hallituksen hankkeisiin tarvittavat varat hallitus aikoo kattaa muun muassa myymällä valtion omaisuutta. Myös verotus kiristyy. Erityisesti asumisen, liikkumisen ja ruuan hinta tulee nousemaan, mikä heikentää tuntuvasti tavallisen palkansaajan ostovoimaa ja nostaa elinkustannuksia.
Hallitus kasvattaa veronmaksajien taakkaa
Kehitysyhteistyö on hallitukselle vain yksi avoin kuluerä, johon on mahdollista kylvää veronmaksajien rahaa rajattomia määriä. Rinteen hallituksen tavoitteena on tulevaisuudessa nostaa kehitysapurahoja jopa 0,7 prosentin osuuteen Suomen bruttokansantuotteesta, mikä kasvattaisi tuntuvasti veronmaksajien taakkaa.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti kehitysyhteistyöhön, kunhan se palvelee myös Suomen intressejä.
Halla-aho muistutti kesällä Paasikivi-Seura ry:n kokouksessa, että kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaisi joka vuosi jopa 600 miljoonan euron lisäystä valtion kuluihin.
– Tätä summaa pidettäisiin aika suurena, jos puhuttaisiin melkein mistä tahansa muusta, kuten vanhusten hoivapalveluista tai tieverkon ylläpidosta. Kehitysyhteistyössä ei usein edes esitetä kysymystä, mistä se raha otetaan, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaiset: Rahan kippaaminen lopettava
Halla-aho on myös todennut, että Suomen kannattaisi pyrkiä kahdenvälisiin kehitysyhteistyösuhteisiin, joissa muun muassa pyrittäisiin edistämään paikallista taloudellista toimeliaisuutta, ja investoinnit myös sidottaisiin siihen, että kehitysapua vastaanottava maa ottaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet kansalaisensa takaisin.
Kansanedustaja Leena Meri totesi viime viikolla Ylen tv-haastattelussa, että perussuomalaiset haluaa perua hallituksen suunnitteleman korotuksen kehitysapuun.
– Haluamme lopettaa rahan kippaamisen sellaisiin asioihin, jotka eivät ole ensisijaisen tärkeitä suomalaisille. Kyllä meidän täytyy ajatella ensisijaisesti suomalaisia, Meri sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Etiopia valtion omaisuus veronkiristykset ostovoima veronmaksajat elinkustannukset suomalaiset Leena Meri Pekka Haavisto Antti Rinne Ulkoministeriö Somalia perussuomalaiset hallitus Jussi Halla-aho kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puoluesihteeri Grönroos: Mitä hallitus on tehnyt – lisännyt kehitysapua, nostanut puoluetukea ja kasvattanut ministereidensä avustajien määrää

Meri: ”Haluamme lopettaa rahan kippaamisen sellaisiin asioihin, jotka eivät ole ensisijaisen tärkeitä suomalaisille”

Varapuhemies Eerola: Kehitysapua vastaanottavat maat tulee saada noudattamaan korkeintaan kahden lapsen politiikkaa

Tavio: Ilman kehitysapua valtionvelka olisi jopa kolmanneksen pienempi

Purra: Mihin katosi Suomi?

IS: Haavisto yritti lennättää Isis-lapset salaa Suomeen – perussuomalaiset varoittivat aikeista jo elokuussa

Talousennusteissa huima haitari kitukasvusta kaaokseen

Halla-aho: Jos ilmastonmuutos ei teekään Suomesta Välimeren maata, niin punavihreä talouspolitiikka tekee – “Olemme hyvin vaarallisessa kierteessä”

Kaupunkilaiset ja perussuomalaiset vastustavat vesihuollon yksityistämistä Jyväskylässä: ”Myyntihankkeesta luovuttava – kalliin konsulttiyhtiön rahoittaminen lopetettava heti”
Viikon suosituimmat

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Päivän pointti: Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ja leimaa suomalaiset tuholaisiksi – vaikka Suomi on hiilinegatiivinen maa

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Kansalaisaloitteen tekijät: Ylen rahoitusta leikattava Ruotsin tasoon eli 76 euroon per asukas
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.