

LEHTIKUVA
Hallitus muisti Pohjois-Karjalaa budjettiriihessä merkittävillä panoksilla – Antikainen: Hallitus osoittaa vahvaa sitoutumista Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden parantamiseen
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen siihen, että Pohjois-Karjala saa huomattavaa tukea hallitukselta, kun alueen kehittämiseen panostetaan tuntuvasti.
– Näillä investoinneilla hallitus osoittaa vahvaa sitoutumista Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden parantamiseen, iloitsee Sanna Antikainen.
Liikenneyhteyksien kehittäminen avainasemassa
Hallitus esittää Karjalan radan kehittämiseen 90 miljoonan euron valtuutta sekä 10,5 miljoonan euron määrärahaa.
– Näin voidaan parantaa merkittävästi alueen liikenneyhteyksiä ja sujuvoittaa matkustamista sekä tavarankuljetusta. Perusväylänpitoon hallitus esittää 2,7 miljoonan euron määrärahaa Itä-Suomen pieniin liikennehankkeisiin. Nurmes–Joensuu-rataosuuden kriittisiä kohtia voidaan parantaa kuten myös valtatie kuudella Rääkkylän ja Kiteen tien liittymää.
Rahaa on luvassa myös Karvion kanavan sillan rakennushankkeelle. Hallitus esittää kokonaisuudessaan 14 miljoonan euron valtuutta ja miljoonan euron määrärahaa.
– Karvion kanavan silta on elinkeinoelämän keskeinen kuljetusreitti. Uuden sillan rakentamisen myötä kantavuudesta tulee riittävä myös suurille erikoiskuljetuksille.
Urheiluun satsataan
Antikaisen mukaan myös urheilun ja matkailun osalta Pohjois-Karjala hyötyy hallituksen tuesta.
– Kontiolahden ampumahiihtostadionin valaistus päivitetään vastaamaan kansainvälisten arvokisojen vaatimuksia, mikä tukee alueen asemaa huippu-urheilun keskuksena. Uskon, että se myös houkuttelee entistä enemmän matkailijoita ja urheilijoita, kun ampumahiihtostadionilla voidaan järjestää ison mittaluokan arvokisoja, Antikainen sanoo.
Koko maakunta hyötyy merkittävistä investoinneista
GTK Mintec on maailman johtavia mineraaliprosessoinnin ja kiertotalouden tutkimusalustoja, ja sen tutkimustyö tukee kestävää kehitystä ja raaka-aineiden entistä tehokkaampaa hyödyntämistä.
– Outokumpu saa merkittävää lisäpotkua GTK Mintecin tutkimusinfrastruktuurin kehittämisestä. Hallitus valtuuttaa 18 miljoonaa euroa tehtaan ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen, ja ensi vuodelle on varattu 5 miljoonan euron määräraha. Tätä voi kutsua jättipotiksi Outokummulle ja koko Pohjois-Karjalalle, Antikainen sanoo mielissään.
Tulevaisuuden investoinnit vahvistavat kasvua
Antikaisen mukaan hallitus katsoo jo tulevaisuuteen ja on valmis jatkamaan investointeja Pohjois-Karjalan hyväksi. Aiemmin keväällä linjattu Fingrid-kantaverkon rakentaminen luo yhdessä nyt tehtyjen päätösten kanssa uskoa Pohjois-Karjalan tulevaisuuteen.
– Fingrid-kantaverkon laajennus Pohjois-Karjalaan on ollut maakuntaliiton edunvalvonnan listan kärkipäässä jo vuosia. Nyt alueen elinkeinoelämän ja infrastruktuurin kehittymiseen satsataan vahvasti, mikä tuo uusia mahdollisuuksia. Pohjois-Karjala voi katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen, kun hallitus panostaa alueen kasvupotentiaalin vahvistamiseen.
Kansanedustaja Antikainen haluaa kiittää Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän ja maakuntaliiton virkamiehiä vahvasta alueen edunajamisesta.
– Maakuntaliiton virkamiehet ja elinkeinoelämä ovat esitelleet perusteellisesti ja tosiasioihin nojaten hallitukselle Pohjois-Karjalan edunvalvonnan kohteet. Tämä on oleellisesti helpottanut allekirjoittaneen ja perussuomalaisten ministereiden työtä Pohjois-Karjalan edunvalvonnassa, Antikainen kiittelee.

KUVA MATTI MATIKAINEN
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- liikenneyhteydet Fingrid kantaverkko infrastruktuuri infrainvestoinnit elinkeinoelämä matkailu Itä-Suomi Pohjois-Karjala Outokumpu Sanna Antikainen budjettiriihi Urheilu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Itäinen Suomi mielissään valtatie 15:n hankerahoituksen toteutumisesta – Sheikki Laakso: ”Vihdoinkin kuokka iskee maahan”
Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksessä myönnetään 122 miljoonaa euroa valtatie 15:n Kotkan ja Kouvolan välisen tieosuuden parantamiseksi. Kaksikymmentä vuotta hankerahoitusta odottanut projekti on ollut kansanedustaja Sheikki Laakson poliittisen uran tärkein tavoite.

Ministeri Ranne: Turvallisuutta ja taloutta vahvistavat tiehankkeet nuijittu riihessä
Hallitus käynnistää useita merkittäviä liikenneinfrainvestointeja koko Suomessa vuonna 2025. Uusista infrainvestoinneista sovittiin hallituksen budjettiriihessä tänään 3.9.2024.

Rakennusteollisuus kehuu hallitusta fiksusta suunnasta: ”Tämän budjettiriihen myötä tiestön korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle”
Hallituksen päätös kiihdyttää tiestön korjausvelan purkamista ja aloittaa keskeisiä väyläinvestointihankkeita saa kiitosta Rakennusteollisuudelta.

Budjettiriihi päätökseen: Sopeutus on uusi normaali – katseet käännetään kasvuun
Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää