Selvät ja riidattomat oikeustapaukset syyttäjän ratkaistavaksi

Hallitus aikoo lisätä sakkorangaistuksia oikeusistuntojen sijaan helpoissa ja riidattomissa rikkomuksissa. Tällä pyritään keskittämään oikeuslaitoksen voimavarat vaativampiin oikeustapauksiin ja säästämään samalla yhteiskunnan varoja.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) vastaanotti asiaa koskevan mietinnön torstaina. Lakien esitetään tulemaan voimaan syksyllä 2018 tai vuoden 2019 aikana.

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että syyttäjä voisi määrätä sakkorangaistuksen rikoksista, joista säädetty rangaistus on enintään yksi vuosi kuusi kuukautta vankeutta. Sakkomenettelyyn siirrettäisiin myös eräitä sellaisia rikoksia, joiden enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta.

Sakkomenettelyyn vain, jos tulos olisi sakko

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vankeuksia ryhdyttäisiin muuttamaan sakoiksi. Sakkomenettelyyn siirretään vain sellaisia tapauksia, joista olisi seurannut sakko myös oikeuden käsittelyssä. Tarkoitus on vain säätää sakko kevyemmällä menettelyllä niin, että tuomio tulee nopeammin ja yhteiskunnan kuluja säästyy.

Sakkomenettelyyn siirretään vain lähinnä riidattomia ja helppoja tapauksia, joista on yleensä tunnustus valmiina esitutkinnassa. Menettelyyn siirtyisi noin 10 000 oikeustapausta, joista noin puolet olisi rattijuopumuksia. Ajokiellon määräisi jatkossa aina poliisi. Esimerkiksi liikennerikkomus voitaisiin ratkaista sakolla joustavasti jo maantien varressa.

Sakkomenettelyn vaatimus väljenee

Esityksen mukaan sakkomenettelyn soveltamisala laajenee aika merkittävästi. Nykyisin syyttäjä voi määrätä sakkorangaistuksen rikoksesta, josta säädetty rangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta. Lakia perustellaan niinkin, että nykyinen sääntely sakkomenettelyn edellytyksistä on varsin raskas ja rajoittaa myös muutoksenhakua.

Ehdotettu uudistus merkitsisi, että syyttäjä voisi selvissä ja yksinkertaisissa tapauksissa määrätä sakon muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, huumausainerikoksesta, vesiliikennejuopumuksesta, ampuma-aserikoksesta ja eräistä omaisuusrikoksista. Asiassa ei tarvittaisi tuomioistuinkäsittelyä.

Sakkomenettelyyn ei ehdoteta esimerkiksi pahoinpitelyä, laitonta uhkausta eikä lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin. Asia voidaan käsitellä sakkomenettelyssä vain, jos teko on yleisen seuraamuskäytännön perusteella sakolla sovitettavissa.

Lindström: Ei sodi oikeudentajua vastaan

Lindström kiittää työryhmää yksimielisestä esityksestä, joka vastaa hallitusohjelman tavoitetta virtaviivaistaa hallintoa niin, että oikeuslaitos voi keskittyä ydintehtäviinsä.

Uusi menettely säästää yhteiskunnan varoja useita miljoonia euroja vuodessa samalla, kun oikeuden päätökset syntyvät entistä nopeammin. Samalla huolehditaan myös kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta uudistuksen yhteydessä, mistä Lindström erikseen kiitti.

Lindström kertoo, että hallituksen oikeuspoliittinen linja tähtää rangaistusten koventamiseen joissakin asioissa. Tämä uudistus ei kuitenkaan liity näihin pyrkimyksiin. Tämä ei ole myöskään ristiriidassa kansan oikeustajun kanssa, jota oikeusministeriö myös selvittää parhaillaan.

– Uudistettuun sakkomenettelyyn tulee ainoastaan helppoja ja riidattomia tapauksia, ei sellaisia vaikeita tapauksia, jotka olisivat myös oikeustajun kannalta ongelmallisia, Lindström painottaa.

Tehdään asiat fiksummin

Myös paikalla ollut poliisin edustaja oli esityksen kannalla. Se helpottaa poliisin työtä ja tuo samalla uusia työtehtäviä, kuten kaikki ajokiellot poliisin päätettäviksi, mikä on hyvä järjestely. Myös liikenneministeriön edustaja piti rattijuopumusten siirtämistä kokonaan poliisille merkittävänä.

Helsingin käräjäoikeuden edustaja korosti, ettei järjestely muuta oikeudenkäyttöä sinänsä: sakkomenettelyyn siirtyy tapauksia, jotka ovat olleet selviä jo nyt, pääosin jo tunnustettuja tekoja. Riitaisat asiat käsitellään jatkossakin käräjäoikeudessa.

Syyttäjien edustaja korostaa, että muutos säästää syyttäjien resursseja. Asioiden käsittely nopeutuu.

– Teemme asioita entistä fiksummin, Lindström tiivisti.

Kansalaisten oikeuskäsityksiä kartoittava selvitys tekeillä

Lindström kertoo, että oikeusministeriö selvittää kansalaisten oikeustajua parhaillaan ja selvitys valmistuu kevääseen mennessä. Sen jälkeen harkitaan, miten selvityksen tuloksia sovelletaan lainsäädäntöön.

– Se on mielenkiintoinen projekti ja on merkittävää, että tällaista asiaa selvitetään Suomessa nyt ensimmäistä kertaa, Lindström korostaa.

Hän kertoo hieman myös siitä, kuinka tutkimusta tehdään.

– Ihmisille annetaan oikeustapauksesta ensin vain osa tiedoista. Sitten heille kerrotaan asioista enemmän. On mielenkiintoista havaita, kuinka ihmisten näkemys tuomion suuruudesta muuttuu, kun hän tietää asiasta enemmän – kun hän joutuu tuomarin rooliin. Esimerkiksi lehtiuutisen perusteella ihminen tietää tapauksesta vain osan, mutta tuomarit ja lautamiehet tietävät siitä paljon enemmän, mikä vaikuttaa heidän arvioonsa tuomiosta. Tämä on hyvin kiinnostavaa, Lindström sanoo.