LEHTIKUVA
Hallitus kierteli kysymystä hoitajamitoituksen rahoittamisesta – Perussuomalaiset: Käsittämätöntä sumutusta
Perussuomalaiset hiillosti tänään hallitusta suullisella kyselytunnilla hoitajamitoituslupauksen pettämisestä.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) totesi eilen, että SDP:n ennen vaaleja lupaamaa ja jopa hallitusohjelmaan kirjattua hoitajamitoitusta ei käytännössä voida toteuttaa, sillä rahaa ei ole.
– Eikös hallitusohjelman lupaus ollut säätää hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä? perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen huomautti.
Reijonen totesi, että hoitajia tarvitaankin kipeästi lisää, sillä väestön vanhenemisen myötä hoidettavien määrä ja hoidon tarve kasvavat koko ajan. Hoitajat ovat Reijosen mukaan jo nyt jaksamisen äärirajoilla.
Hallitus ei anna tarvittavia määrärahoja
THL:n laskelman mukaan hoitajamitoituksen korjaamiseen tarvittaisiin lisää rahaa vajaat 200 miljoonaa vuodessa. Hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan, että kauden päättyessä mitoituksen nostamiseen on käytössä vain 70 miljoonaa vuodessa.
– Kun rahoituksesta puuttuu 130 miljoonaa, hallituksen lupauksista puuttuu uskottavuus. Tarvitaan rahan lisäksi myös hoitajia. Moni koulutettu hoitaja on lähtenyt ulkomaille töihin tai työskentelee muissa töissä, koska hoitotyöstä maksettava palkka ei vastaa työn raskautta, Reijonen totesi.
– Onko hallituksen arvopohja todella se, että laitatte satoja miljoonia Afrikkaan, kun vanhusten hoivasta puuttuu 130 miljoonaa? Reijonen kysyi Rinteeltä.
Pääministeri Rinne vastasi, että 0,7:n hoitajamitoitus tullaan kirjaamaan lakiin. Keinot ja resurssit hoitajamäärän lisäämiseksi jäivät kuitenkin vastauksessa hyvin epäselviksi.
Hallituksen tulee priorisoida
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra totesi, että politiikassa on kyse allokaatiosta ja priorisoinnista. Perussuomalaiset ovat huomauttaneet, että hallitus korottaa tuntuvasti muun muassa kehitysapua. Korotus riittäisi kattamaan 130 miljoonan euron vajeen hoitajamitoituksessa.
– Rinne sanoo, että rahaa ei ole, mutta teidän pitäisi myös osata myös priorisoida. Oletteko te valmiita priorisoimaan ja miten te priorisoitte, jotta suomalaiset vanhukset saavat hoitoa? Purra kysyi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toisti, että sitova hoitajamitoitus tulee, mutta ei hänkään vastannut priorisointiin saati resurssien riittävyyteen mitään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hoivahenkilöstö vaalilupaukset hoitajamitoitus Minna Reijonen Riikka Purra Afrikka Krista Kiuru Antti Rinne perussuomalaiset hallitus kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallituksen lupaus hoitajamitoituksesta osoittautumassa suureksi bluffiksi – Juvonen: “Nytkö te vasta laskitte rahat, pääministeri Rinne?”
Antikainen: ”Sosiaalidemokraatit valehtelivat ennen vaaleja hoitajamitoituksesta”
Hallitukselta ei aitoja työllisyystoimia – Purra: ”Sinne tänne viskeltyjä miljoonia, joihin voidaan vedota, kun joku kysyy, mitä olette tehneet”
Juvonen: Pelurihallitus sysää vastuun hoitajamitoituksen toteutumisesta seuraavalle hallitukselle
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.