Oikeus- ja työministeri Jari Lindström, Elinkeinoministeri Olli Rehn ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kertoivat kehysriihessä sovituista yrittäjyyttä edistävistä ja työllisyyttä vahvistavista toimista tiedotustilaisuudessa 12. huhtikuuta 2016.
Hallitukselta laaja paketti työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen
Hallitus julkaisi tiistaina yrittäjyys- ja työllisyyspoliittiset pakettinsa. Niiden avulla hallitus pyrkii suureen tavoitteeseensa, luomaan 110 000 uutta työpaikkaa ja nostamaan työllisyysasteen 72 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista.
Suomeen aiotaan luoda uusi tapa työllistyä: työtön voi käyttää työttömyysturvaa starttirahan tapaan. Yrittäjä saisi samalla myös mahdollisuuden nykyistä parempaan sosiaaliturvaan. Yrittäjä saisi myös tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen palkkatuen avulla. Nykyisestä palkkatuesta poiketen työntekijäksi voisi palkata muunkin kuin työttömän työnhakijan.
Lindström uskoo tavoitteisiin
Uskotteko tähän 110 000 työpaikan tavoitteeseen, oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiltä (ps.) kysyttiin tiedotustilaisuudessa.
– Totta kai uskon – muuten en olisi nyt tässä, Lindström vastasi.
Lindström vastaa hallituksen työllisyyspaketista, elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) yrittäjyyspaketista. Ne menevät aihepiireiltään monessa kohdassa limittäin, koska pyrkimys on yhteinen: työpaikkojen luominen Suomeen.
Starttirahaa ja palkkatukea
Hallitus myös auttaa ihmisiä töihin uudella tavalla niin, että nykyistä työttömyyskorvausta laajennetaan starttirahan suuntaan. Työttömyysetuuksia voidaan jatkossa käyttää rahoittamaan starttirahaa, palkkatukea ja liikkuvuusavustusta.
Aktiivitoimenpiteiden rahoituksesta tulee nykyistä joustavampaa, jolloin työttömien palvelutarpeisiin vastataan paremmin.
Pelkääkö Lindström, että työttömyysturvan uudistuksista tulee taas riita hallituksen ja työmarkkinoiden välille?
– Sanottakoon, että toivon että ei, Lindström vastasi Suomen Uutisille.
Itsensä työllistäjien työttömyysturva
Hallitus aikoo tukkia suuren porsaanreiän, joka estää lukemattomia kansalaisia työllistymästä itse. Se on itsensä työllistäjien eli mikroyrittäjien työttömyysturva.
Hallitus valmistelee selvitystyön pohjalta työttömyysturvajärjestelmään muutoksia, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen pää- ja sivutoimisesti.
Sillä huomioitaisiin nykyistä paremmin erilaiset työnteon muodot sekä mahdollistetaan joustavat siirtymät yrittäjästä palkansaajaksi – ja päinvastoin.
Tavoitteena on esimerkiksi tehdä sivutoimisen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammaksi.
– Hallitus siirtää painopistettä mikroyrityksiin. Työpaikat syntyvät nykyään pienissä yrityksissä, Rehn sanoi tiedotustilaisuudessa.
Kokeileva Suomi
Hallitus kokeilee vuosina 2017 ja 2018 alueellisia asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun kokeiluja. Niissä siirretään julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu kunnalle tai maakunnalliselle toimijalle. Tavoitteena on tukea tulevien itsehallintoalueiden perustamista.
Kokeilualueilla voidaan poiketa voimassa olevasta lainsäädännöstä, joka koskee työvoima- ja yrityspalveluja, työttömyysturvaa, aktiivista sosiaalipolitiikkaa, tietojen luovuttamista, kotoutusta sekä mahdollisesti myös koulutusta.
Kokeiluilla tavoitellaan 10 prosentin kustannussäästöä työttömyyden julkiselle taloudella aiheuttamissa kustannuksissa.
Työnäytepalvelu
Hallitus selvittää työnäytepalvelun käyttöönottoa. Se olisi lyhytaikainen ja vapaaehtoisuuteen perustuva palvelu, jossa työtön saisi näyttää työnantajalle, millaista osaamista hän voisi tarjota. Se tarkoittaisi lyhytkestoista työskentelyä mahdollisen työnantajan tehtävissä.
– Siitä hyötyisivät kaikki: työtön saisi näyttää osaamistaan ja työnantaja näkisi, mitä toinen osaa, Lindström perusteli.
Kasvuyritysten työllisyysohjelma auttaisi yrityksiä löytämään osaavaa työvoimaa. Samalla puretaan rakenteellista työttömyyttä.
Kasvuyrityksille markkinoidaan rekrytointitapaa, jossa korkeasti koulutettuja pitkään työttöminä olleita osaajia voidaan palkata kasvuyrityksiin koulutuksen, oppisopimuksen tai työllistämistuen avulla tai ilmankin tukia.
Ohjelmaa toteutettaisiin vuoden 2019 loppuun saakka. Noin 7-15 miljoonan euron kustannukset katettaisiin suuntaamalla uudelleen työvoimapolitiikan määrärahoja.
Hallitus päättää uusista työllisyyttä vahvistavista toimista syksyn budjettiriihessä. Toimia valmistelee ministeri Lindström.
Lindström katsoi työllisyysnäkymiin luottavaisesti myös asiantuntija Heikki Räisäsen hänelle antaman tuoreen selonteon pohjalta: sen mukaan työllisyys kääntyy kesällä parempaan suuntaan. Nyt vetävät palvelut sekä rakennusteollisuus.
– Toivottavasti se vetää muutkin alat ylös, Lindström toivoi.
Tavoite työllisyysasteen nostamiseksi ja 110 000 uutta työpaikkaa on kova. Se vaatii, että hallitusohjelman kirjausten pitää onnistua.
Työttömyys pitää saada lyhyemmäksi
Lindström kertoi, että pelkkien porkkanoiden lisäksi hallitus joutuu tarjoamaan myös keppiä eli nykyistä työttömyysturvaa viilataan työntekoon kannustavammaksi kiristämällä sen ehtoja. Tarkoitus on lyhentää työttömyyden kestoa.
– Suurin ongelma on pitkäaikaistyöttömyys. Työttömyys kestää nyt keskimäärin 52 viikkoa. Jos se lyhentyisi 36 viikkoon, meillä ei olisi nyt näitä ongelmia, Lindström selitti.
Työttömyyden hoito vie nimittäin 5-6 miljardia euroa joka vuosi. Siksi työllistyminen on niin tärkeää ja sen edeltä täytyy raivata loukut pois.
Loukut pois
Hallitus pyrkii tiukentamaan työn vastaanottamisvelvollisuutta. Samalla muutetaan perusteita, joilla työstä saa erota työmatkan perusteella. Hallitus tiukentaa velvollisuutta osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin. Työttömien työnhakijoiden palveluita tehostetaan.
Hallitus arvioi työttömyysetuuden suojaosareformin vaikutukset ja poistaa työttömyysturvaan liittyviä byrokratialoukkuja.
Päätöksillä nopeutetaan työn vastaanottamista, lyhennetään työttömyysjaksoja, vahvistetaan työttömyysturvan vastikkeellisuutta ja alennetaan rakenteellista työttömyyttä.
Lisää uudistuksista maanantaina
Nyt esitellyt työllisyyskeinot ovat yksi osa suurta kokonaisuutta, johon kuuluvat myös kilpailukykypaketti, joka pitäisi sopia liittojen välillä toukokuun loppuun mennessä. Myös kehysriihen päätöksistä täytyy pitää kiinni ja päätöksiä on tulossa vielä loppukesän budjettiriiheenkin.
Lindström avaa työttömyysturvan uudistuksia seikkaperäisemmin vielä ensi maanantaina 18.4. Hallitus muodostaa asioista vielä yhteisen kannan.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eerola: Työttömyysturvan käyttäminen starttirahana on mullistava uudistus
Työstä kieltäytyminen vaikeutuu, työttömyysturva tukemaan työn löytämistä ja yrittäjyyttä
Ministeri Lindström: ”Luulo ei ole tiedon väärti”
Työllisyys kohenee jo tänä vuonna – rakennusalalle 6 000-7 000 uutta työpaikkaa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää