

LEHTIKUVA
Hallitus kaivoi kolmen miljardin lisäsopeutukset: Kehitysavusta, hallinnosta ja kotoutumisesta leikataan – tupakkaveroa korotetaan
Hallituksen lisäsopeutuksien toimenpidekokonaisuus vahvistaa julkista taloutta noin kolmella miljardilla eurolla, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi kehysriihen tiedotustilaisuudessa.
Tänään päättyneessä kehysriihessä hallitus teki päätökset uudesta, julkista taloutta noin kolmella miljardilla vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta.
Tarve uusille sopeutustoimille kävi ilmi jo viime syksyn budjettiriihessä, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo.
– Budjettiriihessä huomasimme, että talousluvut menevät huonompaan suuntaan. Alkoi näyttää siltä, että emme tule pääsemään hallitusohjelmaan kirjattuihin omiin tavoitteisiimme velkasuhteen vakauttamisesta.
– Myös EU:n finanssipoliittiset säännöt alkoivat näyttää siihen suuntaan, että meillä on riski joutua liiallisen alijäämän menettelyyn, mikäli emme tekisi lisätoimia. Myös tiedot hyvinvointialueiden alijäämän paisumisesta näyttivät siltä, että ilman lisätoimia kehyksemme eivät pysyisi rikkoutumattomina.
Purra kuvaa, että prosessi kesken hallituskauden oli poliittisesti vaikea, jo itsessään kunnianhimoisen hallitusohjelman päälle, jossa siis on jo sovittu kuuden miljardin säästöistä.
Kokonaisverotus ei kiristy
Säästöjä haetaan laajalta alueelta: esimerkiksi hyvinvointialueilta, hallinnosta, avustuksista sekä kunnilta normien purkamisen kautta. Lisäksi useita hallitusohjelmaan kirjattuja säästöjä aikaistetaan, joilla saadaan aikaan merkittävä vaikutus.
Julkisen talouden menoja supistetaan 1,6 miljardia euroa vuonna 2028. Veronkorotuksien staattinen bruttovaikutus on 1,8 miljardia euroa vuonna 2028.
– Kun huomioidaan dynaamiset vaikutukset, kokonaisuudessa päästään noin kolmeen miljardiin euroon. Toimet hidastavat kokonaisveroasteen laskua tällä hallituskaudella. Vuoteen 2023 nähden kokonaisveroaste ei kiristy, Purra kertoo.
Kuntien tehtäviä puretaan
Valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistetaan 150 miljoonan euron vuotuinen säästö aiempien päätösten lisäksi. Hallinnon keventämistä valmistellaan ministeriöissä.
– Hallituksen painopisteiden vuoksi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ministeriöiden säästöt ovat kuitenkin muita ministeriöitä alempia. Myös tietyt ammattinimikkeet ovat säästöjen ulkopuolella. Säästöjä ei kohdisteta ammattisotilaisiin, poliiseihin, rajavartijoihin, tuomareihin, syyttäjiin ja vanginvartijoihin, Purra sanoo.
Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan, joista saadaan säästöä 100 miljoonaa euroa. Lisäksi yleishyödyllisten yhdistysten valtionavustusten tasoa alennetaan 76 miljoonalla.
Kehitysyhteistyöleikkauksia aikaistetaan
Hallitusohjelmassa jo päätettyjen säästöjen lisäksi kehitysyhteistyöstä leikataan 50 miljoonaa. Lisäksi hallitusohjelmassa jo sovittuja muita kehitysyhteistyöleikkauksia aikaistetaan, mikä lisää leikkauksia 175 miljoonaa vuonna 2025 ja 155 miljoonaa vuonna 2026.
– Fiskaalisesti vaikutus on merkittävä. Säästöissä on mukana kehitysyhteistyötä, valtionavustuksia ja toimintamenoja, Purra kertoo.
Yritystukiin kohdistetaan toimia vähentämällä Business Finlandin avustusvaltuuksia 20 miljoonalla.
Yleinen arvonlisävero nousee
Veroratkaisuista merkittävin on yleisen alv-kannan korotus 25,5 prosenttiin. Arvonlisäverotuksen korotukset voidaan Purran mukaan saada voimaan jo tänä vuonna.
– Säästöt ja veronkorotukset eivät ole meille helppoja. Koska emme kuitenkaan halua kohdentaa merkittäviä toimia työhön ja yrittämiseen, vaihtoehdoksi jää käytännössä arvonlisävero, jonka tuotto on merkittävä.
Myös eläkkeensaajiin kohdistuu toimia, sillä eläketulon verotusta kiristetään hieman. Purra korostaa, että veronkorotuksen alapuolelle jää noin puolet eläkeläisistä.
– Veronkiristys lähtee noin 23 000 euroa vuodessa saavien eläkkeistä ylöspäin.
Verotus kiristyy eläkkeissä hyvin maltillisesti, sillä alarajassa 23 000 euroa vuodessa korotus on vain 60 senttiä kuukaudessa eli 7 euroa vuodessa. 25 000 euron vuosieläkkeellä korotus on 2,5 euroa kuukaudessa.
Ulkomaille maksettavan kansaneläkkeen maksaminen loppuu, mistä säästöä saadaan 38 miljoonaa euroa.
Alkoholin, makeisten ja tupakan verotus kiristyy
Myös eräänlaisia haitta- ja terveysveroja korotetaan. Makeisten arvonlisävero nostetaan 25,5 prosenttiin. Aiemmin vero on ollut 14 prosentissa.
– Veronkorotus koskee karkkeja ja suklaata, Purra sanoo.
Tupakan verotusta kiristetään 44 miljoonaa euroa hallitusohjelmassa jo sovitun 100 miljoonan euron lisäksi.
– Lisäksi väkevien juomien alkoholivero sidotaan indeksiin. Sillä vaikutus on noin 16 miljoonaa euroa.
Katso hallituksen kehysriihen koko tiedotustilaisuus tästä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- eläkkeensaajat haitta- ja terveysverot valtionavustukset alijäämämenettely sopeutustoimet hyvinvointialueet kuntien tehtävät valtiontalous Riikka Purra Arvonlisävero Kotoutuminen Turvallisuus Velkaantuminen Kehysriihi Hallinto kehitysapu verotus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kehitysyhteistyöhön 200 miljoonan lisäleikkaus

Itä-Suomen yritysten ja työpaikkojen kivijalka kuntoon – Fingridin kantaverkko laajenee itäisimpään Suomeen

Synnytyssairaalaverkko säilyy ennallaan – “Vahva signaali suomalaisille: nyt on oikea aika perustaa perhe”

Valtiovarainministeri Purra: Pyrimme tekemään järkeviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä, mutta emme voi välttyä hyvinkin hankalilta leikkauksilta

Antikainen: Kehysriihi oli vaikea – sisäinen ja ulkoinen turvallisuus rajattu sopeutustoimien ulkopuolelle

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kehysriihen päätöksistä: Hoitoon pääsy saattaa jopa nopeutua

Rydman: Päätöksiä talouden sopeutuksesta lykättiin Suomessa liian pitkään – ”Edellinen punavihreä hallitus ylenkatsoi talousennusteita”

Garedew: Uusi tupakkalaki antaa viranomaisille kättä pitempää nuorison hyväksi

Jos hallitus ei olisi sopeuttanut taloutta, Suomen velkaantuminen olisi jyrkässä kasvussa vuosikymmenen lopussa – katso karu kuva
Viikon suosituimmat

Yle-pomo Merja Ylä-Anttilalle tiukka kysymys kansalaisaloitteen kuulemistilaisuudessa: Onko Yleisradio tietoisesti hakenut säästöjä suosituimmista ja näkyvimmistä toiminnoistaan?
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Suomalaisyritys markkinoi maahantulopaketteja Iranissa ja Lähi-idässä – yrityksen somepäivityksessä kerrotaan Suomen tarvitsevan 60 000 maahanmuuttajaa vuodessa
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.

Garedew: Vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus kieltää sateenkaari-ideologian opettaminen lapsilleen
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.

Päivän pointti: Helsingin Sanomat ilmastosyyllistää ja leimaa suomalaiset tuholaisiksi – vaikka Suomi on hiilinegatiivinen maa

Kansalaisaloitteen tekijät: Ylen rahoitusta leikattava Ruotsin tasoon eli 76 euroon per asukas
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Trump lennätti väkivaltaisen venezuelalaisjengin jäseniä El Salvadorin jättivankilaan – ihmisoikeusaktivistit kauhuissaan
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.

Vigeliukselta kovaa kritiikkiä Yleisradion johdolle: ’’Uutisista leikkaaminen on Ylen päätös, ei eduskunnan’’
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää