

LEHTIKUVA
Hallitus käänsi mustan valkoiseksi
Hallitus väisteli vastuutaan yhä jatkuvasta Kreikan kriisistä. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) maalasi eurokriisin hoidon ruusunpunaisin sävyin ja käänsi mustan valkoiseksi.
– Talouskriisi kärjistyi euroalueella ensimmäiseksi Kreikassa. Vastaavasti Kreikka on viimeinen jäsenvaltio toipumisen tiellä, Stubb väitti.
– Muut euroalueella apua tarvinneet jäsenmaat – Irlanti, Portugali, Kypros ja Espanja – ovat irtautuneet rahoitustukiohjelmistaan ja palanneet velkakirjamarkkinoille. Luottoluokitukset ovat kohentuneet. Julkisen talouden tilaa on tasapainotettu ja alijäämät ovat pienentyneet. Työttömyystilanne on kohenemassa ja talous on kääntynyt kasvuun, Stubb maalaili.
Sääntöjä ei kunnioitettu
Stubb myönsi kuitenkin, että kriisin syntyyn vaikutti, että olemassa olevia sääntöjä tulkittiin vaihtelevasti, eikä niitä kaikin osin kunnioitettu.
– Kreikka on kokenut poikkeuksellisen syvän laman. Sen bruttokansantuote romahti 25 prosenttia vuosina 2009-2014. Kreikan talous on supistunut ja työttömyys on lisääntynyt. Tavalliset kreikkalaiset ovat kokeneet kriisin karulla tavalla, Stubb myönsi.
– On kuitenkin huomattava, ettei kriisiä edeltänyt Kreikan kansantalous ollut kestävällä pohjalla. Se perustui velkaantumiseen, ylisuureen julkiseen sektoriin, korruptioon, veronkannon puutteisiin ja kilpailulta suojattuihin tehottomiin kotimaisiin palveluihin. Kreikka oli kiertänyt tietoisesti vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä virheellisten tilastojen kautta.
Stubbin mukaan vaihtoehto olisi ollut letkujen katkaiseminen ja kattava velkasaneeraus vuonna 2010.
– Tämä olisi ollut kahdesta ikävästä vaihtoehdosta se vielä huomattavasti huonompi. Kreikan pankit olisivat kaatuneet, tallettajat olisivat menettäneet säästöjään ja palkat olisivat jääneet maksamatta.
– Pahimmillaan Kreikka olisi vetänyt koko tuolloin valmistautumattoman euroalueen mukanaan, Stubb väitti.
Rinne puolusti vakuuksia
Myös valtionvarainministeri Antti Rinne (sd.) puolusti hallituksen saavutuksia, etenkin SDP:n lempilasta, vakuuksia.
– Vakuuksien ansiosta Suomi onkin muita euromaita paremmin suojattu kriisin vaikutuksilta. Tähän ovat huomiotaan kiinnittäneet myös kansainväliset luottoluokituslaitokset: esimerkiksi Moody’sin mukaan vakuudet ovat vähentäneet Suomen riskiä kärsiä mahdollisia tappioita Kreikan ja Espanjan tukipaketeista. Käytännössä vakuus merkitsee sitä, että jos Kreikan aiheuttaman tilanteen vuoksi ERVV:n takaus laukeaisi maksuun, saisi Suomi sulkutilillä olevan vakuuden itselleen, Rinne väitti ja sanoi, että hänellä on tästä tiliote. Rinne syytti myös perussuomalaisia:
– Vaalien jälkeen perussuomalaisilla oli monta mahdollisuutta tarttua toimeen, mutta puolue ei ollut siihen silloin valmis. Tässä en ole havainnut mitään kehitystä, vaikka vaalikausi on jo kääntymässä loppusuoralla.
Hän väitti myös, että Kreikan velanhoitokyky ei ole niin huono kuin annetaan ymmärtää.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Ei helpotuksia Kreikalle

Eduskunta kiisteli rankasti “vakuuksien” olemassaolosta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää