Hallitus jatkaa vahvaa panostustaan liikenteeseen – ministeri Ranne: “Panostukset tiestöön ja raideliikenteeseen ovat koko Suomen turvallisuutta ja taloutta vahvistavia päätöksiä”

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynyt rivakalla kädellä käsiksi suureksi paisuneeseen liikenneinfran korjausvelkaan. Suomessa välimatkat ovat pitkiä, minkä vuoksi ihmisten ja tavaroiden täytyy päästä liikkumaan. Teiden kunto on myös huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta kriittinen asia.

– Panostukset tiestöön ja raideliikenteeseen ovat koko Suomen turvallisuutta ja taloutta vahvistavia päätöksiä, perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne muistuttaa.

Nyt hallitus jatkaa vahvaa panostusta liikenteen sujuvuuteen. Hallitus antoi tänään torstaina eduskunnalle esityksen vuoden 2025 talousarvioesityksen täydentämisestä.

Digirata pelastaa Suomen rautatiet

Suomen rautateiden turvalaitteet ja kulunvalvontajärjestelmä ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Järjestelmän uusimisella varmistetaan rautatieliikenteen turvallisuus ja jatkuvuus pitkälle tulevaisuuteen.

Väylävirasto ja Fintraffic Raide Oy käynnistävät yhdessä koko Suomen rautatieverkoston kulunvalvontajärjestämän uusimisen eli Digirata-hankkeen toteutusvaiheen. Hallitus esittää hankkeelle kymmenen miljoonan euron valtuutta ja miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2025. Näillä rahoilla on tarkoitus käynnistää hanke.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä noin 1,2 miljardia euroa. Kustannukset jakautuvat vuosille 2025–2040. Euroopan unioni rahoittaa hanketta sadalla miljoonalla eurolla.

Länsiradan osalta pallo on kunnilla

Hallitus on sitoutunut rahoittamaan Länsirataa enimmillään 400 miljoonalla eurolla, mikäli kunnat sitoutuvat hankkeeseen omalla 400 miljoonan euron rahoituksellaan. Hanke ei toteudu ilman tätä merkittävää kuntarahaa. Valtion osuus on 60 miljoonaa euroa pienempi kuin hallitusohjelmassa alun perin kirjattiin.

Vuodelle 2025 ehdotetaan 10,55 miljoonan euron määrärahaa. Hanke etenee rakennusvaiheeseen siis vain, jos Länsiradan osakassopimus saadaan allekirjoitettua ja sen myötä kunnilta virallinen vähintään 400 miljoonan euron sitoutuminen rakentamiseen. Länsirata Oy:n osakaskunnat ovat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi. Valtion omistus yhtiöstä on vähintään 50,1 prosenttia.

Länsirata-hanke on ollut viime aikoina vastatuulessa, koska kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen keskinäisistä maksuosuuksistaan. Myös vaadittu kokonaissumma hirvittää kuntapäättäjiä. Suomessa järjestetään kunta- ja aluevaalit huhtikuussa 2025.

Länsiradan rakentamisesta päättävät nyt siis viime kädessä kunnat.

Hallitus tukee kaupunkien elinvoimaa

Maakuntien suurilla kaupungeilla on tärkeä roolinsa seudun palveluiden, talouden ja elinvoiman keskuksina. Hallitus pyrkii yhdessä kaupunkien kanssa luomaan edellytykset kestävälle kasvulle ja kansainvälistymiselle. Yksi näistä keinoista on maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset.

Sopimuksilla valtio ja kaupunkiseutujen kunnat edistävät tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa, kestävää ja vähäpäästöistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä niihin liittyviä infrastruktuuri-investointeja.

Hallitus esittää MAL-sopimuksen mukaisesti 130,3 miljoonaa euroa vuodelle 2025 kaupunkiseutujen investointeihin. Rahat saadaan hallitusohjelman määräaikaisesta investointiohjelmasta.

Määrärahan käytön edellytyksenä on, että Helsingin, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen tavoitteisiin vuosiksi 2024–2035.

Hallitus esittää myös useiden miljoonien eurojen rahoitusta tieverkoston parantamiseen. Hankkeet sijoittuvat laajasti eri puolille Suomea.