LEHTIKUVA
Hallitus esittää mittavia lisäinvestointeja liikenteen ja alueiden rahoitukseen. Aikaisempien miljardiluokan investointien lisäksi hallitus ehdottaa nyt lisärahaa rautateiden kulunvalvontajärjestelmän uusimiseen, ehdollisena Länsirataan, useisiin tiehankkeisiin ja suurten kaupunkiseutujen elinvoiman vahvistamiseen.
Liikenne- ja viestintäministeriö on käynyt rivakalla kädellä käsiksi suureksi paisuneeseen liikenneinfran korjausvelkaan. Suomessa välimatkat ovat pitkiä, minkä vuoksi ihmisten ja tavaroiden täytyy päästä liikkumaan. Teiden kunto on myös huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta kriittinen asia.
– Panostukset tiestöön ja raideliikenteeseen ovat koko Suomen turvallisuutta ja taloutta vahvistavia päätöksiä, perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne muistuttaa.
Nyt hallitus jatkaa vahvaa panostusta liikenteen sujuvuuteen. Hallitus antoi tänään torstaina eduskunnalle esityksen vuoden 2025 talousarvioesityksen täydentämisestä.
Suomen rautateiden turvalaitteet ja kulunvalvontajärjestelmä ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Järjestelmän uusimisella varmistetaan rautatieliikenteen turvallisuus ja jatkuvuus pitkälle tulevaisuuteen.
Väylävirasto ja Fintraffic Raide Oy käynnistävät yhdessä koko Suomen rautatieverkoston kulunvalvontajärjestämän uusimisen eli Digirata-hankkeen toteutusvaiheen. Hallitus esittää hankkeelle kymmenen miljoonan euron valtuutta ja miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2025. Näillä rahoilla on tarkoitus käynnistää hanke.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä noin 1,2 miljardia euroa. Kustannukset jakautuvat vuosille 2025–2040. Euroopan unioni rahoittaa hanketta sadalla miljoonalla eurolla.
Hallitus on sitoutunut rahoittamaan Länsirataa enimmillään 400 miljoonalla eurolla, mikäli kunnat sitoutuvat hankkeeseen omalla 400 miljoonan euron rahoituksellaan. Hanke ei toteudu ilman tätä merkittävää kuntarahaa. Valtion osuus on 60 miljoonaa euroa pienempi kuin hallitusohjelmassa alun perin kirjattiin.
Vuodelle 2025 ehdotetaan 10,55 miljoonan euron määrärahaa. Hanke etenee rakennusvaiheeseen siis vain, jos Länsiradan osakassopimus saadaan allekirjoitettua ja sen myötä kunnilta virallinen vähintään 400 miljoonan euron sitoutuminen rakentamiseen. Länsirata Oy:n osakaskunnat ovat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi. Valtion omistus yhtiöstä on vähintään 50,1 prosenttia.
Länsirata-hanke on ollut viime aikoina vastatuulessa, koska kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen keskinäisistä maksuosuuksistaan. Myös vaadittu kokonaissumma hirvittää kuntapäättäjiä. Suomessa järjestetään kunta- ja aluevaalit huhtikuussa 2025.
Länsiradan rakentamisesta päättävät nyt siis viime kädessä kunnat.
Maakuntien suurilla kaupungeilla on tärkeä roolinsa seudun palveluiden, talouden ja elinvoiman keskuksina. Hallitus pyrkii yhdessä kaupunkien kanssa luomaan edellytykset kestävälle kasvulle ja kansainvälistymiselle. Yksi näistä keinoista on maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset.
Sopimuksilla valtio ja kaupunkiseutujen kunnat edistävät tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja -tuotantoa, kestävää ja vähäpäästöistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä niihin liittyviä infrastruktuuri-investointeja.
Hallitus esittää MAL-sopimuksen mukaisesti 130,3 miljoonaa euroa vuodelle 2025 kaupunkiseutujen investointeihin. Rahat saadaan hallitusohjelman määräaikaisesta investointiohjelmasta.
Määrärahan käytön edellytyksenä on, että Helsingin, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen tavoitteisiin vuosiksi 2024–2035.
Hallitus esittää myös useiden miljoonien eurojen rahoitusta tieverkoston parantamiseen. Hankkeet sijoittuvat laajasti eri puolille Suomea.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallituksen päätös kiihdyttää tiestön korjausvelan purkamista ja aloittaa keskeisiä väyläinvestointihankkeita saa kiitosta Rakennusteollisuudelta.
Hallituksen ajama Länsirata-hanke ei saanut rahoitusta Euroopan unionilta. Perussuomalaisten liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne toivoo uutta harkintaa hankkeen etenemisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tukee täysin ministerin lausuntoa.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Lue lisää
