PS ARKISTO
Hallitus haluaa kääntää Suomen velkaantumiskehityksen – Vähämäki: “Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous”
Eduskunta on tänään käsitellyt valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti puolueen valtiovarainvaliokuntavastaava Ville Vähämäki, joka muistutti, ettei Suomen velkaantumiskehityksen kääntäminen ole mahdollista ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki kertoi, että edellinen julkisen talouden suunnitelman mietintö sisälsi ponsia.
– Eduskunta edellytti hallituksen jatkavan toimia julkisen talouden vakauttamiseksi. Ponnessa nostettiin esille kasvutekijöiden vahvistaminen, työllisyysasteen nostaminen ja tuottavuuden kasvattaminen. Tämän ponnen hengessä keväisenä päivänä joukko kansanedustajia asteli Säätytalolle valmistelemaan valtiontalouden kehyksiä.
– Julkisen talouden suunnitelma on nimensä mukaisesti suunnitelma. Maailman muutosvauhti on melkoinen. Se, mitä keväällä sovittiin julkisen talouden kehikoksi, on tänään ainoassa käsittelyssä täysistunnossa. Mutta uutta julkisen talouden suunnitelmaa luodaan taustalla kaiken aikaa, ja se on käsittelyssä jo ensi keväänä.
Talouden kehitystä on vaikea ennakoida
Talouskehitykseen liittyy huomattavasti tekijöitä, joita ei pystytä ennakoimaan, tähdentää Vähämäki.
– Niitä ovat muun muassa maailmantalouden kehitys, Venäjän hyökkäyssota ja muiden konfliktien laajuus. Valtiontalouteen, talouskasvuun sekä kuluttajien ostovoimaan vaikuttavat huomattavasti keskuspankkien tekemät päätökset.
Yleinen taloustilanne ei kuitenkaan ole Suomen kannalta mahdoton.
– Suomen talouskasvu on nollan tuntumassa loppuvuonna, mutta kiihtyy ennusteiden mukaisesti ensi vuonna. Inflaatio on hidastumassa nopeasti, ja tämä tulee nostamaan kotitalouksien ostovoimaa. Ostovoimaa kasvattaa lisäksi työtulovähennyksen kasvattaminen ja lapsivähennyksen käyttöönotto osana työtulovähennystä.
Hallitus lisää kansalaisten ostovoimaa.
– Kauden aikana käytämme 500 miljoonaa lisää kansalaisten ostovoiman kasvattamiseen, jo ensi vuonna 160 miljoonaa polttoaineiden hinnan keventämiseen. Ostovoiman kasvu, inflaation hidastuminen ja investoinnit nostavat talouskasvua vuodesta 2024 alkaen.
Velkasuhde on taitettava
Vähämäki pitää hallituksen finanssipoliittisia tavoitteita selkeinä.
– Haluamme kääntää Suomen velkaantumiskehityksen. Velkasuhde on taitettava. Julkista taloutta on vahvistettava. Näistä asioista vallitsee laaja konsensus. Tämän vaalikauden aikana julkista taloutta on vahvistettava pysyvästi. Vain tämä luo pohjan kestävälle kahden vaalikauden aikana tapahtuvalle talouden oikaisulle.
– Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla Suomen vakausohjelman ja vastaa EU:n vaatimukseen pitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. EU:n finanssipoliittista sääntökehikkoa uudistetaan tällä hetkellä. Tästä näkökulmasta ajatellen kahden vaalikauden aikana tapahtuva julkisen talouden oikaisu on oikea valinta. Pystymme toteuttamaan kasvua luovia toimenpiteitä. Finanssipolitiikan linja on ensi vuonna elvyttävää ja tiukkenee vaalikauden loppua kohden.
Suomi säilyy tuloja tasaavana maana
Suomi ei kuitenkaan muuta viitekehystään tulojen tasaamisen suhteen.
– Suomi säilyy menoleikkauksista huolimatta kuitenkin yhä eniten tuloja tasaavien maiden joukossa OECD:n tilastoissa. Tulonjakovaikutusten mittaaminen täytyykin tehdä koko hallituskauden aikana tehtäville toimenpiteille, jolloin tulee huomioiduksi myös pieni- ja keskituloisille suunnattu 500 miljoonan työtulovähennys kokonaisuudessaan.
Julkinen talous on pakko tasapainottaa
Vähämäki muistuttaa, että valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota valtion vastuiden kasvuun.
– Vastuut koostuvat valtion velasta, eläkevastuista sekä valtion takauksista. Keskeinen toimi, millä näitä voidaan pienentää, on talouskasvun vauhdittaminen, ja siihen tämä julkisen talouden suunnitelma antaa hyvät mahdollisuudet.
– Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous. Ilman hallitusohjelman toteuttamista kokonaisuudessaan se ei onnistu.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Venäjän hyökkäyssota valtion velkaantuminen velkasuhde ostovoiman kasvattaminen menoleikkaukset Maailmantalous Työllisyysaste ryhmäpuheenvuoro Tuottavuus julkisen talouden suunnitelma Julkinen talous Hallitusohjelma Ville Vähämäki Talouskasvu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt arvostelevat välikysymyksen jättänyttä oppositiota: Velkaantuminen on nuorten tulevaisuudesta leikkaamista
Vasemmistoliiton kummallinen käsitys nuorisosta: Ei saa hätistellä töihin, ei saa tarkastaa matkalippua
Lisätoimia julkisen talouden vahvistamiseksi – ”Holtiton velkaantuminen on saatava loppumaan”
Suomen on pakko tasapainottaa julkinen talous – ilman hallitusohjelman toteuttamista se ei onnistu
Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”
Hallitus esittää osakesäästötilin talletusrajan korottamista – parantaa piensijoittajien asemaa ja luo kannustimia säästämiseen
Purra: Hallitus ei väisty tieltään talouden vahvistamiseksi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää