
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.
LEHTIKUVA
Lakihanke vesiyhtiöiden omistuksen sääntelystä on lähetetty uudelle lausuntokierrokselle. Pykäläluonnos pitää sisällään ehdotuksen kunnille säädettävästä myyntikiellosta, eli kunnat eivät siis saisi myydä lainkaan vesihuoltolaitokseen, tukkuvesihuoltolaitokseen tai vesihuolto-omaisuuteen kohdistuvaa omistustaan muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistamalle vesihuoltolaitokselle.
Vesi on meidän -kansalaisaloitteen pohjalta käynnistetyssä lakihankkeessa hallitus pyrkii tiukentamaan vesiyhtiöiden omistuksen sääntelyä – eli sitä, missä määrin kunnat saisivat myydä vesihuollon omistustaan.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää nyt, että kuntien tulee pitää vesihuoltolaitokset kokonaan omistuksessaan. Vesihuoltolaitosten osiakaan ei saisi myydä ulkopuolisille. Tätä koskeva ehdotus on lähetetty lausuntokierrokselle.
Lausuntoja voi antaa 6. helmikuuta saakka, ja lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukeväästä 2025.
Ensimmäisellä lausuntokierroksella ollutta ratkaisuehdotusta tiukennettiin
Virkakunnasta ja keskeisistä sidosryhmistä koostuneen lakityöryhmän laatima, heinä-syyskuussa lausunnoilla ollut esitysluonnos vesihuoltolain muuttamiseksi oli virkamiesten ja sidosryhmien lakityöryhmässä valmisteltu esitys.
Ratkaisuehdotus edellytti kunnilta määräysvallan säilyttämistä vesihuoltolaitoksiin. Ratkaisuehdotus olisi siten mahdollistanut kunnalle vesihuoltolaitoksen vähemmistöomistusosuuden myynnin.
Maa- ja metsätalousministeriö kävi huolella läpi ensimmäisellä lausuntokierroksella esitetyn lausuntopalautteen sekä perustuslailliset lisäarviot ja päätyi ehdottamaan ensimmäisellä lausuntokierroksella olleen ratkaisuehdotuksen tiukentamista kunnille säädettäväksi vesihuollon omistukseen kohdistuvaksi myyntikielloksi.
Ehdotuksen mukaan kunnat eivät siis saisi myydä lainkaan vesihuoltolaitokseen, tukkuvesihuoltolaitokseen tai vesihuolto-omaisuuteen kohdistuvaa omistustaan muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistamalle vesihuoltolaitokselle.
Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu
Kunnille säädettävälle myyntikiellolle on olemassa vahvat perusteet. Vesihuolto on turvallisuuskriittistä infrastruktuuria ja luonnollinen monopoli, jossa kilpailun puuttumisen vuoksi voiton tavoittelu ei ole tarkoituksenmukainen lähtökohta palvelun järjestämiselle.
Lisäksi vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, johon liittyvät perus- ja ihmisoikeusulottuvuudet puoltavat vesihuollon säilyttämistä julkisessa omistuksessa. Vesihuollon täydestä yksityistämisestä on kielteisiä kokemuksia myös kansainvälisesti, sillä yksityinen omistus on johtanut esimerkiksi palvelutason heikentymiseen, veden hinnan nousuun sekä vesihuollon kielteisten ympäristövaikutusten kasvamiseen.
Yksityistämisestä liikkeellä runsaasti disinformaatiota
Vesihuollon yksityistämistä vastustava Vesi on meidän -kansalaisaloite hyväksyttiin jo edellisen eduskunnan aikana syksyllä 2021. Aloitteesta tuli ensimmäinen kansalaisaloite, joka sai eduskunnalta yksimielisen hyväksynnän.
Viime syksynä keskustelualustoilla sekä mediassakin on ollut liikkeellä runsaasti disinformaatiota vesilaitosten yksityistämisestä. Etenkin oppositio on esittänyt runsaasti paikkansa pitämättömiä väitteitä vesihuollon yksityistämisestä.
Tosiasiassa vesihuollon julkinen omistus ja määräysvalta jatkossa vahvistuu, ei heikkene.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Lue lisää
Lue lisää