LEHTIKUVA
Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen valtion televisio- ja radiorahastolain muuttamiseksi. Muutoksella jäädytettäisiin Ylen rahoitusta vuosittain nostava indeksi. Esityksellä toteutetaan parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaus.
Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioinut työryhmä esitti 12.9.2024 julkaistussa mietinnössään, että Ylen rahoitusta vuosittain nostava indeksi jäädytettäisiin kolmeksi vuodeksi ajalle 2025–2027. Hallituksen esityksellä muutettaisiin valtion televisio- ja radiorahastosta annettua lakia tämän toteuttamiseksi.
Käytännössä valtion talousarviosta valtion televisio- ja radiorahastolle Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseen suoritettavaan määrärahaan ei vuosina 2025, 2026 ja 2027 tehtäisi indeksin mukaisia vuotuisia korotuksia.
Indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen tarkoittaa, että Ylen määräraha ei kasva vuosina 2025–2027 vuoteen 2024 verrattuna. Ilman esitettyä lakimuutosta Ylen rahoitus kasvaisi vuoden 2024 määrärahaan verrattuna arviolta noin 16 miljoonaa euroa vuonna 2025, noin 31 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja noin 47 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Lakiesitys liittyy valtion vuoden 2025 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS-Nuorison, Kokoomusnuorten ja KD Nuorten vireille panema kansalaisaloite on kerännyt kuukaudessa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta edetäkseen eduskuntaan. Kansalaisaloitteessa vaaditaan suurempia leikkauksia Ylen rahoitukseen ja lakisääteisten tehtävien rajaamista tarkemmin.
Kun kaikki muut Suomessa säästävät ja sopeuttavat, Yleisradio kylpee rahassa. Maanantaina julkaistu kansalaisaloite tavoittelee muutosta Ylen rahoitukseen, jota on vaikeampi muuttaa kuin perustuslakia. Kolmen poliittisten nuorisojärjestön aktiivien julkaisema kansalaisaloite keräsi ensimmäisen päivän aikana lähes 15 000 nimeä. Määrä on huomattava.
Yle ilmoitti torstaina aloittavansa somalin- ja arabiankielisen uutispalvelun. Ylen Ykkösaamussa tänään vieraillut puheenjohtaja, valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu Ylen valintoja,
Viikon suosituimmat
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Puolustusministeri Antti Häkkänen esitteli torstaina Suomen uuden puolustusselonteon, joka ulottuu 2030-luvulle saakka. Selonteosta käy ilmi, että Venäjän hyökkäystä Suomeen ei enää pidetä mahdottomuutena, vaan se on yksi mahdollinen skenaario, jonka varalle Suomi nyt varautuu – osana Nato-liittokuntaa. - Tavallisen kansalaisen kannalta uusi tilanne ei edellytä erityistoimia, mutta kotivaran on aina syytä olla kunnossa, puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jari Ronkainen toteaa.
Lue lisää
Lue lisää
