LEHTIKUVA
Hallitus haluaa muuttaa perusopetuslakia siten, että kännyköiden ja mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana sallittaisiin vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon. 25 vuotta erityisopettajana ja rehtorina toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää esitettyä lakiuudistusta hyvin tervetulleena.
Lisäksi lausuntokierrokselle lähteneessä lakiluonnoksessa esitetään, että koulujen olisi annettava mobiililaitteiden käytölle järjestyssäännöt myös välituntien ja ruokailun aikana. Lakiin ollaan myös kirjaamassa, että rehtorilla tai koulun opettajalla olisi yhdessä tai erikseen oikeus ottaa haltuunsa oppilaan puhelin tai mobiililaite, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista.
– Aikaisemmin koulumaailmassa on ollut myös niin, ettei kukaan oikein valvo kouluja. Nyt lausunnolle lähteneessä esityksessä ehdotetaan perusopetuslakia muutettavaksi siten, että myös aluehallintovirastot voisivat ottaa oma-aloitteisesti tutkittavaksi, onko perusopetuslaissa tarkoitettu opetus järjestetty lain mukaisesti.
– Sitten tähän ehdotetaan vielä lisättäväksi säännökset aluehallintovirastojen käytettävissä olevista sanktioista. Tämän hallituksen toimesta perusopetuslakia muutetaan erittäin hyvään suuntaan monelta osin. Kuria, järjestystä ja rutiineja, jotka lisäävät turvallisuuden tunnetta koulun arjessa, oppimiselle hyvän alustan ja iloa – niitä meidän lapsemme tarvitsevat, iloitsee kansanedustaja Jaana Strandman.
Koulumaailmassa kännyköiden ja mobiililaitteiden käyttö on riistäytynyt hallinnasta. Pitkään rehtorina ja erityisopettajana toiminut Strandman teki asiasta jo vuosi sitten lokakuussa kirjallisen kysymyksen, joka nyt on onneksi edistymässä. Opettajille, rehtoreille ja kouluhenkilöstölle tarvitaan selkeää ohjeistusta ja tukea siihen, miten kännyköiden ja mobiililaitteiden kanssa toimitaan.
– Nyt perusopetuslakia ehdotetaan selkeästi muutettavaksi siten, että puhelimen käyttö oppituntien aikana sallittaisiin vain tiettyihin laissa säädettyihin tarkoituksiin, joita olisivat oppimiskäyttö tai oppilaan terveydenhuoltoon liittyvät asiat. Ehdotuksessa korostuvat myös erityisesti koulujen järjestyssäännöt ruokailun ja välituntien aikana tapahtuvalle kännyköiden ja mobiililaitteiden käytölle, Strandman kertoo.
Esitetyt lakimuutokset ovat pitkään olleet Strandmanille sydämen asia. Siksi hän pitää äärettömän tärkeänä, että ne saataisiin voimaan 1.8.2025 alkaen yhdessä oppimisen tuen uudistuksen kanssa. Samaan lakiluonnokseen liittyy myös esitys liikunnallisen elämäntavan edistämisestä, jota Strandman pitää äärimmäisen loistavana sitäkin.
– Uskon, että uudistukset jäsentävät koulupäivää ja että myös opetukseen ja oppimiseen keskittyminen helpottuvat, kun kouluihin saadaan lisää rauhallisuutta. Tällä hetkellä perusopetukseen tarvitaan erityisesti rutiineja ja selkeää ohjausta. Pitää palata hiukan ajassa taaksepäin niin, että meillä on selkeät säännöt, joita koulussa noudatetaan, Strandman pohtii.
Mobiililaitteet aiheuttavat kouluissa monenlaisia ongelmia, kuten keskittymisvaikeuksia, tarkkaavaisuuden puutetta, havainnointikyvyn puutetta ja mobiililaitteiden välityksellä tapahtuvaa kiusaamista. Strandman uskoo, että kännykän näytön tuijottamisella täytyy olla vaikutuksia myös silmien ja aivojen kehittymiseen ja sitä kautta oppimiseen kokonaisuudessaan.
– Kyllähän me itsekin huomaamme, miten silmämme väsyvät, kun jatkuvasti työskentelemme ruutujen ääressä. Pitäisi enemmän vain päästä mobiililaitteista irti ja keskittyä lakiehdotuksessakin esitettyyn liikunnallisen elämäntavan lisäämiseen. Ainakin välitunnit pitäisi käyttää liikkumiseen. Koulujen järjestyssäännöillä pystytään jatkossa vahvemmin ohjaamaan mobiililaitteiden käyttöä nimenomaan välitunneilla ja ruokailutilanteissa, Strandman sanoo.
Myös nykylain mukaan opettajilla ja rehtoreilla on oikeus ottaa haltuunsa sellainen esine, jolla opetusta tai oppimista häiritään. Strandman on nähnyt nykytilanteessa ongelmalliseksi sen, että laissa ei ole riittävän hyvin säädetty, mikä on häiritsevää käyttäytymistä. Kun kännykän käyttö rajataan selkeästi vain opetustarkoitukseen tai terveydenhuoltoon, muuttuu tilanne hyvin selkeäksi.
– Tämä auttaa myös vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Kun on selkeä laki, niin tulkinta jää pois. Minulla on 25 vuoden tausta rehtorina, erityisopettajana, sivistystoimenjohtajana ja liikunnanohjaajana ennen kansanedustajuuttani. Sen vuoksi katson ilolla näitä uudistuksia, jotka haastavat koulujen toimintakulttuuria. Nyt ei tehdä enää niin kuin ennen on tehty, vaan joudutaan oikeasti myös kouluissa miettimään näitä asioita uudestaan, Strandman kertoo.
Rehtoreille ja opettajille on siis ensi vuonna tulossa helpotusta kännyköiden ja mobiililaitteiden aiheuttamiin ongelmiin puuttumiseksi. Sitä odotellessa Strandman neuvoo lisäämään yhteisöllistä sopimista kouluissa ongelmatilanteiden vähentämiseksi.
– Jos yhteisöllisesti pystytään asioista sopimaan myös huoltajien kanssa kouluissa ja siihen oikein panostetaan, jos asioista yhdessä vanhempainilloissa ja isommissa tilaisuuksissa koko koulun henkilöstön kanssa pystytään luomaan kullekin koululle omia toiminnallisia tavoitteita, niin harvoin kouluissa tulee järjestyshäiriöitä, Strandman uskoo.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tänään jättänyt toimenpidealoitteen välituntien lisäämisestä kännykkäkiellon piiriin.
Hallitus on loppusyksyllä tuomassa eduskuntaan lakiesityksen, jolla kännykän käyttöä voidaan rajoittaa koulupäivien aikana nykyistä tehokkaammin.
Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.
Kännyköiden käyttö kouluissa on ollut oppimisen ja opettamisen riesa jo pitkään. Kansanedustaja Ari Koponen (ps.) on pitänyt ongelmaa esillä jo pitkään, ja on tyytyväinen, kun nykyinen hallitus tarttuu härkää sarvista. Myös oppositiopuolue keskusta on herännyt kirittämään hallitusta lain nopean voimaantulon puolesta. Koponen kiittää keskustalaiskollegojaan, joiden asenteessa näyttää tapahtuneen melkoinen muutos viime hallituskauteen verrattuna.
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Lue lisää
