

MATTI MATIKAINEN
Hallitus edistää ruuhkamaksuja ja suunnittelee työpysäköinnin verottamista – ”Kaikkia autoilijoita koskeva työntekemisen sakkovero, joka erityisesti kohdistuisi pieni- ja keskituloisiin”
Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus pyrkii ilmastotoimien varjolla raskaasti rankaisemaan autolla työmatkansa kulkevia veronmaksajia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että kaavaillut ruuhkamaksut ja työpysäköinnin verottaminen ovat täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että työn tekemisen pitäisi kannattaa ja että hallitus väittää nostavansa työllisyyttä.
Kansalaiset suhtautuvat hyvin kielteisesti liikenteen polttoaineiden hinnankorotuksiin, kuten erilaisista kyselyistä voidaan nähdä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että ilmastotoimin nouseva autoilun hinta asettaakin kansalaiset keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, koska korotukset vaikuttavat erityisesti työssäkäyviin ja syrjäseuduilla asuviin.
– Vaikka liikenne etenee voimakkaasti sähköiseen suuntaan, ei suurella osalla ihmisistä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia hankkia uutta vähäpäästöisellä teknologialla varustettua autoa. He eivät myöskään hyödy hallituksen sähköautoilijoille annettavista kannusteista ja verohelpotuksista.
– Muutama päivä sitten päättynyt allekirjoitusten keruu nuorisojärjestömme Perussuomalaisen Nuorison alulle panemaan kansalaisaloitteiseen autoilun kustannuksista keräsi vaadittavat nimet ennätystahdissa vain vuorokaudessa. Aloitteessa vaaditaan hallitusta ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin, jotta autoilun kokonaishintaa voidaan alentaa ja korjata oikeudenmukaiseksi, nimenomaan työtä ja työllisyyttä tukien. Perussuomalaiset tukee lämpimästi aloitteen mukaisia nuorisojärjestönsä tavoitteita, Purra sanoi tänään Tuumaustunnilla.
Purra sanoo, että autoilun kustannukset ilmastotoimien myötä muodostuvat monta kautta.
– Verotus, bioperäisen ja fossiilisen sekoitesuhde ja Suomen erityiskunnianhimo myös tässä, päästökauppa, ruuhkamaksut, sähköistymisestä seuraavat velvoitteet, pysäköintiin kohdistuvat muutosvaatimukset ja niin edelleen. On silkkaa kikkailua keskittyä vain yhteen asiaan ja väittää siihen vedoten, että kustannukset eivät juuri sillä hetkellä kiristy, kuten keskusta tekee.
Ilmastokunnianhimo kurittaa tuntuvasti autoilijaa
Marinin hallituksen maailmanennätystason “kunnianhimo” ilmastopolitiikassa kurittaa autoilijaa tuntuvasti, etenkin suunnitellun kansallisen päästökaupan myötä. Tällöin lisää hintaa pumpulle olisi tulossa kymmeniä senttejä litralta. Jotkut arviot puhuvat jopa 30-40 sentin korotuksista litrahintaan.
Purra sanoo, että polttoaineen hinnankorotuksien myötä samalla ulkomaankaupan ja yritysten toimintakustannukset nousevat.
– Elinkustannukset nousevat, koska tavarat kuljetetaan maanteitse kauppaan, metsäteollisuuden tuotteet rekoilla ja niin edelleen. Päästökauppajärjestelmä kasvattaisi merkittävästi Suomen logistista takamatkaa muihin nähden.
Myös ruuhkamaksuja edistetään.
– Kyseessä on suoranainen työntekemisen sakkovero, joka koskee kaikkia autoilevia, mutta erityisesti se kohdistuisi pieni- ja keskituloisiin. Samaan suuntaan vaikuttaa nyt verolle suunniteltu työnantajan tarjoama työntekijälle ilmainen parkkiruutu. Molemmat hankkeet ovat täydellisessä ristiriidassa sen kanssa, että työntekemisen pitäisi kannattaa ja että hallitus väittää nostavansa työllisyyttä.
– On kohtuutonta, että ilmastotoimet kohdistuvat työn tekemiseen ja yrittämiseen, kun maan suurin ongelma on se, että työtä ei tehdä tarpeeksi eikä työ läheskään aina kannata. Elokapinalla on aikaa ja mahdollisuuksia maata kaduilla vastustamassa ilmastonmuutosta, mutta muulle kansakunnalle se ei ole vaihtoehto, Purra huomauttaa.
Autoilu ei vähene, vain kansalaisten rahat vähenevät
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, eivätkä ihmiset yleensä ajele huvikseen, sen paremmin maakunnissa kuin pääkaupunkiseudunkaan halki.
Purra toteaakin, että autoilun hinnan korottamisella ei autoilu juurikaan vähene, mutta kansalaisten rahat vähenevät.
– Ainoa looginen seuraus autoilun vaikeuttamisessa ja hinnankorotuksissa on siinä, että rahaa on vähemmän käytössä muuhun elämiseen. Kävely ja pyöräily ovat tietysti kivoja juttuja, mutta ei niistä ole vakavaksi vaihtoehdoksi Suomen kaltaisessa maassa. Erilaisiin toinen toistaan seuraaviin kävelyn edistämisen selvityksiin ja hankkeisiin voisi suhtautua huvittuneesti, mutta valitettavasti jokainen niistä maksaa ja kaiken lisäksi hallitus on tosissaan. Onko hallitukselle mieluisampaa, että ihminen menee kävellen Kelaan kuin autolla töihin?
Purra huomauttaa, että ilmastotoimissa muutkin kuin vain autoilijat ovat joutumassa yhä suurempaan maksajan rooliin.
– Lisää maksettavaa tulee myös asumiseen, lämmittämiseen, öljy- ja kaukolämpöön. Keskimääräisessä kerrostaloasunnossa kaukolämpölasku nousee 180 euroa, rivitaloasunnossa 240 euroa ja omakotitalossa 432 euroa vuodessa.
Uutisotsikot ylittyivät, kun kävi ilmi, että helsinkiläisten kaukolämpölasku nousee neljänneksellä, suurimpana syynä tietenkin ilmastopolitiikka, kuten erityisen kalliit päästöoikeudet.
– Uutisotsikoita ei sen sijaan tullut siitä, että perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi tulevista korotuksista jo ennen eduskuntavaaleja vuonna 2019, mutta Helsingin energiayhtiö kielsi asian. Helenistä väitettiin, että ”Ei ole odotettavissa, että kivihiilestä luopumisella olisi sähkön hintaan merkitystä, koska kivihiili on markkinoilla jo aika marginaalinen polttoaine”. Tästä tietenkin seurasi jälleen perussuomalaisten armoton myllytys mediassa. Kuinka me huiputamme ja maalaamme turhia piruja seinille hintojen korotuksista.
Energiaköyhyys yleistyy Suomessa
Purra sanoo, että lämmittämisen tämänhetkiset ja tulevat hinnankorotukset tulevat vaikuttamaan sekä vuokratasoon että omistusasujien käytettävissä oleviin tuloihin.
Kustannukset siirtyvät osin suoraan asumistukimenoihin eli veronmaksaja maksaa tämänkin kunnianhimon moninkertaisesti. Myös Suomessa energiaköyhyydestä tulee entistä yleisempää.
– Energiasta riittää uutisotsikoita myös muuten, sillä kyse on lähestyvästä energiakriisistä. Fossiilisen polttoaineen hinnat ovat nousseet myös, koska korvausinvestointeja ei kannata tehdä, ennen kuin on olemassa selvä vaihtoehto. Lainsäädäntö on liian nopeaa ja kunnianhimo kovaa. Käytäntö ja markkinat eivät kykene seuraamaan. Euroopan laajuinen päästökauppa ajaa ilmastoverojen kanssa energian hinnan pilviin, ja teollista tuotantoa karkaa Euroopan ulkopuolelle. Samalla päästöt kasvavat, eivät vähene.
Pohjoismaissa pörssisähkön hinta nousi viime viikolla ennätyskorkealle, ja samaa todistetaan muualla Euroopassa.
– Myös kaasun hinta on noussut kaikkialla Euroopassa. Italialaisia uhkaa 40 prosentin sähkölaskun korotus. Tässä mukaan kuvaan astuukin EU:n uuden ilmastopaketin kaavailema ilmastorahasto, joka on sosiaalipoliittinen ylikansallinen väline. Siinä tarkoitus on, että paremmin toimeen tulevat unionikansalaiset, eli esimerkiksi suomalaiset, maksavat ilmastotoimista vielä enemmän kärsivien, kuten italialaisten, laskuja. Suomalaiset autoilun ja asumisen hintojen kanssa tuskailevat eivät tule saamaan kuin lisää maksettavaa. Ranskassa presidentti Macron on tuskaillut keltaliivien vaatimusten kanssa – ja tähän näppäränä ratkaisuna onkin löytymässä ylikansalliset ilmastokompensaatiot.
Ilmastonmuutoksesta saarnaajat yleensä itse hyväosaisia
Purra huomauttaa, että kovimpaan ääneen ilmastonmuutoksesta puhuvat ovat yleensä itse hyväosaisia, joiden pitäisikin kohdistaa merkittävimmät toimet omien päästöjensä hillitsemiseen.
– Myös Suomessa tilastollinen realiteetti on, että parhaiten ansaitseva kymmenys aiheuttaa 2,6-kertaiset kasvihuonekaasupäästöt suhteessa ansioiden pienimpään kymmenykseen. Jos jokaisen suomalaisen pitäisi puolittaa nykypäästönsä, ei pienituloisimmille jäisi elämisen edellytyksiä.
– Pahimmillaan ilmastotoimien kiihdyttämässä energiakriisissä on kyse siitä, että sähkö loppuu. Joka tapauksessa on selvää, että fossiilisista polttoaineista luopuminen ei ole niin helppoa kuin esitetään. Esimerkiksi Saksassa kivihiili on noussut sähkön päätuotantokeinoksi tuulivoiman osuuden samalla romahdettua. Kivihiilen osuus sähköntuotannosta nousi alkuvuonna 27:een prosenttiin. Tuulivoiman romahdus johtui todennäköisesti yksinkertaisesti tuulettomasta säästä. Suomessakaan kestävä energiapolitiikka ei voi perustua toiveeseen leudosta ja tuulisesta talvesta.
Purra sanoo, että ilmastopoliittiset toimet vaikuttavat myös Suomen kilpailukykyyn ja teollisuuden edellytyksiin toimia. Laskelmat siitä, missä kannattaa pyörittää tuotantoa, ovat tarkkoja.
– Riskiarvioissa huomioidaan maiden poliittisia suunnitelmia. Suomessa energia-alalta on kuultu toive, että tukien sijaan tarvitaan vakaa toimintaympäristö sekä johdonmukainen ja pitkälle ulottuva näkymä. Hiilivuoden torjuminen on järkevää paitsi talouden ja hyvinvoinnin myös ilmaston kannalta. Olisi tärkeää, että suomalaista kansalaista ja yrittäjää ei kurjisteta enempää, vaan Suomi keskittyisi viemään ilmastoystävällistä osaamista ja teknologiaa maihin, joissa hiilidioksiditonnien vähentäminen on edullisempaa ja oleellisempaa.
Hallituksen tavoitteista ei lisäarvoa teollisuudelle
Perussuomalaisten puheenjohtaja Purra pitää selvänä, että maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka on nostanut maariskin Suomessa korkeammalle kuin kilpailijamaissa eikä teollisuus saa mitään lisäarvoa hallituksen huikeista tavoitteista.
– Kustannuskilpailukyky kärsii. Vihreälle puolelle syntyvät teknologian ja ilmasto-osaamisen työpaikat eivät lukumäärältään taikka tuotokseltaan kykene korvaamaan menetettyjä. Hallitus puhuu mielellään ilmastopolitiikan aikaansaamista työpaikoista ja kasvusta, mutta tämäkään mediaseksikkyys ei riitä tosiasioita kumoamaan. Kolikolla on aina kaksi puolta.
– Perussuomalaisten ilmastosanoma pyrkii tuomaan ilmastokeskusteluun suhteellisuudentajua. Suomesta karkaava teollisuus ei vähennä globaaleja päästöjä, se lisää niitä. On välttämätöntä huomioida kauppapolitiikka kokonaisuudessaan, hyödykkeiden ja raaka-aineiden virrat, kuluttamisen rakenne ja kehittyvien maiden muutokset.
Perussuomalaiset puolustaa kansalaisen toimeentuloa ja veronmaksajan asemaa. Purra linjaa, että kokonaisveroasteemme on jo nyt huippukorkea eikä sitä voi nostaa enempää ilmastotoimilla.
– On aivan välttämätöntä puhua rahasta. Hallituksen maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka lisää kansalaisen kustannuksia, kiristää verotusta ja lisää velkaa. Samalla se lisää kustannuksia monenlaisille yrityksille, jotka eivät ole saamapuolella vihreässä siirtymässä.
– Näiden suurten asioiden rinnalla kritisoimme jatkossakin ilmastoahdistuksen aktiivista lietsomista ja lasten hyväksikäyttöä vihreässä propagandassa, maataloustuottajiin, metsänomistajiin tai yleensä yksilöiden valintoihin kohdistuvia syyllistämistoimenpiteitä, ja sitä koko valtaisaa identiteettipoliittista arsenaalia, joka ilmastokeskustelussa on käytössä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmastoahdistuksen lietsominen autolijat vihreä siirtymä polttoaineiden hinnankorotukset ilmastotoimet suhteellisuudentaju asuminen ja liikkuminen ostovoima lämmitys veronmaksajat kustannukset Riikka Purra Kustannuskilpailukyky Sanna Marin Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus työllisyys verotus Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Europarlamentti selvitti kansalaisille tärkeitä asioita: Suomalaiset haluavat rikolliset kuriin – muualla Euroopassa vallitsee ilmastoahdistus

Purra: Miksi vihreät saa hillua hallituksessa ja yksin päättää maamme kannalta vakavista ja perustavanlaatuisista asioista? – ”Romuttaa maahanmuuttopolitiikan uskottavuuden”

Auton sijasta apostolinkyydillä – valtioneuvoston kanslian mielestä kävellen olisit jo perillä

Vihreä siirtymä laittaa vähäosaiset ahtaalle – Koponen: “Missä ovat Marinin hallituksen toimet kotitalouksien auttamiseksi?”

Perussuomalaiset haluavat säilyttää HKL:n liikelaitoksena: Yhtiöittäminen ei edistä Helsingin eikä helsinkiläisten etua

Kohoavat lämmittämisen kustannukset iskevät kipeästi veronmaksajan kukkarolle: Kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasujille tulossa jopa satojen eurojen korotukset

PS:n Helsingin valtuustoryhmä ei hyväksy pormestariston esitystä kaupungin strategiaksi: Perussuomalaiset haluavat turvallisen Helsingin, jossa peruspalvelut pelaavat

Purra: Hiilivuodon tukkiminen on ympäristöteko – ”Jos Suomi tekee liian radikaaleja ilmastotoimia, tuotanto siirtyy muualle”

Hallituksen ilmastokunnianhimosta tulossa jättilasku suomalaisille veronmaksajille – perussuomalaisille riittäisi vähempikin kunnianhimo
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää