LEHTIKUVA
Hallitus edistää normienpurkua kaikilla tasoilla ja hallinnonaloilla. Perussuomalaisten mielestä yritysten toimintaedellytyksiä hidastavien normien lisäksi sääntelyä tulee purkaa kuntatasolla ja sote-sektorilla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola painotti torstain kyselytunnilla pitämässään puheessa talouden näkymän olevan paljon parempi kuin mitä oppositiossa annetaan ymmärtää.
– Korot ja inflaatio ovat laskussa ja yritysten luottamus paranemassa. Hallitus tekee paljon toimia kasvun vauhdittamiseksi. Edellisen hallituksen jäljiltä meillä ei rahaa juurikaan ole, mutta perussuomalaisten peräänkuuluttamaa tolkkua on sitäkin enemmän.
Hallitus on sitoutunut keventämään kansalaisten ja yritysten elämää haittaavia normeja. Eerola nosti puheenvuorossaan esille Suomelle haitallisen EU-sääntelyn ja pyysi työministeriä kertomaan, millaisin kansallisin keinoin normeja on jo saatu purettua ja mitä tullaan vielä tekemään.
– Hallitus on sitoutunut siihen, että EU:sta tulevaan sääntelyyn ei panna Suomi-lisää. Millaisia normeja on purettu ja mitä kaikkea on vielä tulossa, jotta tätä sääntö-Suomea saadaan pienennettyä?
Työministeri Arto Satonen korosti vastauspuheenvuorossaan hallituksen olevan sitoutunut normien purkuun. Puheenvuorossaan hän totesi hallituksen olevan sitoutunut 300 normin purkuun, joista 133 on jo purettu. Työ kuitenkin jatkuu.
– Olemme lähteneet siitä, että mitään ylimääräistä sääntelyä EU-tason päälle ei laiteta. EU:ssa on nyt myös menossa tämä norminpurkuasia koskien muun muassa erilaisia raportointijärjestelmiä, jotka ovat aika kohtuuttomia monille yrityksille.
Hallitus edistää normienpurkua kaikilla tasoilla ja hallinnonaloilla. Yritysten toimintaedellytyksiä hidastavien normien lisäksi sääntelyä puretaan kuntatasolla ja sote-sektorilla.
Esimerkiksi sote-alalla vähennetään ylenmääräistä raportointia ja lausuntotehtailua, jotta varsinaiseen potilastyöhön jää enemmän aikaa.
Perussuomalaiset tekee hallituksessa työtä sen eteen, että Suomi vaikuttaa entistä enemmän Euroopan unionista tulevan turhan sääntelyn purkamiseen. Perussuomalaiset katsoo, että EU:n pitää päästä pois nykyisestä asemastaan sääntelyn ja byrokratian suurvaltana, jotta maanosa kykenee menestymään ja pärjäämään uudessa ja epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vuoden 2024 aikana annetut hallituksen esitykset vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa noin 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi on purettu ainakin 133 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Normeja purkamalla hallitus helpottaa yritystoimintaa ja yrittämisen edellytyksiä sekä sujuvoittaa kansalaisten arkea.
Suomen julkishallinto on paisunut kuin pullataikina. Suomessa on yhteensä 4 237 julkishallinnon alaista organisaatiota. Kyseiset organisaatiot saavat joko kaiken tai osan rahoituksestaan valtiolta ja kunnilta. Julkishallinnon organisaatioissa tehdään 510 000 vuosityötuntia työtä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa julkisen hallinnon rönsyt kuriin yritysten ja investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
Elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että Suomella olisi loistavat lähtökohdat olla kiinnostava investointiympäristö, ja lisäksi Suomessa on omasta takaa osaamista ja innovaatioita. - Suomen keskeiset vahvuudet vaativat kuitenkin jatkuvia panostuksia, Rydman sanoo.
Joukko EU:n oikeusministereitä on ilmaissut EU:n oikeuskomissaarille osoittamassaan yhteisessä kirjeessä vastustavansa EU-lainsäädäntöehdotusta todisteiden hyväksyttävyydestä. Sääntelyn sijaan ministerit toivovat keskittymistä tunnistettuihin haasteisiin, kuten järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Kirjeen kolmentoista allekirjoittajan joukossa on myös Suomen perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri.
Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereihin tallennettuja biometrisiä tietoja koskevan sääntelyn muuttamisesta. Biometrisillä tiedoilla tarkoitetaan teknisellä käsittelyllä saatuja henkilötietoja, kuten kasvokuvia ja sormenjälkitietoja, joiden avulla henkilö voidaan tunnistaa.
Viikon suosituimmat
KOMMENTTI | Netti on netti ja ryönää täynnä, mutta on tilanteita, joissa kiukunpuuskassa kirjoittaminen ei tuota järkeviä tuloksia.
Muutoksen tuulet puhaltavat myös FBI:ssa. Liittovaltion poliisin kaksi ylintä johtajaa on vaihdettu Trumpin luottomiehiin. Washington Times -lehden väitteen mukaan FBI on aloittanut tutkinnan vuonna 2015 alkaneesta salaisesta solutusoperaatiosta, jossa FBI:n aiempi pääjohtaja viritti Trumpin kampanjatiimille "hunaja-ansan" kahta naisagenttia käyttäen.
Saksassa tehdään tilastojen mukaan joka päivä noin 26 vakavaan loukkaantumiseen johtavaa veitsi-iskua. Yli puolet niistä on ulkomaalaisten tekemiä. Poliisitilastojen vääristymä pahentaa tilannetta, sillä kaksoiskansalaiset luokitellaan saksalaisiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Yleisradion 24.2. julkaisemaa uutista, jossa se vähättelee Saksan maahanmuuttotilanteen vakavuutta ja esittää virheellisiä syitä Kristillisdemokraattiseen unioniin eli CDU:hun kuuluvan Friedrich Merzin suosiolle.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Ylen julkaisema artikkeli sai iranilais-suomalaiset ihmettelemään, onko juttu vahingossa julkaistu.
Saksa äänestää tänään ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa. Valtiovarainministerin erityisavustaja Mikael Lith analysoi kirjoituksessaan poliittista tilannetta.
Eduskunnan äänestystulos 91-66 varmisti eilen sen, että Suomeen ei tule huumeiden käyttöhuoneita. Kuitenkin keskustan eduskuntaryhmästä löytyi tukea huumehuoneille, jopa puoluejohtoa myöten, sillä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen äänesti huumeiden käyttöhuoneiden puolesta.
BBC maksoi dokumentin, jonka päähenkilöä esitti Hamas-johtajan poika. Päivä BBC:n julkaiseman dokumentin “Gaza: How to Survive a Warzone” ("Gaza: Kuinka selviytyä sotavyöhykkeellä") jälkeen brittiläinen journalisti David Collier paljasti dokumentin terroristikytkökset Hamasin johtoon. Hän kertoi viestipalvelu X:ssä, että 14-vuotias englanninkielinen kertoja Abdullah on Hamasin maatalousministerin Ayman al-Yazourin poika. Hän esiintyy dokumentissa Zakaria-nimellä.
Algerialaismies puukotti hengiltä yhden ja haavoitti kolmea ihmistä lauantaina Mulhousen kaupungissa. Murhaajaa oli yritetty turhaan karkottaa Ranskasta 14 kertaa. Ranska uhkaa nyt Algeriaa vastatoimilla, jos maa ei suostu vastaanottamaan karkotettuja kansalaisiaan.
Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.
