LEHTIKUVA
Hallitus edistää normienpurkua kaikilla tasoilla ja hallinnonaloilla. Perussuomalaisten mielestä yritysten toimintaedellytyksiä hidastavien normien lisäksi sääntelyä tulee purkaa kuntatasolla ja sote-sektorilla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola painotti torstain kyselytunnilla pitämässään puheessa talouden näkymän olevan paljon parempi kuin mitä oppositiossa annetaan ymmärtää.
– Korot ja inflaatio ovat laskussa ja yritysten luottamus paranemassa. Hallitus tekee paljon toimia kasvun vauhdittamiseksi. Edellisen hallituksen jäljiltä meillä ei rahaa juurikaan ole, mutta perussuomalaisten peräänkuuluttamaa tolkkua on sitäkin enemmän.
Hallitus on sitoutunut keventämään kansalaisten ja yritysten elämää haittaavia normeja. Eerola nosti puheenvuorossaan esille Suomelle haitallisen EU-sääntelyn ja pyysi työministeriä kertomaan, millaisin kansallisin keinoin normeja on jo saatu purettua ja mitä tullaan vielä tekemään.
– Hallitus on sitoutunut siihen, että EU:sta tulevaan sääntelyyn ei panna Suomi-lisää. Millaisia normeja on purettu ja mitä kaikkea on vielä tulossa, jotta tätä sääntö-Suomea saadaan pienennettyä?
Työministeri Arto Satonen korosti vastauspuheenvuorossaan hallituksen olevan sitoutunut normien purkuun. Puheenvuorossaan hän totesi hallituksen olevan sitoutunut 300 normin purkuun, joista 133 on jo purettu. Työ kuitenkin jatkuu.
– Olemme lähteneet siitä, että mitään ylimääräistä sääntelyä EU-tason päälle ei laiteta. EU:ssa on nyt myös menossa tämä norminpurkuasia koskien muun muassa erilaisia raportointijärjestelmiä, jotka ovat aika kohtuuttomia monille yrityksille.
Hallitus edistää normienpurkua kaikilla tasoilla ja hallinnonaloilla. Yritysten toimintaedellytyksiä hidastavien normien lisäksi sääntelyä puretaan kuntatasolla ja sote-sektorilla.
Esimerkiksi sote-alalla vähennetään ylenmääräistä raportointia ja lausuntotehtailua, jotta varsinaiseen potilastyöhön jää enemmän aikaa.
Perussuomalaiset tekee hallituksessa työtä sen eteen, että Suomi vaikuttaa entistä enemmän Euroopan unionista tulevan turhan sääntelyn purkamiseen. Perussuomalaiset katsoo, että EU:n pitää päästä pois nykyisestä asemastaan sääntelyn ja byrokratian suurvaltana, jotta maanosa kykenee menestymään ja pärjäämään uudessa ja epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vuoden 2024 aikana annetut hallituksen esitykset vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa noin 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi on purettu ainakin 133 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Normeja purkamalla hallitus helpottaa yritystoimintaa ja yrittämisen edellytyksiä sekä sujuvoittaa kansalaisten arkea.
Suomen julkishallinto on paisunut kuin pullataikina. Suomessa on yhteensä 4 237 julkishallinnon alaista organisaatiota. Kyseiset organisaatiot saavat joko kaiken tai osan rahoituksestaan valtiolta ja kunnilta. Julkishallinnon organisaatioissa tehdään 510 000 vuosityötuntia työtä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa julkisen hallinnon rönsyt kuriin yritysten ja investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
Elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että Suomella olisi loistavat lähtökohdat olla kiinnostava investointiympäristö, ja lisäksi Suomessa on omasta takaa osaamista ja innovaatioita. - Suomen keskeiset vahvuudet vaativat kuitenkin jatkuvia panostuksia, Rydman sanoo.
Joukko EU:n oikeusministereitä on ilmaissut EU:n oikeuskomissaarille osoittamassaan yhteisessä kirjeessä vastustavansa EU-lainsäädäntöehdotusta todisteiden hyväksyttävyydestä. Sääntelyn sijaan ministerit toivovat keskittymistä tunnistettuihin haasteisiin, kuten järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Kirjeen kolmentoista allekirjoittajan joukossa on myös Suomen perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri.
Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereihin tallennettuja biometrisiä tietoja koskevan sääntelyn muuttamisesta. Biometrisillä tiedoilla tarkoitetaan teknisellä käsittelyllä saatuja henkilötietoja, kuten kasvokuvia ja sormenjälkitietoja, joiden avulla henkilö voidaan tunnistaa.
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
