

LEHTIKUVA
Hallituksen toteuttama sitouttavan kouluyhteistyön malli käytännössä identtinen Ari Koposen kansalaisaloitteen kanssa – “Tämä on askel kohti parempaa”
Eduskunta käsitteli viime vuonna kansanedustaja Ari Koposen jo ennen kansanedustajaksi valintaansa alulle panemaa kansalaisaloitetta, jossa esitettiin alakouluihin ratkaisukeskeisiä ja terapeuttisia valmiuksia omaavia aikuisia ilman opetusvelvollisuutta. Aloitteella oli yli 52 000 allekirjoittajaa, mutta keinoista oli eriäviä mielipiteitä ja ehdotus hylättiin. Nyt hallituksen toteuttama “sitouttavan yhteistyön malli” on hyvin samankaltainen Koposen aloitteen kanssa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen alulle panemassa kansalaisaloitteessa asitettiin alakouluihin henkilöitä, jotka toimisivat koululaisten arjessa ja pystyisivät eheyttävään ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Kansalaisaloitteen taustalla oli onnistunut pilottihanke keravalaisesta Killan alakoulusta.
– Koulumaailman ongelmat tunnistettiin ja tunnustettiin yli puoluerajojen, mutta ratkaisukeinoista oli eriäviä mielipiteitä ja ehdotus hylättiin. Sivistysvaliokunta piti silti tärkeänä, että kunnat voivat kokeilla uusia toimintatapoja ja etsiä niistä saatujen kokemusten perusteella paikallisesti parhaiten toimivia ratkaisuja nuorten syrjäytymiseen puuttumiseksi, kertoo Koponen.
Aivan kuin Koposen malli
Nyt hallitus opetusministeri Li Anderssonin johdolla toteuttaa kansalaisaloitteen kaltaista uutta “sitouttavan kouluyhteistyön mallia”. Mallissa ns. ylimääräinen aikuinen, esimerkiksi sote-puolen henkilö, tuodaan kouluihin toimimaan joustavasti apua tarvitsevien oppilaiden yksilöllisenä tukena ja etsimään ratkaisuja erilaisiin haastaviin tilanteisiin. Valtionavustusta myönnettiin 25 pilottihakemukselle, joihin osallistuu yhteensä 139 opetuksen järjestäjää.
– Malli on käytännössä identtinen kansalaisaloitteeni kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että Keravalla kokeiltua pilottia ollaan laajentamassa. Malli auttaa varmasti parantamaan opettajien jaksamisessa sekä oppimistuloksia ja koko kouluyhteisön hyvinvointia, ja se on jälleen yksi konkreettinen apukeino kouluille kiusaamis- ja väkivaltaongelmien ratkaisemiseksi, Koponen jatkaa.
Opetusministerin toive
Viime viikolla asia nousi esiin myös eduskunnan salikeskustelussa, ja opetusministeri Andersson kertoi toivovansa mallin vakinaistamista tämän hallituskauden aikana.
– Olisihan se upeaa, jos kansalaisaloitetta vastaava malli saataisiin kattamaan koko Suomi. Kiitos kaikille niille yli 50 000 ihmiselle, jotka allekirjoittivat kansalaisaloitteen loppuvuonna 2018 sekä tuusulalaiselle Katja Kykkäselle, joka oli luomassa aloitteen toimintamallia. Täytyy muistaa, että vain hyvinvoiva lapsi voi oppia, ja tämä tulee olemaan yksi askel kohti parempaa, päättää Koponen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Katja Kykkänen alakoulut sitouttavan kouluyhteistyön malli kouluväkivalta koulut Ari Koponen Koulukiusaaminen Kerava Li Andersson kansalaisaloite lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koposen lakiesitys tunteita herättävästä aiheesta hyväksyttiin: “Koulukiusaaminen on vakava uhka myös toisen asteen oppilaille”

Oppivelvollisuusiän nosto eduskuntaan – Purra: Todellisia koulun ja osaamisen ongelmia ei haluta tunnistaa

Puolueeton koululaitos on jäämässä ideologisen vallankumouksen jalkoihin

Ari Koposen työ kouluväkivaltaa vastaan on tuottanut tulosta: “Yhteistyö on avain asioiden muuttamiseen”

PS-Naiset: “Laitammeko varoja laittomasti maassa olevien sosiaalipalveluihin vai omien nuortemme tulevaisuuteen?”

Alakouluihin palkattava opettajien tueksi terapeuttisia valmiuksia omaavia aikuisia ilman opetusvelvollisuutta – Koposen esittelemä toimintamalli etenee eduskunnassa

52 603 ihmisen allekirjoitukset kansalaisaloitteeseen johtivat toivottuun lopputulokseen – Koponen: “Vihdoin konkreettisia tekoja, ei vain tyhjiä sanoja”

Lastensuojelun tilanne on hälyttävä – kansanedustaja Antikainen: “Hallituksen ja eduskunnan puututtava tilanteeseen”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää