Opposition välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja keskustan Elsi Katainen korosti opposition esittäneen vaihtoehdon ja yhteistyötä hallitukselle koko vaalikauden ajan.
– Jos hallituksen kunta- ja sote-uudistukset olisi alun alkaen valmisteltu yhteistyössä opposition kanssa, tänään oltaisiin jo pitkällä. Tätä välikysymystä ei tarvittaisi. Voisimme kaikki sen sijaan keskittyä siihen, miten Suomi saadaan nousuun, Katainen totesi.
– Viimeksi kunnallisvaaleissa kokoomus ja SDP lupasivat suomalaisille sote-palvelujen uudistamisen ja ettei pakkoliitoksia tule. On käynyt päinvastoin. Sote-palvelujen uudistamisesta ei ole tietoakaan ja pakkoliitokset tulevat, jos tämä hallitus sattuisi jatkamaan. Tällaiset toimet eivät lisää luottamusta, Katainen moitti.
SDP:n Ilkka Kantola kiemurteli ryhmäpuheessaan, että opposition välikysymysteksti voisi olla suoraan hallitusohjelmasta, kun se painottaa kuntien toimintakyvystä huolehtimista kaikissa tilanteissa.
– Juuri kuntien toimintakyvyn varmistaminen on ollut hallituksen käynnistämän kuntauudistuksen tavoitteena, Kantola saivarteli ja väitti, että hallitus rakentaa, mutta oppositio vain repii: nyt tarvitaan vastauksia ja käytännön toimia.
– Hallitukselta niitä on kuultu ja pikkuhiljaa olisi aika kuulla myös opposition vaihtoehto.
Vihreät hajottivat hallituksen kuntapakkaa mainostaen Tampereella ideoitua ja selvitysmies Rauno Saaren johdolla kehiteltyä Eurooppalaista kaupunkia, joka jakaa Tampereen seudun yhteiseen kaupunkiin, joka huolehtisi suurista maankäytön kysymyksistä, toisen asteen koulutuksesta ja joukkoliikenteestä. Paikallisista asioista vastaisivat nykyiset kunnat eli palvelukunnat omissa valtuustoissaan. Näin toteutuisi myös paikallisdemokratia.
– Eurooppalainen kaupunki ratkaisee monilla kaupunkiseuduilla ne nykyisen kuntarakenteen ongelmat, joihin hallitus kuntauudistuksella pyrkii puuttumaan. Merkittävä osa vallasta – ja verovaroista – kannattaa siirtää seudulliselle tasolle, Oras Tynkkynen totesi.
Hän kehui myös Rovaniemen kaupunginosavaltuustojen laajentamista koko kaupunkiin ja muistutti kunnanosademokratiaa harjoitettavan myös Ruotsissa.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz keskeytti keskustan ryhmäpuhujaa Timo V. Korhosta. Hän vastasi huuteluun puheen ohi näin:
– Tähän edustaja Zyskowiczin huuteluun tiivistyy hallituksen tapa ajaa uudistuksia koko ajan. Se on ylimielistä, röyhkeää, mutta riittämätöntä, kuitenkin ikään kuin kaikki viisaus olisi teissä, Korhonen totesi.
Hän muistutti, että hallituksen sote-uudistuksista puuttuvat tlaoudelliset vaikuttavuusarviot ja -laskelmat. Hallitus ei ymmärtänyt valtahurmiossaan laajan, perusteellisen valmistelun ja tausta-analyysien merkitystä.
– Teillä on ollut vain yksi ideologinen suurkuntatavoite. Keppihevoseksi valjastitte vielä sote-uudistuksen, Korhonen moitti.
Hallituksen puolesta vastannut kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) ei maininnut vastauksessaan pakkoa, mutta sanoi hallituksen haluavan vauhdittaa liitosselvitysten käynnistymistä suuremmilla kaupunkiseuduilla, joilla voidaan saavuttaa suurimpia kunta- ja kansantalouden hyötyjä.
– Tänä päivänä jo kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteesta tuotetaan 12 suurimmalla kaupunkiseudulla. 20 suurimman kaupunkiseudun alueella asuu neljä viidesosaa väestöstä ja niillä sijaitsee kaksi kolmasosaa Suomen työpaikoista, Virkkunen tiivisti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
