PS:n Jussi Halla-aho, SDP:n Ville Skinnari ja vasemmistoliiton Jussi Saramo SuomiAreenan puheenjohtajatentissä Allas sea poolilla Helsingissä 15.7.2020.
Hallituksen sekoilu työllisyystoimista päättämisen aikatauluista jatkuu edelleen – Halla-aho puhui vientiteollisuuden puolesta: “..tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää”
MTV:n puheenjohtajatentissä hallituspuolueiden edustajat eivät osanneet kertoa mitään konkreettista työllisyystoimista aloittamisesta, vaikka hallitusohjelman mukaan konkreettisia päätöksiä pitäisi tehdä viimeistään budjettiriihessä. Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan koronakriisi tarjoaakin hallitukselle vain verukkeen lykätä hankalia päätöksiä hamaan tulevaisuuteen. – Luultavasti käy samoin, kuin hoitajamitoituksenkin kanssa, eli vaikeat asiat jätetään seuraavalle hallitukselle.
Eduskuntapuolueiden johtajat kohtasivat keskiviikkoiltana televisioidussa MTV:n puheenjohtajatentissä. Huomiota herättävästi pääministeri Sanna Marin (sdp.) tai puheenjohtaja Antti Rinnekään (sdp.) ei saapunut paikalle, vaan häntä tuurasi puoluetoveri ja ministerikollega Ville Skinnari (sdp.)
Skinnaria ja sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) hiillostettiin erityisesti työllisyystoimien aloittamisesta, jota on odotettu jo vuosi.
Hallitusohjelman mukaan viimeistään syksyn budjettiriihessä pitäisi olla olemassa konkreettiset päätökset vähintään 30 000 uuden työpaikan luomiseksi. Viime aikoina on kuitenkin ollut epäselvyyksiä pitääkö hallitus tästä kiinni, sillä esimerkiksi pääministeri Marinin mukaan päätökset siirtyvätkin loppuvuoteen, joten hallituksen sisällä näyttäisi olevan erimielisyyksiä aikataulusta.
RKP vihjaa päätöksistä, Ohisalo piirtelee karttoja
Työllisyystoimilla on kiire, koska työttömyys kasvaa, ja Suomessa on yli 400 000 työtöntä työnhakijaa. Ministeri Skinnari kuitenkin hämmensi työllisyystoimista päättämisen aikataulua entisestään ja sanoi, ettei aio lähteä jankkaamaan yksittäisistä päivistä, koska talouden ”iso kuva” on hänen mukaansa tärkeintä.
Maria Ohisalo puhui vuolaasti tiekartan rakentamisesta, mutta ei osannut sanoa mitään työllisyystoimien aikataulusta. RKP:n Sandra Bergqvist toisaalta sanoi, että budjettiriihessä pitäisi saada päätöksiä työllisyystoimista.
Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan erimielisyydet työllisyystoimien päättämisestä ratkeavat lukemalla hallitusohjelmaa.
Halla-aho: Työn syntymiselle luotava edellytykset
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan koronakriisin suurin vaara piilee siinä, että se tarjoaa hallitukselle verukkeen lykätä vaikeita päätöksiä hamaan tulevaisuuteen.
-Kaikki varmasti ymmärtävät, että mitä pidemmälle vaalikausi ehtii ja mitä lähemmäksi seuraavat vaalit, eli kuntavaalit tulevat niin sitä vaikeammaksi päätösten tekeminen muuttuu. Luultavasti käy samoin, kuin hoitajamitoituksenkin kanssa, eli vaikeat asiat jätetään seuraavalle hallitukselle.
Halla-ahon mukaan työllisyystoimiin liittyy kaksi keskeistä ongelmaa.
-Ensimmäinen ongelma on se, että oikeaa, tuottavaa työtä ei ole riittävästi, joten työn syntymiselle on nyt luotava edellytyksiä. Toinen ongelma on, että olemassa olevan työn vastaanottaminen ei ole tarpeeksi kannattavaa. Tätä ongelmaa voidaan lähestyä siten, että työttömyysturvasta tehdään kannustavampi.
-Koska meillä on myös vakava pula työn kysynnästä, niin tilannetta ei pidä enää pahentaa luomalla uutta työn tarjontaa vaikkapa halpatyövoiman maahantuonnilla.
Essayah Halla-ahon linjoilla
Sari Essayah (kd) muistutti edelleen, että työllisyystoimilla on kiire. Essayah totesi, että hallitusohjelman taloudellinen pohja on pudonnut pois.
– Luulen, että joulupukki tulee aikaisemmin kuin hallituksen työllisyystoimet, jotka lykkääntyvät koko ajan. Nyt tarvittaisiin hallitukselta ihan oikeasti otetta, jolla lähdetään uudistamaan työmarkkinoita. Koronakriisi on vain lisännyt tarvetta saada lisää työpaikkoja ja nostaa työn tuottavuutta,
Halla-aho myös muistutti, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronakriisistä.
-Ne ongelmat olivat olemassa jo aikaisemmin. Nyt on käynyt niin, että kaikki on vain lakaistu koronamaton alle. Suomi elää vientiteollisuudesta ja sen ympärille rakentuneista yrityksistä. Tässä tilanteessa onkin kysyttävä, miten voimme turvata oman vientiteollisuutemme, jos me pidämme kiinni vaikka siitä tavoitteesta, että meillä pitää olla maailman kunnianhimoisin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka. Tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää.
Suomi Areena -keskustelun voit katsoa MTV3:n sivuilta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ville Skinnari Katri Kulmuni Sandra Bergqvist Suomi-areena Maria Ohisalo Sari Essayah Sanna Marin Antti Rinne Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Wihonen: Suomeen saapuu kausityöntekijöitä myös pahimmilta korona-alueilta – miksi ongelmaan ei ole reagoitu?
Kokoomus ja demarit vaativat lisää ulkomaista halpatyövoimaa, vaikka työttömyys kasvaa Suomessa – perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat
Halla-aho: Eläkeputken poisto on askartelemista toissijaisen ongelman kanssa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää