PS:n Jussi Halla-aho, SDP:n Ville Skinnari ja vasemmistoliiton Jussi Saramo SuomiAreenan puheenjohtajatentissä Allas sea poolilla Helsingissä 15.7.2020.
Hallituksen sekoilu työllisyystoimista päättämisen aikatauluista jatkuu edelleen – Halla-aho puhui vientiteollisuuden puolesta: “..tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää”
MTV:n puheenjohtajatentissä hallituspuolueiden edustajat eivät osanneet kertoa mitään konkreettista työllisyystoimista aloittamisesta, vaikka hallitusohjelman mukaan konkreettisia päätöksiä pitäisi tehdä viimeistään budjettiriihessä. Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan koronakriisi tarjoaakin hallitukselle vain verukkeen lykätä hankalia päätöksiä hamaan tulevaisuuteen. – Luultavasti käy samoin, kuin hoitajamitoituksenkin kanssa, eli vaikeat asiat jätetään seuraavalle hallitukselle.
Eduskuntapuolueiden johtajat kohtasivat keskiviikkoiltana televisioidussa MTV:n puheenjohtajatentissä. Huomiota herättävästi pääministeri Sanna Marin (sdp.) tai puheenjohtaja Antti Rinnekään (sdp.) ei saapunut paikalle, vaan häntä tuurasi puoluetoveri ja ministerikollega Ville Skinnari (sdp.)
Skinnaria ja sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) hiillostettiin erityisesti työllisyystoimien aloittamisesta, jota on odotettu jo vuosi.
Hallitusohjelman mukaan viimeistään syksyn budjettiriihessä pitäisi olla olemassa konkreettiset päätökset vähintään 30 000 uuden työpaikan luomiseksi. Viime aikoina on kuitenkin ollut epäselvyyksiä pitääkö hallitus tästä kiinni, sillä esimerkiksi pääministeri Marinin mukaan päätökset siirtyvätkin loppuvuoteen, joten hallituksen sisällä näyttäisi olevan erimielisyyksiä aikataulusta.
RKP vihjaa päätöksistä, Ohisalo piirtelee karttoja
Työllisyystoimilla on kiire, koska työttömyys kasvaa, ja Suomessa on yli 400 000 työtöntä työnhakijaa. Ministeri Skinnari kuitenkin hämmensi työllisyystoimista päättämisen aikataulua entisestään ja sanoi, ettei aio lähteä jankkaamaan yksittäisistä päivistä, koska talouden ”iso kuva” on hänen mukaansa tärkeintä.
Maria Ohisalo puhui vuolaasti tiekartan rakentamisesta, mutta ei osannut sanoa mitään työllisyystoimien aikataulusta. RKP:n Sandra Bergqvist toisaalta sanoi, että budjettiriihessä pitäisi saada päätöksiä työllisyystoimista.
Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan erimielisyydet työllisyystoimien päättämisestä ratkeavat lukemalla hallitusohjelmaa.
Halla-aho: Työn syntymiselle luotava edellytykset
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan koronakriisin suurin vaara piilee siinä, että se tarjoaa hallitukselle verukkeen lykätä vaikeita päätöksiä hamaan tulevaisuuteen.
-Kaikki varmasti ymmärtävät, että mitä pidemmälle vaalikausi ehtii ja mitä lähemmäksi seuraavat vaalit, eli kuntavaalit tulevat niin sitä vaikeammaksi päätösten tekeminen muuttuu. Luultavasti käy samoin, kuin hoitajamitoituksenkin kanssa, eli vaikeat asiat jätetään seuraavalle hallitukselle.
Halla-ahon mukaan työllisyystoimiin liittyy kaksi keskeistä ongelmaa.
-Ensimmäinen ongelma on se, että oikeaa, tuottavaa työtä ei ole riittävästi, joten työn syntymiselle on nyt luotava edellytyksiä. Toinen ongelma on, että olemassa olevan työn vastaanottaminen ei ole tarpeeksi kannattavaa. Tätä ongelmaa voidaan lähestyä siten, että työttömyysturvasta tehdään kannustavampi.
-Koska meillä on myös vakava pula työn kysynnästä, niin tilannetta ei pidä enää pahentaa luomalla uutta työn tarjontaa vaikkapa halpatyövoiman maahantuonnilla.
Essayah Halla-ahon linjoilla
Sari Essayah (kd) muistutti edelleen, että työllisyystoimilla on kiire. Essayah totesi, että hallitusohjelman taloudellinen pohja on pudonnut pois.
– Luulen, että joulupukki tulee aikaisemmin kuin hallituksen työllisyystoimet, jotka lykkääntyvät koko ajan. Nyt tarvittaisiin hallitukselta ihan oikeasti otetta, jolla lähdetään uudistamaan työmarkkinoita. Koronakriisi on vain lisännyt tarvetta saada lisää työpaikkoja ja nostaa työn tuottavuutta,
Halla-aho myös muistutti, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronakriisistä.
-Ne ongelmat olivat olemassa jo aikaisemmin. Nyt on käynyt niin, että kaikki on vain lakaistu koronamaton alle. Suomi elää vientiteollisuudesta ja sen ympärille rakentuneista yrityksistä. Tässä tilanteessa onkin kysyttävä, miten voimme turvata oman vientiteollisuutemme, jos me pidämme kiinni vaikka siitä tavoitteesta, että meillä pitää olla maailman kunnianhimoisin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka. Tätä siellä vihreällä laidalla ei aina tahdota ymmärtää.
Suomi Areena -keskustelun voit katsoa MTV3:n sivuilta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ville Skinnari Katri Kulmuni Sandra Bergqvist Suomi-areena Maria Ohisalo Sari Essayah Sanna Marin Antti Rinne Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Wihonen: Suomeen saapuu kausityöntekijöitä myös pahimmilta korona-alueilta – miksi ongelmaan ei ole reagoitu?
Kokoomus ja demarit vaativat lisää ulkomaista halpatyövoimaa, vaikka työttömyys kasvaa Suomessa – perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat
Halla-aho: Eläkeputken poisto on askartelemista toissijaisen ongelman kanssa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää