

LEHTIKUVA
Hallituksen lakiesitysten arvioitu vaikutus 74 000 työllistä – Purra: ”Voimme olla erittäin tyytyväisiä”
Talouspoliittinen ministerivaliokunta keskusteli kokouksessaan hallitusohjelmassa sovitusta julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla vahvistavasta kokonaisuudesta. Toimenpidekokonaisuus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Eduskunnalle annettujen lakiesitysten arvioidut työllisyysvaikutukset ovat noin 74 000 työllistä, ja ne vahvistavat julkista taloutta noin 1,7 miljardilla eurolla.
Hallitusohjelmassa sovittiin kuuden miljardin euron julkista taloutta vahvistavasta kokonaisuudesta hyvinvointivaltion rahoituspohjan vakauttamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi. Ilman toimenpiteitä hyvinvointivaltion velkaantuminen uhkaa ajautua hallitsemattomalle uralle. Talouspoliittinen ministerivaliokunta seuraa aktiivisesti toimenpidekokonaisuuden edistymistä.
Hallitusohjelmassa sovittiin julkisen talouden velkaantumista kahdella miljardilla taittavista työllisyyspäätöksistä. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa rakenteelliset päätökset, joilla saavutetaan 100 000 uutta työllistä. Tähän mennessä eduskunnalle annettujen esitysten arvioitu vaikutus on noin 74 000 työllistä, joka vahvistaa julkista taloutta noin 1,7 miljardilla eurolla.
Uudistukset tuottavat tulosta
Valtiovarainministeri Riikka Purra on tyytyväinen arvioituihin vaikutuksiin.
– Voimme olla erittäin tyytyväisiä siihen, että hallitusohjelman mukaiset rakenteelliset työllisyystoimet vahvistavat todella julkista taloutta ja työllisyyttä. Eduskunnalle jo annettujen esitysten yhteisvaikutus työllisyyteen on yli 74 000 työllistä. Lisäksi julkinen talous vahvistuu pelkästään näillä esityksillä noin 1,7 miljardilla eurolla valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan, Purra sanoo.
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus nimenomaan tavoittelee uudistuksia, joilla lisätään tähän maahan työtä ja parannetaan yrittämisen edellytyksiä.
Purra korosti eduskunnan välikysymyskeskustelussa tänään, että uudistukset tukevat koko maata.
– Se, että ihminen, joka asuu maakunnissa tai maaseudulla, saisi tulevaisuuteensa jonkinlaista näkymää, edellyttää sitä, että paikkakunnalta löytyy työpaikkoja. Nämä rakenteelliset uudistukset ja säästötoimet, joita hallitusohjelmasta löytyy, myös tuottavat tulosta. Tällaisia rakenteellisten toimien vaikutusarvioita ei ole taidettu tässä maassa ainakaan ihan vähään aikaan nähdä. Ja mikä parasta, näitä toimia on tulossa vielä lisää.
Toimien toteutumista seurataan
Hallitusohjelmassa sovittiin myös julkisten menojen kasvua neljällä miljardilla eurolla taittavasta kokonaisuudesta. Tarkastelun perusteella hallitusohjelman toimenpiteiden vaikutusarviot ovat käytännössä pysyneet ennallaan ja säästökokonaisuuden mittaluokka ollaan saavuttamassa 2027 tasossa.
Julkisen talouden suunnitelmaan sisällytettyihin vaikutusarvioihin liittyy kuitenkin riskejä. Merkittävin liittyy siihen, onnistuvatko hyvinvointialueet toteuttamaan omiin suunnitelmiin perustuvat toimenpiteet.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta seuraa aktiivisesti toimenpidekokonaisuuden toteutumista sekä reagoi korvaavilla toimenpiteillä, jos hallitusohjelman toimenpidekokonaisuus uhkaa jäädä tavoitellusta kuuden miljardin euron tasosta. Hallitus arvioi tilannetta budjetti- ja kehysriihissä.
Uusia päätöksiä tulossa
Talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että hallitusohjelmassa jo sovittu kuuden miljardin euron julkista taloutta vahvistava kokonaisuus toteutetaan kokonaan.
Ennakoitua heikomman talouskasvun vuoksi hallituksen talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta ilman uusia toimia. Hallitus valmistelee uusia julkista taloutta vakauttavia päätöksiä huhtikuussa järjestettävään kehysriiheen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vaikutusarviot rakenteelliset uudistukset toimenpiteet työpaikat Julkinen talous Riikka Purra Hallitusohjelma Kehysriihi työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Hallitus jatkaa hallitusohjelman toteuttamista määrätietoisesti – ”Ay-liike ei ole esittänyt yhtäkään plusmerkkistä ratkaisua julkisen taloutemme ongelmiin”

Valtiovarainministeri Purra: Työn verotuksen kiristäminen ei olisi järkevää

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”

Keskituloiselle palkansaajalle yli 500 euroa vuodessa enemmän käteen – ”SAK pillastuu ja käynnistää lakkotoimet”

Koskenkylä: Suomen talouden ongelmat ovat haastavia, rakenneuudistuksia syytä tehostaa – “liian suuri julkinen sektori uhkaa maamme hyvinvointia”

PS keskustalle: Eikö farssimainen sote-uudistus, Suomelle epäedullinen EU-elpymispaketti ja punavihreän politiikan pokkurointi ole ollut teidän siunaamaa politiikkaa?

Purra: Edelliset hallitukset eivät saaneet aikaan työmarkkinoille ja talouteen uudistuksia – ”Me teemme ne nyt”

Purra: Tosiasiat on nyt kohdattava – ”Elintaso perustuu valheelle ja velalle, ja sen maksun aika on tulossa”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää