

MIKA RINNE
Hallituksen kansaa kurjistavat ilmastotoimet saavat moitteita itäsuomalaisilta: “Polttoaine alkaa olla niin kallista, ettei ole varaa ajaa kuin myötätuuleen”
Autoja tankataan verkkaiseen tahtiin Nurmeksen ABC-liikenneasemalla Pohjois-Karjalassa. Yksi tankkaajista on metsänhoitotöitä, pihapuiden kaatoa ja kattolumitöitä tekevä yrittäjä Antti Nuutinen Nurmeksesta. Kovassa käytössä olevat nelivetopakettiauto, moottorisahat ja traktori syövät paljon polttoainetta.
– Alkaa olla polttoaine niin kallista, ettei ole varaa ajaa kuin myötätuuleen. Ylämäessä joudutaan jo työntämään autoa, Antti Nuutinen murjaisee.
Bensiinin hintaa eri maissa seuraavan Global Petrol Prices -sivuston mukaan bensalitra maksaa monissa maissa noin euron, mutta Suomessa siitä joutuu pulittamaan paikoin jopa kaksi euroa.
– Dieselin hinta on noussut puolessa vuodessa noin 30 senttiä litralta ja alkaa olla liki kaksi euroa. Samoin on käynyt bensan hinnalle, mutta diesel on suhteessa kalliimpaa kuin bensa. Ei naurata, kun lähes kaikki yrityksen tekeminen liittyy koneisiin ja polttoaineisiin, Nuutinen harmittelee.
Hänen mukaansa akkukäyttöiset sähkötyökalut eivät ole vielä vaihtoehto metsurin töissä.
Lisälaskua asiakkaille
Yrittäjälle polttoaineen hinnan nousu tietää lisää kuluja, jotka pitäisi saada katettua. Se näkyy suoraan asiakkaan laskussa.
– Teen paljon puiden kaatoja yksityisasiakkaille ja pakkohan heitä on laskuttaa. Jos kuluja ei saa sinne asiakashintoihin, niin se on yrityksen katteesta pois. Oravanpyörä on valmis, Nuutinen sanoo.
Suomessa polttoaineiden kalleutta selittää se, että hinnasta suurin osa on veroa. Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus bensiinin litrahinnasta on Suomessa noin euron luokkaa. Autoilun verottaminen on hallitukselle helppo keino kyniä kansalaisilta rahaa valtion kassaan.
– Raakaöljyn maailmanmarkkinoiden heilahtelut ja erityisesti hallituksen ilmastovöyhötys vaikuttaa hintoihin. Jos polttoaineen hinnasta valtaosa on veroa, niin siinä olisi korjaamisen varaa, Nuutinen tuumii.
Iskee pienituloisiin
Myös lämmityssähkön hinta puree Itä-Suomessa, josta tilastokeskuksen mukaan löytyvät kaikista pienituloisimmat asuntokunnat. Nuutinen tietää pörssisähkön hintapiikin tuoneen ihmisille jättilaskuja viime joulukuussa.
– Se ei ole vaihtoehto, että pienituloiset ajetaan sossun jonoon. Valtion pitäisi saada sähkön hinnanheilahdukset kuriin. Jos rahavirtaa hillittäisiin ulkomaille, niin voisi jäädä jotain helpotuksia oman maan kansalaisille, Nuutinen toteaa.
Hän katsoo hallituksen menettäneen tuntuman kansalaisten arjen asioihin.
– Kaupungeissa on helppo pienentää autoilun menoja, mutta täällä kulkeminen maksaa ja autot kuluvat. Jonkun on oltava maaseudullakin tekemässä töitä. Metsän raivuuta ei riitä kehäkolmosen sisäpuolella.
Nuutinen haluaa lähettää terveisiä hallitukselle:
– Pärjätään me täällä vaikka vähän huonomminkin, mutta ei tämä mukavaa tule olemaan, Nuutinen sanoo.
“Tottakai on hallituksen syytä”
Kallis polttoaineen hinta harmittaa myös nurmeslaista Kauko Timosta.
– Bensan hinta on ottajalleen kallista. Totta kai se on hallituksen syytä. Eihän sitä mahda mitään maailmanmarkkinoille, mutta sitä veroa siinä hinnassa on paljon. Jostain kai sitä rahaa on saatava, jotta virkamiehille saadaan maksettua palkkaa. Jos bensan hinta tästä vielä nousee, niin suksilla pitää alkaa kulkemaan kylälle 30 kilometrin matka, Timonen laukoo.
Kuopiolainen Pauliina Tykkyläinen katsoo, että turhasta autolla ajosta joutaa maksaa kovempaa hintaa.
– Silloin ei olla vielä kipurajalla, jos on varaa ajaa tyhjää ajoa kesämökille. Kaupungeissa on julkista paikallisliikennettä, jos arjessa ei tarvitse omaa autoa. Täällä maaseudulla ei ole kuitenkaan vaihtoehtoja kulkemiselle, vaan työmatkat ja muut ajot täytyy hoitaa omalla autolla. Silloin polttoaineen hinta tuntuu kukkarossa, Tykkyläinen toteaa.
Lieksalainen Risto Puumalainen joutuu ajamaan työnsä takia vuodessa noin 25 000 kilometriä.
– Dieselin hinta on korkea. Joudun ajamaan paljon työkseni ja kilometrikorvaus ei tahdo riittää kattamaan kuluja. Minusta se ei ole oikein, kun työssä on kuitenkin pakkoa kulkea autolla. Hallitus lisää veroja, mutta kannattaako se ympäristön takia, Puumalainen pohtii.
Jo useiden maiden hallitukset ovat helpottaneet kansalaistensa arkea laskemalla polttoaineiden verotusta. Suomen hallitukselta vastaavaa kädenojennusta ei ole luvassa.
MIKA RINNE
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmastokurjistaminen yritystoiminta ilmastotoimet lämmityskustannukset punavihreä politiikka Itä-Suomi työmatkaliikenne sähkön hinta polttoaineiden hinta autoilijat diesel pienituloiset bensa kustannukset hallitus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sähkön ja polttoaineiden hinnat kohosivat taivaisiin – ”Hallitus ei voi enää jatkaa kansalaisten ostovoiman tuhoamista ilmastokurjistamisella”

Perussuomalaisten esitys sähköveron alennuksesta vähentäisi hyvinvointialueiden energiakustannuksia ja tuottaisi vuodessa jopa 11 miljoonan säästöt

Perussuomalaiset Naiset: Polttoainekulut nostavat suoraan sotekustannuksia – ambulanssit ja paloautot kulkevat polttoaineella

Miten bensan hinta ja kehitysapu liittyvät aluevaaleihin? – Leena Meri: “Kyse on samoista resursseista ja rahat otetaan samasta rahapussista”

Eipä yllättänyt: Autoilijoille karmeita uutisia heti aluevaalien jälkeen – hallitus vihjaa dieselin litrahinnan kallistumisesta

Mäkelä: Suomeen on julistettava teollisuuden hätätila

Antikainen: Järjetön ilmastoposeeraus tekee liikkumisesta Suomessa maailman kalleinta ja tuhoaa maamme kilpailukyvyn

Purra: Pienen maan, jonka julkinen talous on rapakunnossa, ei pitäisi lähteä keulimaan ylikunnianhimoisilla ilmastotoimilla

Dieselin ja bensan hinnat nousivat yli kipurajan – tästä ei selittämällä selviä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää