markku ulander Lehtikuva
Perustuslakivaliokunnan tiistainen päätös näyttää viivästyttävän kuntauudistuksen etenemistä merkittävästi. Valiokunnan mukaan kuntien kuntaliitosselvityksille ei voi antaa määräaikaa. Ja mikä tärkeämpää: kunnilla pitää olla vähintään puoli vuotta aikaa liitosselvitysten tekemiseen – vielä sote-lakien hyväksymisen jälkeen.
Tämä tarkoittaa, että hallituksen kaavailema pikainen aikataulu on mennyt ryttyyn. Sote-lakeja nimittäin vasta sorvaillaan. Sote-lait on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä. Puolen vuoden määräaika alkaisi siis vasta sitten. Hallitus haaveili vielä äskettäin, että kuntaliitosselvitykset pitäisi tehdä jo ensi talvena.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) totesi, että selvitysvelvollisuus joka tapauksessa astuu voimaan, kun kuntajakolaki hyväksytään heinäkuussa. Perustuslakiongelmiin sen sijaan valiokunta ei ottanut vielä kantaa.
Ponsia jättivät oppositio, kokoomus ja SDP
Valiokunta katsoi myös, ettei pelkkä taloudellinen ongelma saa johtaa kunnan tahdon vastaiseen liitokseen. Perustuslakivaliokunta jäi valiokunnan perinteestä poiketen myös erimieliseksi. Eriäviä mielipiteitä jättivät paitsi opposition, myös hallituspuolueiden edustajat. Perussuomalaiset ja keskusta jättivät yhteisen eriävän mielipiteen, jonka mukaan kuntien valmistautumisaika liitosselvityksiin pitäisi olla vähintään vuosi. SDP:n Ilkka Kantolan, Eeva-Johanna Elorannan ja Maarit Feldt-Rannan allekirjoittama esitys vastusti kuuden kuukauden vähimmäisaikarajan asettamista. Kokoomuksen Outi Mäkelä ja Kimmo Sasi esittivät, että määräajan tulisi olla “riittävä”, ilman kuukausilukemaa.
Perussuomalaisten Kimmo Kivelä kertoo, että oppositiolla oli yhteinen huoli lähidemokratian toteutumisesta sekä mainitusta valmistautumisajasta.
– Tämä liittyy perustuslain takaamaan lähidemokratian turvaamiseen. Toinen huoli oli, ettei hallituksen esityksessä ollut mitään taloudellisia tai muita vaikutusarvioita. Tuntui, että hallitus halusi saada lain mahdollisimman kiireisesti läpi huolehtimatta sisällöstä. Me huolehdimme, että jos laista tulee epäselvä, Oikeuskanslerinvirasto voi täyttyä kanteluista, Kivelä toteaa.
Kivelän mukaan nyt näyttää selvältä, että hallituksen kiireinen aikataulu siirrähtää vähintään vuodella eteenpäin. Silloin alkavat tulla jo seuraavat vaalitkin vastaan.
– Selvää on, että kello käy hallitukselle, Kivelä toteaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
