markku ulander Lehtikuva
Perustuslakivaliokunnan tiistainen päätös näyttää viivästyttävän kuntauudistuksen etenemistä merkittävästi. Valiokunnan mukaan kuntien kuntaliitosselvityksille ei voi antaa määräaikaa. Ja mikä tärkeämpää: kunnilla pitää olla vähintään puoli vuotta aikaa liitosselvitysten tekemiseen – vielä sote-lakien hyväksymisen jälkeen.
Tämä tarkoittaa, että hallituksen kaavailema pikainen aikataulu on mennyt ryttyyn. Sote-lakeja nimittäin vasta sorvaillaan. Sote-lait on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä. Puolen vuoden määräaika alkaisi siis vasta sitten. Hallitus haaveili vielä äskettäin, että kuntaliitosselvitykset pitäisi tehdä jo ensi talvena.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) totesi, että selvitysvelvollisuus joka tapauksessa astuu voimaan, kun kuntajakolaki hyväksytään heinäkuussa. Perustuslakiongelmiin sen sijaan valiokunta ei ottanut vielä kantaa.
Ponsia jättivät oppositio, kokoomus ja SDP
Valiokunta katsoi myös, ettei pelkkä taloudellinen ongelma saa johtaa kunnan tahdon vastaiseen liitokseen. Perustuslakivaliokunta jäi valiokunnan perinteestä poiketen myös erimieliseksi. Eriäviä mielipiteitä jättivät paitsi opposition, myös hallituspuolueiden edustajat. Perussuomalaiset ja keskusta jättivät yhteisen eriävän mielipiteen, jonka mukaan kuntien valmistautumisaika liitosselvityksiin pitäisi olla vähintään vuosi. SDP:n Ilkka Kantolan, Eeva-Johanna Elorannan ja Maarit Feldt-Rannan allekirjoittama esitys vastusti kuuden kuukauden vähimmäisaikarajan asettamista. Kokoomuksen Outi Mäkelä ja Kimmo Sasi esittivät, että määräajan tulisi olla “riittävä”, ilman kuukausilukemaa.
Perussuomalaisten Kimmo Kivelä kertoo, että oppositiolla oli yhteinen huoli lähidemokratian toteutumisesta sekä mainitusta valmistautumisajasta.
– Tämä liittyy perustuslain takaamaan lähidemokratian turvaamiseen. Toinen huoli oli, ettei hallituksen esityksessä ollut mitään taloudellisia tai muita vaikutusarvioita. Tuntui, että hallitus halusi saada lain mahdollisimman kiireisesti läpi huolehtimatta sisällöstä. Me huolehdimme, että jos laista tulee epäselvä, Oikeuskanslerinvirasto voi täyttyä kanteluista, Kivelä toteaa.
Kivelän mukaan nyt näyttää selvältä, että hallituksen kiireinen aikataulu siirrähtää vähintään vuodella eteenpäin. Silloin alkavat tulla jo seuraavat vaalitkin vastaan.
– Selvää on, että kello käy hallitukselle, Kivelä toteaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Lue lisää
Lue lisää
