LEHTIKUVA
Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Esityksen tavoitteena on, että kansalaisuuden saaminen edellyttäisi onnistunutta kotoutumista yhteiskuntaan.
Muutoksia ehdotetaan henkilöllisyyden selvittämiseen, nuhteettomuuteen ja toimeentuloon kansalaisuuden saamisen edellytyksinä. Hallituksen antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 27.3.
Esityksen tavoitteena on, että kansalaisuuden saaminen edellyttäisi onnistunutta kotoutumista yhteiskuntaan. Lakimuutosten tarkoituksena on myös entistä enemmän korostaa turvallisuuteen liittyvien riskien huomioimista ja yhteiskunnan sääntöjen noudattamista.
– Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, vaan sen edellytys on onnistunut kotoutuminen, suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen ja työnteko, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.
Nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan, eli mahdollinen rikoksiin syyllistyminen vaikuttaisi entistä tuntuvammin siihen, voidaanko hakijalle myöntää kansalaisuus. Myös kansallisen turvallisuuden merkitystä osana kansalaisuuden myöntämistä koskevaa menettelyä korostetaan.
Jatkossa Suomen kansalaisuuden hakijalta edellytettäisiin turvattua toimeentuloa. Toimeentuloa tarkasteltaisiin nykyistä enemmän osoituksena kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan työttömyysetuudella tai toimeentulotuella elävä henkilö ei enää täyttäisi tätä edellytystä.
– Hakijan velvollisuutta selvittää omaa henkilöllisyyttään lisättäisiin nykyiseen verrattuna. Muutokset koskisivat sellaisia henkilöitä, joilta voitaisiin kohtuudella vaatia kansalaisuusvaltionsa passin esittämistä, sisäministeriön tiedotteessa kerrotaan.
Kansalaisuuden menettämiseen liittyvät säädösmuutokset koskisivat tilanteita, joissa henkilö on antanut vääriä tietoja kansalaisuuden hakemisen aikana tai syyllistynyt Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin.
Jatkossa kansalaisuuden voisi menettää entistä useammin näissä tilanteissa.
– Esimerkiksi nykyistä useampi terrorismiin liittyvä rikos voisi johtaa kansalaisuuden menettämiseen. Kaksoiskansalainen voisi menettää Suomen kansalaisuuden, jos hän on saanut vähintään 2 vuoden (nykyisin vähintään 5 vuotta) tuomion terrorismi-, maanpetos- tai valtiopetosrikoksesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sisäministeriön työryhmä on selvittänyt, millä tavoin kansalaisuuskoe voitaisiin ottaa käyttöön osana Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä. Hallitusohjelman mukaan kansalaisuuslaki uudistetaan siten, että Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan.
Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Muutoksia ehdotetaan henkilöllisyyden selvittämiseen, nuhteettomuuteen ja toimeentuloon kansalaisuuden saamisen edellytyksinä.
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Lue lisää
Lue lisää
