LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Keskiviikkona 26.2. eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Hallintovaliokunnan perussuomalaiset Mira Nieminen, Rami Lehtinen ja Mauri Peltokangas ovat tyytyväisiä uudistuksiin ja pitävät tärkeänä, että Ukrainan ja ukrainalaisten tukemista jatketaan.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas selventää, että Suomessa myönnettävät ja jo myönnetyt oleskeluluvat olisivat jatkossa voimassa siihen asti kun kulloinkin sovellettava valtioneuvoston päätös tilapäisen suojelun antamisesta on voimassa. Myös oleskelulupien osoitukseksi annettujen oleskelulupakorttien voimassaolo jatkuisi koko tämän ajan.
– Reagoimme, koska Ukrainan tilanteeseen liittyen tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten oleskelulupien voimassaolo päättyy 31.3.2025, Peltokangas toteaa ja jatkaa:
– Kaikki meistä tietävät, että ukrainalaisten ei ole turvallista palata vielä kotiin.
Kansanedustaja Mira Niemisen mielestä Suomen velvollisuus on auttaa ihmisiä sodan keskellä. Tilapäinen suojelu on ollut keino tarjota nopeaa ja humanitaarista apua niille, jotka pakenevat sotaa ja vainoa. Uudella lainsäädännöllä varaudutaan käsillä olevan tilanteen lisäksi myös mahdollisiin muihin tilapäisen suojelun tilanteisiin tulevaisuudessa.
– Erityisen tärkeää avun tarjoaminen on ollut nyt, kun Ukrainassa tilanne on se, että suuri määrä ihmisiä on joutunut jättämään kotinsa. Tällä esityksellä heidän suojelunsa jatkuu.
Kansanedustaja Rami Lehtinen muistuttaa, että tilapäisen suojelun tarkoitus ei ole turvata automaattisesti pysyvää oleskelulupaa tai kansalaisuuden saamista. Valtioneuvostolle annetaan nyt myös toimivalta muuttaa tilapäistä suojelua koskevaa aiempaa päätöstään, jos tarvetta tilapäiselle suojelulle ei enää ole.
– Myös vastuunkantoa omasta toimeentulostaan pitää uskaltaa vaatia, Lehtinen summaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tänään tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainan valtiota ja sen kansaa kohtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että sota ei alkanut silloin vaan jo vuonna 2014 Krimin miehityksellä, ja sitäkin edelsi vihamielistä vaikuttamista Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan.
24. helmikuuta on kulunut kolme vuotta Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta. Ukraina on osoittanut kestävyyttä ja vahvaa taistelutahtoa. Hyökkäyssota koettelee maan kantokykyä ja yhtenäisyyttä, ja tukitarpeet ovat suuria. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista rahoittamalla Partnership Fund for a Resilient Ukraine (PFRU) -rahaston toista vaihetta (2025–2027) yhteensä 4,5 miljoonalla eurolla.
Eduskunnan täysistunnossa pidettiin perjantaina hiljainen hetki Ukrainan täysimittaisen sodan uhrien muistoksi. Tilaisuudessa oli paikalla myös Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olha Dibrova. Tilaisuuden avaussanat lausunut eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho totesi, että Yhdysvaltain muuttunut rooli Ukrainan tukemisessa ei saa olla Euroopalle veruke oman tukensa vähentämiseksi, vaan Euroopan on päinvastoin tehtävä enemmän.
Ukrainan tilanne, Venäjän aggressiot, Euroopan epävakaus ja Yhdysvaltojen muuttuva politiikka alleviivaavat sen tärkeyttä, että huolehdimme Suomena omasta puolustuksestamme, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius.
Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui maanantaina 17.2. ja tiistaina 18.2. Brysselissä pidettyihin euroryhmän sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) kokouksiin, joissa käsiteltiin muun muassa Ukrainan tukemista ja Euroopan kilpailukykyä. Tilaisuutta käsitelleessä tiedotustilaisuudessa tiistaina sivuttiin asiasta poiketen myös Suomen mahdollista irtautumista hiilineutraalisuustavoitteesta 2035, missä perussuomalaisten kanta on erityisen selkeä.
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
