LEHTIKUVA
Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – “Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”
Suomeen jätettiin viime vuonna 32 476 turvapaikkahakemusta. Kiihkein kuukausi oli syyskuu, jolloin hakemuksia jätettiin lähes 11 000. Näistä yli 9 000 oli irakilaisia. Suuri osa irakilaisista saapui Suomeen Belgiasta, joka jäädytti irakilaisten turvapaikkahakemusten käsittelyn. Hiukan myöhemmin Suomi teki samoin arvioidakseen Irakin (ja Somalian) turvallisuustilanteen uudelleen.
Tulijavirta hiljeni loppuvuotta kohden. Marraskuussa turvapaikanhakijoita oli n. 5 700 ja joulukuussa n. 1 800.
– On kuitenkin huomattava, että joulukuunkin tulijamäärä on suurempi kuin vuoden ensimmäisen viiden kuukauden määrät yhteensä, Työmiehen tuumaustunnilla puhunut perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho huomauttaa.
– Eniten tulijavirran hiljentymiseen on vaikuttanut useiden muiden EU-maiden päätös ottaa rajavalvonta uudelleen käyttöön. Rajavalvonta ainakin periaatteessa pakottaa tulijat hakemaan turvapaikkaa niistä maista, joiden kautta liikenne on tähän asti kulkeutunut Suomeen.
Sisäministeriön arviot kyseenalaisia
Rajavalvonnan palauttaminen Schengen-alueella on Halla-ahon mielestä kuitenkin tilapäinen keino.
– Jos kauttakulkureitti avautuu uudelleen, Suomeen tulevien määrä todennäköisesti palaa hyvin korkealle tasolle. Välimeren yli tuli pelkästään tammikuussa 60 000 ihmistä, joten paine ei ole vähenemään päin.
– Suomessa sisäministeriö on arvioinut, että noin 30 % viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista saisi oleskeluluvan. Media on toistellut tätä lukua kyseenalaistamatta, ja kustannusarviot on rakennettu sen pohjalle. Arvio on kuitenkin erittäin kyseenalainen. Se perustuu aiempien vuosien lukuihin, mutta aiempina vuosina paljon suurempi suhteellinen osuus tulijoista on saapunut turvallisista maista. He ovat pitäneet myönteisten päätösten osuuden pienenä, Halla-aho varoittaa.
77 prosentille irakilaisista myönteinen päätös
Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2014 1 346 myönteistä ja 2 050 kielteistä turvapaikkapäätöstä. Myönteisten päätösten osuus oli reilu kolmannes.
– Irakilaisia koskevia päätöksiä oli kuitenkin vain 717, ja somaleja vain 239. Hakijoissa oli suhteellisen paljon esimerkiksi albaaneja, länsiafrikkalaisia, pohjoisafrikkalaisia ja ukrainalaisia, joista melkein kaikki saivat kielteisen päätöksen. Jos Dublin-tapaukset ja ilmeisen perusteettomat hakemukset jätetään laskuista, irakilaisten hyväksymisprosentti oli 77 %, Halla-aho muistuttaa.
Paluu vain vapaaehtoisesti
Halla-aho epäilee, onko kielteisen päätöksen saaneitakaan saatu poistettua maasta. Irak ei ota vastaan kansalaisiaan, jos nämä eivät palaa vapaaehtoisesti.
– Viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 72, Halla-aho luettelee.
– Irakin turvallisuustilanteen uudelleenarviointi ei siis näytä ainakaan vielä vaikuttaneen turvapaikkapäätöksiin. Päinvastoin, irakilaisten hyväksymisaste on vain noussut! Viime vuonna maahan saapui n. 32 500 turvapaikanhakijaa. Näistä irakilaisia oli 20 500, somaleja n. 2 000 ja afgaaneja n. 5 200. Yhteensä näiden maiden kansalaisia tuli 27 700 eli 85 % kaikista turvapaikanhakijoista.
“Suomeen asti päässeet saavat jäädä”
Halla-aho huomauttaa, että jos hyväksymisprosentti pysyy samana kuin viime vuonna, irakilaisista saa oleskeluluvan 17 500, somaleista 1 940 ja afgaaneista 3 700.
– Yhteensä oleskeluluvan saisi siis viime vuonna tulleista irakilaisista, somaleista ja afgaaneista reilu 23 000 eli noin 70% kaikista hakijoista. Tämän päälle tulisivat muita kansallisuuksia koskevat myönteiset päätökset.
– Luvuissa on lisäksi huomioitava se seikka, että sekä Dublin-palautukset että muut palautukset toimivat EU:ssa ja Suomessa erittäin huonosti. Edes kielteisen päätöksen saaneita ei käytännössä pystytä palauttamaan, jos nämä eivät halua lähteä. On siis syytä olettaa, että jotakuinkin kaikki Suomeen asti päässeet myös jäävät tänne.
Halla-aho kävi läpi siirtolaiskysymystä torstaina Työmiehen tuumaustunnilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho ja Tavio tuumaustunnilla torstaina – aiheina turvapaikkatilanne ja asedirektiivi
Mäkelä: Turvapaikanhakijoiden maksettava oleskelu- ja paluukustannuksensa omista varoistaan
Lehto: Perusteettomasti maksetut vastaanottorahat perittävä takaisin
Tavio: Hallituksen syytä valmistautua käyttämään “rajat kiinni” -vaihtoehtoa
Ikätestin tulos: 60 prosenttia alaikäisistä turvapaikanhakijoista paljastui aikuisiksi
Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde – todennäköisintä saada oleskelulupa
Halla-aho: Vetovoimatekijät pois – rajavalvonta palautettava EU:n sisärajoille
Halla-aho: “Kiristykset pikaisesti käyttöön – ennen kuin perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään”
Eerola ja Immonen: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt jäämässä ylivoimaisesti löyhimmiksi – direktiiviä sovellettava täysimääräisesti
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää