

LEHTIKUVA
Halla-ahon arvio: 70 prosenttia hakijoista saa turvapaikan Suomesta – “Ei pystytä palauttamaan, jos eivät halua lähteä”
Suomeen jätettiin viime vuonna 32 476 turvapaikkahakemusta. Kiihkein kuukausi oli syyskuu, jolloin hakemuksia jätettiin lähes 11 000. Näistä yli 9 000 oli irakilaisia. Suuri osa irakilaisista saapui Suomeen Belgiasta, joka jäädytti irakilaisten turvapaikkahakemusten käsittelyn. Hiukan myöhemmin Suomi teki samoin arvioidakseen Irakin (ja Somalian) turvallisuustilanteen uudelleen.
Tulijavirta hiljeni loppuvuotta kohden. Marraskuussa turvapaikanhakijoita oli n. 5 700 ja joulukuussa n. 1 800.
– On kuitenkin huomattava, että joulukuunkin tulijamäärä on suurempi kuin vuoden ensimmäisen viiden kuukauden määrät yhteensä, Työmiehen tuumaustunnilla puhunut perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho huomauttaa.
– Eniten tulijavirran hiljentymiseen on vaikuttanut useiden muiden EU-maiden päätös ottaa rajavalvonta uudelleen käyttöön. Rajavalvonta ainakin periaatteessa pakottaa tulijat hakemaan turvapaikkaa niistä maista, joiden kautta liikenne on tähän asti kulkeutunut Suomeen.
Sisäministeriön arviot kyseenalaisia
Rajavalvonnan palauttaminen Schengen-alueella on Halla-ahon mielestä kuitenkin tilapäinen keino.
– Jos kauttakulkureitti avautuu uudelleen, Suomeen tulevien määrä todennäköisesti palaa hyvin korkealle tasolle. Välimeren yli tuli pelkästään tammikuussa 60 000 ihmistä, joten paine ei ole vähenemään päin.
– Suomessa sisäministeriö on arvioinut, että noin 30 % viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista saisi oleskeluluvan. Media on toistellut tätä lukua kyseenalaistamatta, ja kustannusarviot on rakennettu sen pohjalle. Arvio on kuitenkin erittäin kyseenalainen. Se perustuu aiempien vuosien lukuihin, mutta aiempina vuosina paljon suurempi suhteellinen osuus tulijoista on saapunut turvallisista maista. He ovat pitäneet myönteisten päätösten osuuden pienenä, Halla-aho varoittaa.
77 prosentille irakilaisista myönteinen päätös
Maahanmuuttovirasto teki vuonna 2014 1 346 myönteistä ja 2 050 kielteistä turvapaikkapäätöstä. Myönteisten päätösten osuus oli reilu kolmannes.
– Irakilaisia koskevia päätöksiä oli kuitenkin vain 717, ja somaleja vain 239. Hakijoissa oli suhteellisen paljon esimerkiksi albaaneja, länsiafrikkalaisia, pohjoisafrikkalaisia ja ukrainalaisia, joista melkein kaikki saivat kielteisen päätöksen. Jos Dublin-tapaukset ja ilmeisen perusteettomat hakemukset jätetään laskuista, irakilaisten hyväksymisprosentti oli 77 %, Halla-aho muistuttaa.
Paluu vain vapaaehtoisesti
Halla-aho epäilee, onko kielteisen päätöksen saaneitakaan saatu poistettua maasta. Irak ei ota vastaan kansalaisiaan, jos nämä eivät palaa vapaaehtoisesti.
– Viime vuonna tehtiin irakilaisille 652 myönteistä ja 119 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 85. Somaleille tehtiin 486 myönteistä ja 17 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 97. Afgaaneille tehtiin 121 myönteistä ja 48 kielteistä päätöstä. Hyväksymisprosentti oli 72, Halla-aho luettelee.
– Irakin turvallisuustilanteen uudelleenarviointi ei siis näytä ainakaan vielä vaikuttaneen turvapaikkapäätöksiin. Päinvastoin, irakilaisten hyväksymisaste on vain noussut! Viime vuonna maahan saapui n. 32 500 turvapaikanhakijaa. Näistä irakilaisia oli 20 500, somaleja n. 2 000 ja afgaaneja n. 5 200. Yhteensä näiden maiden kansalaisia tuli 27 700 eli 85 % kaikista turvapaikanhakijoista.
“Suomeen asti päässeet saavat jäädä”
Halla-aho huomauttaa, että jos hyväksymisprosentti pysyy samana kuin viime vuonna, irakilaisista saa oleskeluluvan 17 500, somaleista 1 940 ja afgaaneista 3 700.
– Yhteensä oleskeluluvan saisi siis viime vuonna tulleista irakilaisista, somaleista ja afgaaneista reilu 23 000 eli noin 70% kaikista hakijoista. Tämän päälle tulisivat muita kansallisuuksia koskevat myönteiset päätökset.
– Luvuissa on lisäksi huomioitava se seikka, että sekä Dublin-palautukset että muut palautukset toimivat EU:ssa ja Suomessa erittäin huonosti. Edes kielteisen päätöksen saaneita ei käytännössä pystytä palauttamaan, jos nämä eivät halua lähteä. On siis syytä olettaa, että jotakuinkin kaikki Suomeen asti päässeet myös jäävät tänne.
Halla-aho kävi läpi siirtolaiskysymystä torstaina Työmiehen tuumaustunnilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho ja Tavio tuumaustunnilla torstaina – aiheina turvapaikkatilanne ja asedirektiivi

Mäkelä: Turvapaikanhakijoiden maksettava oleskelu- ja paluukustannuksensa omista varoistaan

Lehto: Perusteettomasti maksetut vastaanottorahat perittävä takaisin

Tavio: Hallituksen syytä valmistautua käyttämään “rajat kiinni” -vaihtoehtoa

Ikätestin tulos: 60 prosenttia alaikäisistä turvapaikanhakijoista paljastui aikuisiksi

Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde – todennäköisintä saada oleskelulupa

Halla-aho: Vetovoimatekijät pois – rajavalvonta palautettava EU:n sisärajoille

Halla-aho: “Kiristykset pikaisesti käyttöön – ennen kuin perheenyhdistämisruletti lähtee pyörimään”

Eerola ja Immonen: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt jäämässä ylivoimaisesti löyhimmiksi – direktiiviä sovellettava täysimääräisesti
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää