Halla-aholta tiukka “ei” työvoiman saatavuusharkinnan poistamiselle: Johtaisi orjatyöhön – “Kyse ei ole korkean osaamisprofiilin maahanmuuttajista”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä pääministeri Juha Sipilällä ja monella muulla on puutteellinen käsitys työvoiman saatavuusharkinnasta. – Sillä pyritään nimenomaan estämään sellaisten ihmisten tuloa, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla, Halla-aho toteaa.

Työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta on viime aikoina ollut esillä julkisuudessa. Muun muassa useat järjestöt ja tietyt eduskuntapuolueet ovat vaatineet saatavuusharkinnasta luopumista. Puheenjohtajan haastattelutunnilla myös Jussi Halla-aholta kysyttiin näkemystä asiaan.

Mitä mieltä olet, saataisiinko metro kulkemaan ottamalla lisää maahanmuuttajia tai pitääkö kaikkien Suomen siivoojien olla osa-aikaisia maahanmuuttajia?

– Minusta pääministeri Sipilällä ja monella muullakin on puutteellinen tieto siitä, mikä on lainsäädännön nykytila. Pääministeri Sipilä on puhunut, että saatavuusharkinnasta on luovuttava, koska Suomi tarvitsee osaajia. Saatavuusharkinnalla kuitenkin pyritään nimenomaan estämään sellaisten ihmisten tuloa, joilla ei ole tosiasiallisia edellytyksiä työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla.

– Osaajat ja asiantuntijat eivät ole tälläkään hetkellä saatavuusharkinnan piirissä. Lisäksi alueelliset ELY-keskukset ovat jo tehneet lukuisia poikkeuksia saatavuusharkinnan piirissä olevien ammattiryhmien osalta. Tänne pääsee jo tälläkin hetkellä erittäin helposti sekä osaajat että myös vähemmän osaavat ihmiset. Tyypillisin ammatti, joihin saatavuusharkinnan puitteissa tällä hetkellä tullaan on laitossiivooja. Eli kyse ei tosiaan ole mistään korkean osaamisprofiilin maahanmuuttajista.

Ruotsin kokemukset huonoja

Halla-aho huomauttaa, että saatavuusharkinnalla nimenomaan pyritään estämään massamittaista kouluttamattoman halpatyövoiman maahantuontia. Hän kehottaa katsomaan tapahtumia Ruotsissa, missä on luovuttu työvoiman saatavuusharkinnasta.

– Ruotsissa kokemukset ovat olleet huonoja. Niillä aloilla, joilla työvoimapulaa on ollut, eli tyypillisesti korkeaa osaamista vaativilla aloilla, työvoimapula on säilynyt täysin ennallaan. Sen sijaan niin sanottua työvoimaa on tullut vain sellaisille aloille, jotka jo ovat täynnä työttömiä tai työtä hakevia maahanmuuttajia.

– Lisäksi se, että viranomaiset eivät suorita saatavuusharkintaa, johtaa siihen, että työpaikkoja ryhdytään myymään tulijoiden lähtömaissa. Eli työpaikkoja on lähtömaissa ostettu Suomessa tai Ruotsissa asuvalta siirtolaiselta. Tällöin henkilö saapuu maahan ja saa kurjaa palkkaa, jolla hän sitten lyhentää velkaa työnantajalleen, jolloin kyse on tosiasiassa orjatyöstä. Sitä esiintyy Suomessa jo sellaisilla aloilla, jotka työllistävät matalasti koulutettuja maahanmuuttajia.

Halla-ahon mielestä työvoiman saatavuusharkintaa pitäisi jopa tiukentaa nykyisestä.

– Ei missään tapauksessa ainakaan lieventää, koska se mahdollistaa jo nykyisellään sen, että meille muuttaa ihmisiä, jotka eivät tule toimeen omalla palkallaan ja joiden palkanmaksu on osittain käytännössä ulkoistettu veronmaksajalle erilaisten tulonsiirtojen muodossa. Työperäisen maahanmuuton ei pidä olla taloudellinen taakka vastaanottavalle yhteiskunnalle.

Suomen ei kannata harrastaa humanitaarista maahanmuuttoa

Halla-aho huomauttaa, että kokemusperäisesti humanitaarinen maahanmuutto on Suomelle huono asia.

Pitäisikö Suomen lopettaa kokonaan humanitaarinen maahanmuutto?

– Keskustelua on toki käyty siitä, pitäisikö suosia kiintiöpakolaisia, jotka on jo todettu suojelun tarpeessa oleviksi vai pitäisikö painopisteen olla tänne spontaanisti tulevissa turvapaikanhakijoissa. Tämä on sinänsä relevanttia, mutta mielestäni pitäisi myös pohtia, onko Suomen tai maailman kannalta hyvä asia, että Suomi harrastaa kumpaakaan. Onko pakolaisuuden kaapuun puettu siirtolaisuus oikeasti hyvä asia?

– Tuskin kenelläkään on mitään sitä vastaan, että yksittäisiä ihmisiä muuttaa. Pakolaisuudessa ei kuitenkaan ole kyse yksittäisten ihmisten muuttamisesta vaan kansainvaelluksesta, jolla on huomattavia vaikutuksia esimerkiksi talouteen, sosiaalisiin kysymyksiin ja laajemminkin tämän maan ja –voidaan sanoa- länsimaisen sivilisaation jatkumiseen. Mielestäni tavoitteen pitäisi olla se, että Suomi ei harrastaisi humanitaarista maahanmuuttoa ollenkaan.

Väestönkehitys huolestuttaa

Halla-aho kehottaa kiinnittämään huomiota myös siihen, millainen väestökehitys Suomessa on.

– Tiedämme myös, miten tietyistä kulttuuripiireistä tulevien maahanmuuttajien osuus kasvaa jatkuvasti paitsi uusien tulijoiden myötä, myös paljon korkeamman syntyvyyden myötä. Tällä hetkellähän Suomessa on suhteellisesti vähemmän maahanmuuttajia kuin monessa muussa maassa – esimerkiksi Ruotsissa. Jos maahanmuuttajien osuus kuitenkin kasvaa kaiken aikaa, niin missä se katto sitten on? Sanotaanko jossain vaiheessa, että meillä on jo riittävästi maahanmuuttajia? Ja jos sanotaan, mitä asialle aiotaan tehdä? Lopetetaanko maahanmuutto sitten kokonaan?

Halla-ahon mukaan olennaista olisi ymmärtää, miten pieni Suomi on ja miten suuri maailma on. Eurooppaan ja Suomeen kyllä riittää maailmalta halukkaita tulijoita.

– Väestökehitys monessa Euroopan maassa on ollut häkellyttävää. Esimerkiksi Ruotsissa sellaisten ihmisten ryhmä on käynyt melko pieneksi, jotka ovat itse syntyneet Ruotsissa ja joiden vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa. Tämä muutos on tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä. Sama muutos tulee tapahtumaan myös Suomessa. Nyt äskettäin jo uutisoitiin, että Turun Varissuolla yli 50 prosenttia asukkaista on maahanmuuttajataustaisia.

– Jos tietyn väestöryhmän osuus kasvaa kaiken aikaa, niin jossain vaiheessa osuus on 100 prosenttia – ellei sitä pysäytetä. Kysymys kuuluu; pysäytetäänkö kehitys aiemmin vai vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä enää tehdä mitään.

Kehitysapu ei ole tuonut tulosta

Halla-ahon mukaan Suomen kannattaa sinänsä toimia maailmalla, mutta hän ei ole vakuuttunut kehitysavun toimivuudesta.

Jos kuvittelemme, että tällainen maahanmuutto Suomeen voitaisiin kokonaan lopettaa, niin voisiko perussuomalaiset siinä vaiheessa harkita esimerkiksi kehitysmäärärahojen lisäyksiä, paikan päällä auttamista tai ylipäätään globaaleihin ongelmiin paneutumista?

– Mielestäni Suomen on oltava aktiivinen maailmalla. Riippumatta siitä, mitä kansallisia tai laajempia toimenpiteitä tehtäisiin maahanmuuton hallitsemiseksi, on kuitenkin melko työlästä ja resursseja vievää pyrkiä estämään ihmisten maahantuloa. Suomen ja koko Euroopan etu on se, että meidän lähialueemme – ja koko maailma – voi niin hyvin kuin mahdollista.

– Kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen harrastettu kehitysapu ei ole johtanut kovin hyviin tuloksiin. Kehitysavulla on saavutettu lähinnä pistemäisiä hyviä tuloksia yksittäisissä kohteissa. Jos kuitenkin ajatellaan kokonaiskuvaa vaikka Afrikassa, joka on ollut merkittävä kehitysavun saaja ja myös tärkein siirtolaisuuden lähde muulle maailmalle, niin kyllä kehitys on siellä ollut aika heikkoa. Kehitysavulla on ennen kaikkea lamautettu ja tuhottu yritteliäisyyttä ja kotimaista tuotantoa näissä maissa. Omalta osaltamme meidän on tietysti tehtävä kaikkemme, jotta aasialaiset, afrikkalaiset ja muutkin ihmiset olisivat mahdollisimman tyytyväisiä omissa maissaan. Se on ihmiskunnan etu ja samalla Suomen etu.