Halla-aholta kysyttiin, milloin ja miten perussuomalaiset voi nousta pääministeripuolueeksi – Näin hän vastasi
Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaisten ajamille teemoille on monissa tapauksissa kansalaisten enemmistön tuki. – Ihmiset eivät silti aina ole tarpeeksi kriisitietoisia, eivätkä täysin hahmota sitä, että he ovat perussuomalaisten kanssa monista asioista samaa mieltä, hän sanoo.
Puheenjohtajan kyselytunnilla Jussi Halla-aholta tiedusteltiin paluusta hallituskuvioihin sekä noususta pääministeripuolueeksi.
Riikka Purra haastattelee Jussi Halla-ahoa. 44 min, Youtube.
Milloin perussuomalaiset on pääministeripuolue?
– Suomalaisen poliittisen kulttuurin mukaisesti silloin, kun perussuomalaisista tulee kaikkein suurin puolue. Mielenkiintoista on se, että niille teemoille, joita perussuomalaiset ajavat, on monissa tapauksissa kansalaisten enemmistön tuki. Ihmiset eivät silti välttämättä ole tarpeeksi kriisitietoisia, eivätkä aivan hahmota sitä, että he ovat perussuomalaisten kanssa monista asioista samaa mieltä.
– Viittaan ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikkaan liittyviin kysymyksiin. Tai vaikka laittomille maassaolijoille tarjottavaan terveydenhuoltoon tai työvoiman saatavuusharkinnan poistoon.
Perussuomalaisilla on suuri kannatuspotentiaali
Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaisten kannatuspotentiaali on huomattavan suuri.
– En usko, että Suomi eroaa ratkaisevasti muista Länsi-Euroopan maista, joissa perussuomalaisten kaltaiset puolueet ovat saavuttaneet jopa 20 prosentin kannatuksen. Ihmisille ei välttämättä aina aukea se, että me emme vastusta huonoa maahanmuuttoa siksi, että me olisimme ikäviä ihmisiä tai siksi, että haluamme kiusata maahanmuuttajia vaan niiden negatiivisten vaikutusten vuoksi, joita huonolla maahanmuutolla on pehmeisiin ja hyviin asioihin yhteiskunnassa, kuten julkisen talouden kestävyyteen, terveyspalveluihin, kohtuuhintaiseen asumiseen tai kouluihin, joissa ihmisten lapset käyvät.
– Meidän tulee vain avata entistä paremmin asioiden välisiä yhteyksiä äänestäjille. Tämä on meidän haasteemme ja tämä on nimenomaan se kehittämissektori, jolla me voimme olla houkuttelevampi vaihtoehto myös kaupunkilaisille äänestäjille, nuorille, koulutetuille ja naisille, jotka ovat tähän saakka olleet meille vaikeita äänestäjäryhmiä.
Onko perussuomalaiset oikeisto- vai vasemmistopuolue?
Halla-ahoa haastatellut Riikka Purra pohjusti: Entisen puheenjohtajan aikana perussuomalaiset oli kiistatta herravihainen vasemmistopopulistinen puolue, vaikka media halusikin leimata perussuomalaiset oikeistopopulistiseksi tai äärioikeistolaiseksi. Härkää siis sarvista: Onko perussuomalaiset mielestäsi oikealla vai vasemmalla?
– Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Maahanmuutto, kansallisvaltio ja yrittäminen ovat niitä tekijöitä, jotka yhdistävät perussuomalaisten monimuotoista äänestäjäkuntaa ja jäsenkuntaa. Tietynlainen hajanaisuus ulottuu myös toimijoihimme, kuten kansanedustajiin ja kunnanvaltuutettuihin.
– Kun taas poistutaan keskeisiltä, meitä yhdistäviltä alueilta ja mennään perinteisen oikeisto-vasemmisto -akselin kysymyksiin, esimerkiksi sosiaaliturvan tasoon tai työmarkkinakysymyksiin, niin ei enää löydy selkeitä joko oikealle tai vasemmalle sijoittuvia linjauksia, jotka tyydyttäisivät edes suurinta osaa äänestäjäkunnastamme. Näkemykseni mukaan tämä tosiasia on hyväksyttävä, jolloin meidän on vain pidettävä fokus niissä asioissa, jotka mahdollisimman suuri osa meidän jäsenistöstämme ja kannattajistamme jakaa.
Hänen mukaansa verotukseen tai työmarkkinoihin liittyvissä asioissa perussuomalaisten pitäisi pyrkiä olemaan kompromissihakuinen keskilinjan kulkija.
– Näihin kysymyksiin ei ole yhtä ainoaa mahdollista ratkaisua. Kyllä Suomi tulee toimeen hiukan vasemmistolaisemmalla veropolitiikalla tai hiukan oikeistolaisemmalla veropolitiikalla. Nämä eivät mielestäni ole suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymyksiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää