

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho Ylellä: Suomessa ja Ruotsissa on melko samanlaiset yhteiskunnat ja maahanmuuton ongelmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi Ylen aamu-tv:ssa, ettei usko vaalivoiton saaneilla ruotsidemokraateilla olevan halua mennä hallitukseen. – Se ei ole Ruotsin järjestelmässä välttämätöntä, koska ruotsidemokraatit voivat vastineeksi tuestaan saada itselleen tärkeitä asioita läpi hallituksessa.
Ruotsin valtiopäivävaalien tulos alkaa olla selvillä. Kärkikolmikossa sosialidemokraattien kannatus oli 28,4 prosenttia, kokoomuksen 19,8 prosenttia sekä vaalien voittajan ruotsidemokraattien 17,6 prosenttia.
Ruotsidemokraatteja voidaan pitää vaalien voittajana, sillä neljä vuotta aiemmin puolue sai 12,9 prosenttia äänistä. Nyt ruotsidemokraatit ovat saamassa saavat valtiopäiville jopa 13 paikkaa lisää.
Vaikka ruotsidemokraatit eivät saavuttaneet aivan hurjimpien ennusteiden mukaista tulosta, puolue teki silti huikean nousun edellisiin vaaleihin nähden.
Hallitus tarvitsee ruotsidemokraattien tukea
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli itse eilen illalla paikan päällä ruotsidemokraattien vaalivalvojaisissa Tukholmassa. Halla-aho arvioi muutamia tunteja sitten Ylen aamu-tv:ssa, että ruotsidemokraatit on nousemassa vaa’ankieliasemaan oikeisto- ja vasemmistoblokkien välille.
– Kumpikaan blokki ei tule saamaan enemmistöhallitusta eikä siten voi saada budjettiaan läpi, joten hallitus tarvitsee ruotsidemokraattien tukea. Tämä antaa ruotsidemokraateille vipuvartta konkreettisissa politiikan kysymyksissä.
Halla-aho ei usko, että ruotsidemokraateilla välttämättä edes on halua mennä hallitukseen.
-Se ei ole Ruotsin järjestelmässä välttämätöntä, koska vaikuttaa voi myös hallituksen ulkopuolella. Jos ruotsidemokraatit tukee hallitusta, vastineeksi tuestaan ruotsidemokraatit voi saada itselleen tärkeitä asioita läpi hallituksessa.
Perussuomalaisilla ja ruotsidemokraateilla paljon samoja näkemyksiä
Perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit tekevät nykyisin yhteistyötä monella tavalla. Puolueet ovat esimerkiksi samassa ECR-ryhmässä Euroopan parlamentissa. Halla-ahon mukaan puolueilla on ongelmattomat suhteet.
– Yhteistyötä on myös Euroopan neuvostossa. Meillä on paljon samoja näkemyksiä, siitä millainen kansallisvaltion rooli pitäisi olla suhteessa Euroopan unioniin. Suomessa ja Ruotsissa on melko samanlaiset yhteiskunnat, ja myös samanlaiset maahanmuuton ongelmat, joskin ongelmien mittasuhteet ovat erilaisia, Halla-aho kertoi Ylen puhelinhaastattelussa.
Ruotsin vihreät vältti täpärästi putoamisen valtiopäiviltä
Halla-aho arvioi, että ruotsidemokraattien voitto tiukentaa väistämättä tulevaisuudessa Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa.
– Ruotsidemokraattien voitto johtui siitä, että maahanmuutto on Ruotsissa räjähtänyt käsiin ja maahanmuuton ongelmat vaikuttavat ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Monet siis äänestivät sitä puoluetta, joka tarjoaa vaihtoehdon nykymenolle.
Jos ruotsidemokraatit oli vaalien voittaja, niin selkeä häviäjä oli ympäristöpuolue eli Ruotsin vihreät. Vihreiden kannatus laski 2,4 prosenttia päätyen lopulta 4,4 prosenttiin. Tuloksella vihreät vältti vain täpärästi putoamisen valtiopäiviltä.
Ruotsin vaaleissa on 4 prosentin äänikynnys, joten alle sen kannatuksen jääneet puolueet eivät saa ainuttakaan paikkaa valtiopäiville. Uusimpien gallupien mukaan vihreiden kannatus on laskusuunnassa myös Suomessa.
Myös sosiaalidemokraatit ja kokoomus kuuluivat vaalien häviäjiin menettäessään kannatustaan useita prosentteja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sosiaalidemokraatit Ruotsin valtiopäivävaalit Ruotsidemokraatit kannatus vihreät perussuomalaiset Jussi Halla-aho Kokoomus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Raatikainen: Ihmiset Ruotsissa ovat viimein alkaneet herätä haittamaahanmuuton vaikutuksiin

Huhtasaari: Perussuomalaiset rakentaa ruotsidemokraattien kanssa isänmaallista Europpaa

Leena Meri Ruotsin vaaleista: Poliittinen koulukiusaaminen ei voi jatkua loputtomasti
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää