Ylen A-talkissa vieraana vasemmalta lukien Katri Kulmuni (kesk.), Li Andersson (vas.), Jussi Halla-aho (ps.) ja Petteri Orpo (kok.). Ohjelmaa juontaa Sakari Sirkkanen (keskellä).
Halla-aho varoitti osan Suomesta muuttuvan asuinkelvottomaksi vihervasemmiston ilmastopolitiikan vuoksi, opetusministeri Li Andersson vastasi asiattomuuksilla: “p*skapuhetta”
Perussuomalaiset haluaa tukea suomalaisten ostovoiman kehittymistä ja sitä, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan. “Kun ihmisillä on enemmän ostovoimaa, se pitää samalla yllä palvelusektorin työpaikkoja. Meidän on myös huolehdittava vientiteollisuuden kilpailukyvystä, jolloin se pystyy luomaan ja ylläpitämään työpaikkoja niin että työn vastanottaminen on kannattavaa”, Halla-aho muotoili. Hän nosti esiin myös hallituksen ilmastopolitiikan ja elinkustannusten nousun. Ohjelman aikana koettiin erikoinen hetki, kun Li Andersson (vas.) käytti alatyylistä ilmaisua.
Puoluejohtajat keskustelivat torstai-iltana Ylen A-Studiossa politiikan kevään aiheista. Ohjelmassa vieraina olivat perussuomalaisten Jussi Halla-ahon lisäksi Katri Kulmuni (kesk), Li Andersson (vas), ja Petteri Orpo (kok).
Hallituksessa ristivetoa ilmastotoimista
Alkuviikosta hallitus esitteli ilmastopoliittisia linjauksiaan. Hallitus muun muassa perustaa ilmastorahaston ja laskee teollisuuden sähköveroa.
Kulmunin mielestä Suomen hallituksella on kunnianhimoinen ohjelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kulmuni nosti myös esille hallituksen tavoitteen Suomen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä. Anderssonin mukaan hallitus on tehnyt useita vaikuttavia päätöksiä.
Orpon mukaan hallituksen toimet eivät ole olleet kovin kummoisia.
– Ilmastorahasto on käytännössä uusi yritystuki, Orpo sanoi.
Halla-ahon mukaan Suomen kannalta on vain hyvä asia, jos hallituksen käytännön ilmastotoimenpiteet ovat jääneet vaisummiksi kuin etukäteen suunniteltiin.
– Tämähän on suora seuraus siitä, että hallituksen sisällä on voimakasta ristivetoa. Keskusta pyrkii puolustamaan alueellisia näkökohtia ja vihervasemmisto taas ajaa sellaista politiikkaa, joka käytännössä johtaa siihen, että alueet Suomessa muuttuvat vähitellen asuinkelvottomiksi ja ihmisten on pakko keskittyä.
Opetusministerin kommentti särähti korvaan
Halla-ahon lausunto meni opetusministeri Anderssonin ihon alle, ja seuraava kommentti särähti monen korvaan.
– Suoraan sanottuna tuo on paskapuhetta, Andersson yritti.
Halla-aho vastasi:
– Hallitus ei pysty saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitetta kurittamalla yksityisautoilua ja omakotiasumista. Nämä kustannusnousut vain kohdistuvat suurten kaupunkien ulkopuolella asuviin ihmisiin. Kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vaikuttaa negatiivisesti teollisuuden kustannusrakenteeseen ja kilpailukykyyn. Samalla se vaikuttaa negatiivisesti työpaikkojen määrään, kun asumisen ja elämisen kustannukset nousevat: Ihmiset joutuvat pohtimaan miten kaukaa kannattaa ottaa työtä vastaan.
Halla-aho myös sanoi, että perussuomalaiset haluaa tukea suomalaisten ostovoiman kehittymistä ja sitä, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan.
– Elämisen kustannuksia ei pidä nostaa niin, että asuminen kaupunkien ulkopuolella muuttuu mahdottomaksi.
Suomen energiatuotanto on vastuullista jo nyt
Halla-aho kuitenkin kiitti hallitusta sähköveron laskemisesta.
– Se on toimenpide, jota me (perussuomalaiset) ilman muuta kannatamme. On tärkeää, että toimintaa ohjataan pois fossiilisista kohti vähäpäästöisiä energiantuotantotapoja. Tässäkin asiassa pitää vain säilyttää suhteellisuudentaju: Suomessa alle kymmenen prosenttia energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Ilmastonäkökulmasta Suomen energiantuotanto siis on vastuullista jo nyt.
Halla-aho korosti, että Suomen kansalliset ilmasto- ja päästötavoitteet tulee sopeuttaa siihen, miten paljon Suomi on jo tehnyt ilmastotalkoiden eteen 1990-luvulta lähtien.
– Jos haluamme torjua ilmastonmuutosta, joka on globaali uhka, meidän on mietittävä omien kansallisten ratkaisujen kokonaisvaikutuksia maailmalla. Työnnämmekö esimerkiksi teollisuutta täältä sellaisiin paikkoihin joissa se saastuttaa enemmän kuin Suomessa, Halla-aho kysyi.
Julkisia menoja priorisoitava
Puoluejohtajilta kysyttiin ratkaisuja Suomen syntyvyyden nostamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.
Halla-ahon mukaan yksinkertaisia ratkaisuja ei ole.
Kun puhutaan väestökehityksestä ylipäätään, nopeaa muutosta syntyvyydessä ei välttämättä voi saada aikaan poliittisilla päätöksillä. Kuitenkin vääristynyt väestöpyramidi – niin kauan kuin meillä sellainen on – edellyttää sitä, että julkisella puolella menoja priorisoidaan entistä tarkemmin. On pohdittava sitä, mihin meillä on varaa ja mihin ei ole varaa. Mikä on ensisijaista ja mikä on toissijaista.
Halla-aho kommentoi hallituksen 75 prosentin työllisyysasteen tavoitetta.
– Työllisyysastetavoitteeseen ei pidä hirttäytyä, vaan meidän pitää ensi sijassa pyrkiä luomaan uutta, tuottavaa työtä yhteiskuntaan. Tällä hetkellä työlliseksi katsotaan myös ihminen, joka tekee viikossa pari tuntia työtä. On selvää, ettei tällainen ihminen tule toimeen palkallaan.
– Pelkään sitä, että hallituksella on kiusaus lähteä tavoittelemaan 75 prosentin työllisyysastetta tempputyöllistämisellä, palkkatuella tai kiihdyttämällä alipalkatun tai osa-aikaisen työvoiman maahantuontia.
Palkalla pitää voida tulla toimeen
Halla-aho muistutti, että taloudellisen huoltosuhteen kannalta oleellista on se, että ihminen voi tulla toimeen palkallaan.
-Ei voi olla niin, että yksityinen sektori ulkoistaa palkkakustannukset yhteiskunnalle erilaisten palkkatukien muodossa tai että palkkaa pitää täydentää sosiaaliturvalla.
Orpo kysyi Halla-aholta, miten tuottavia yksityisen sektorin työpaikkoja luodaan.
– Meidän on huolehdittava vientiteollisuuden kilpailukyvystä jolloin se pystyy luomaan ja ylläpitämään työpaikkoja niin että työn vastanottaminen on kannattavaa. Siihen vaikutetaan esimerkiksi asumisen ja liikkumisen hinnalla, jolloin ihmisille jää palkastaan enemmän käteen. Kun ihmisillä on enemmän ostovoimaa, se pitää samalla yllä palvelusektorin työpaikkoja, Halla-aho vastasi.
Luottamus kokoomukseen kehnolla tolalla
Halla-aho toisti tv:ssa aiemman näkemyksensä, jonka mukaan hänellä ei ole tällä hetkellä luottamusta kokoomukseen.
– Petterillä on mahdollisesti toisenlainen muistikuva tai käsitys kesän 2017 tapahtumista. Me näemme, että siinä suhmuroitiin perussuomalaisten selän takana, ja pelattiin epärehellistä peliä. Sanotaan, että sellaisia luottamusta parantavia toimia ei ole juuri nähty. Tähän perustuu epäluottamus, Halla-aho totesi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ei sanonut, millaisia luottamusta parantavat toimet voisivat olla, mutta kertoi, mitä ne eivät ainakaan ole.
– Sanotaan, että vaikka se hyvin lapsellinen perussuomalaisten kyykyttäminen tuossa istumapaikkakysymyksessä heti eduskuntakauden aluksi. Kokoomus epäilemättä halusi tehdä sillä itseään tykö muille puolueille luullen voivansa muodostaa hallituksen joko demareiden tai kepun kanssa. Se peli ei sitten onnistunut.
Orpon mukaan luottamusta pitäisi hankkia joka päivä.
Ohjelman voi katsoa Yle Areenasta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tynkkynen: Millä turvataan liikuntarajoitteisten suomalaisten liikkuminen hallituksen ilmastotoimien nostaessa kustannuksia?
Perussuomalaisilta vahvaa kritiikkiä sekä Euroopan komissiolle että hallitukselle energia- ja ilmastopolitiikasta: Kansalaisten rankaiseminen jatkuu
Suosittu Päivän Byrokraatti -blogi lopettaa – syynä vihervasemmiston vaino
Koronakriisi sen viimein todisti – henkilöauto on välttämätön
Perussuomalaiset Naiset: Vasemmiston hiljainen hyväksyntä kannustaa valtiovihamielisiin asenteisiin
Tavio: Hyväksyykö Li Andersson ilkivallan mielenosoituksissa?
PS: EU:n ilmastolaki menossa läpi – erityisesti metsäteollisuus vaarassa
FT: Euroopan asuntomarkkinoiden pelätään ylikuumenevan pandemian keskellä
Kohoavat lämmittämisen kustannukset iskevät kipeästi veronmaksajan kukkarolle: Kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasujille tulossa jopa satojen eurojen korotukset
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää