

Ylen A-talkissa vieraana vasemmalta lukien Katri Kulmuni (kesk.), Li Andersson (vas.), Jussi Halla-aho (ps.) ja Petteri Orpo (kok.). Ohjelmaa juontaa Sakari Sirkkanen (keskellä).
Halla-aho varoitti osan Suomesta muuttuvan asuinkelvottomaksi vihervasemmiston ilmastopolitiikan vuoksi, opetusministeri Li Andersson vastasi asiattomuuksilla: “p*skapuhetta”
Perussuomalaiset haluaa tukea suomalaisten ostovoiman kehittymistä ja sitä, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan. “Kun ihmisillä on enemmän ostovoimaa, se pitää samalla yllä palvelusektorin työpaikkoja. Meidän on myös huolehdittava vientiteollisuuden kilpailukyvystä, jolloin se pystyy luomaan ja ylläpitämään työpaikkoja niin että työn vastanottaminen on kannattavaa”, Halla-aho muotoili. Hän nosti esiin myös hallituksen ilmastopolitiikan ja elinkustannusten nousun. Ohjelman aikana koettiin erikoinen hetki, kun Li Andersson (vas.) käytti alatyylistä ilmaisua.
Puoluejohtajat keskustelivat torstai-iltana Ylen A-Studiossa politiikan kevään aiheista. Ohjelmassa vieraina olivat perussuomalaisten Jussi Halla-ahon lisäksi Katri Kulmuni (kesk), Li Andersson (vas), ja Petteri Orpo (kok).
Hallituksessa ristivetoa ilmastotoimista
Alkuviikosta hallitus esitteli ilmastopoliittisia linjauksiaan. Hallitus muun muassa perustaa ilmastorahaston ja laskee teollisuuden sähköveroa.
Kulmunin mielestä Suomen hallituksella on kunnianhimoinen ohjelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kulmuni nosti myös esille hallituksen tavoitteen Suomen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä. Anderssonin mukaan hallitus on tehnyt useita vaikuttavia päätöksiä.
Orpon mukaan hallituksen toimet eivät ole olleet kovin kummoisia.
– Ilmastorahasto on käytännössä uusi yritystuki, Orpo sanoi.
Halla-ahon mukaan Suomen kannalta on vain hyvä asia, jos hallituksen käytännön ilmastotoimenpiteet ovat jääneet vaisummiksi kuin etukäteen suunniteltiin.
– Tämähän on suora seuraus siitä, että hallituksen sisällä on voimakasta ristivetoa. Keskusta pyrkii puolustamaan alueellisia näkökohtia ja vihervasemmisto taas ajaa sellaista politiikkaa, joka käytännössä johtaa siihen, että alueet Suomessa muuttuvat vähitellen asuinkelvottomiksi ja ihmisten on pakko keskittyä.
Opetusministerin kommentti särähti korvaan
Halla-ahon lausunto meni opetusministeri Anderssonin ihon alle, ja seuraava kommentti särähti monen korvaan.
– Suoraan sanottuna tuo on paskapuhetta, Andersson yritti.
Halla-aho vastasi:
– Hallitus ei pysty saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitetta kurittamalla yksityisautoilua ja omakotiasumista. Nämä kustannusnousut vain kohdistuvat suurten kaupunkien ulkopuolella asuviin ihmisiin. Kiilusilmäinen ilmastopolitiikka vaikuttaa negatiivisesti teollisuuden kustannusrakenteeseen ja kilpailukykyyn. Samalla se vaikuttaa negatiivisesti työpaikkojen määrään, kun asumisen ja elämisen kustannukset nousevat: Ihmiset joutuvat pohtimaan miten kaukaa kannattaa ottaa työtä vastaan.
Halla-aho myös sanoi, että perussuomalaiset haluaa tukea suomalaisten ostovoiman kehittymistä ja sitä, että työtä kannattaa aina ottaa vastaan.
– Elämisen kustannuksia ei pidä nostaa niin, että asuminen kaupunkien ulkopuolella muuttuu mahdottomaksi.
Suomen energiatuotanto on vastuullista jo nyt
Halla-aho kuitenkin kiitti hallitusta sähköveron laskemisesta.
– Se on toimenpide, jota me (perussuomalaiset) ilman muuta kannatamme. On tärkeää, että toimintaa ohjataan pois fossiilisista kohti vähäpäästöisiä energiantuotantotapoja. Tässäkin asiassa pitää vain säilyttää suhteellisuudentaju: Suomessa alle kymmenen prosenttia energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Ilmastonäkökulmasta Suomen energiantuotanto siis on vastuullista jo nyt.
Halla-aho korosti, että Suomen kansalliset ilmasto- ja päästötavoitteet tulee sopeuttaa siihen, miten paljon Suomi on jo tehnyt ilmastotalkoiden eteen 1990-luvulta lähtien.
– Jos haluamme torjua ilmastonmuutosta, joka on globaali uhka, meidän on mietittävä omien kansallisten ratkaisujen kokonaisvaikutuksia maailmalla. Työnnämmekö esimerkiksi teollisuutta täältä sellaisiin paikkoihin joissa se saastuttaa enemmän kuin Suomessa, Halla-aho kysyi.
Julkisia menoja priorisoitava
Puoluejohtajilta kysyttiin ratkaisuja Suomen syntyvyyden nostamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.
Halla-ahon mukaan yksinkertaisia ratkaisuja ei ole.
Kun puhutaan väestökehityksestä ylipäätään, nopeaa muutosta syntyvyydessä ei välttämättä voi saada aikaan poliittisilla päätöksillä. Kuitenkin vääristynyt väestöpyramidi – niin kauan kuin meillä sellainen on – edellyttää sitä, että julkisella puolella menoja priorisoidaan entistä tarkemmin. On pohdittava sitä, mihin meillä on varaa ja mihin ei ole varaa. Mikä on ensisijaista ja mikä on toissijaista.
Halla-aho kommentoi hallituksen 75 prosentin työllisyysasteen tavoitetta.
– Työllisyysastetavoitteeseen ei pidä hirttäytyä, vaan meidän pitää ensi sijassa pyrkiä luomaan uutta, tuottavaa työtä yhteiskuntaan. Tällä hetkellä työlliseksi katsotaan myös ihminen, joka tekee viikossa pari tuntia työtä. On selvää, ettei tällainen ihminen tule toimeen palkallaan.
– Pelkään sitä, että hallituksella on kiusaus lähteä tavoittelemaan 75 prosentin työllisyysastetta tempputyöllistämisellä, palkkatuella tai kiihdyttämällä alipalkatun tai osa-aikaisen työvoiman maahantuontia.
Palkalla pitää voida tulla toimeen
Halla-aho muistutti, että taloudellisen huoltosuhteen kannalta oleellista on se, että ihminen voi tulla toimeen palkallaan.
-Ei voi olla niin, että yksityinen sektori ulkoistaa palkkakustannukset yhteiskunnalle erilaisten palkkatukien muodossa tai että palkkaa pitää täydentää sosiaaliturvalla.
Orpo kysyi Halla-aholta, miten tuottavia yksityisen sektorin työpaikkoja luodaan.
– Meidän on huolehdittava vientiteollisuuden kilpailukyvystä jolloin se pystyy luomaan ja ylläpitämään työpaikkoja niin että työn vastanottaminen on kannattavaa. Siihen vaikutetaan esimerkiksi asumisen ja liikkumisen hinnalla, jolloin ihmisille jää palkastaan enemmän käteen. Kun ihmisillä on enemmän ostovoimaa, se pitää samalla yllä palvelusektorin työpaikkoja, Halla-aho vastasi.
Luottamus kokoomukseen kehnolla tolalla
Halla-aho toisti tv:ssa aiemman näkemyksensä, jonka mukaan hänellä ei ole tällä hetkellä luottamusta kokoomukseen.
– Petterillä on mahdollisesti toisenlainen muistikuva tai käsitys kesän 2017 tapahtumista. Me näemme, että siinä suhmuroitiin perussuomalaisten selän takana, ja pelattiin epärehellistä peliä. Sanotaan, että sellaisia luottamusta parantavia toimia ei ole juuri nähty. Tähän perustuu epäluottamus, Halla-aho totesi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ei sanonut, millaisia luottamusta parantavat toimet voisivat olla, mutta kertoi, mitä ne eivät ainakaan ole.
– Sanotaan, että vaikka se hyvin lapsellinen perussuomalaisten kyykyttäminen tuossa istumapaikkakysymyksessä heti eduskuntakauden aluksi. Kokoomus epäilemättä halusi tehdä sillä itseään tykö muille puolueille luullen voivansa muodostaa hallituksen joko demareiden tai kepun kanssa. Se peli ei sitten onnistunut.
Orpon mukaan luottamusta pitäisi hankkia joka päivä.
Ohjelman voi katsoa Yle Areenasta >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tynkkynen: Millä turvataan liikuntarajoitteisten suomalaisten liikkuminen hallituksen ilmastotoimien nostaessa kustannuksia?

Perussuomalaisilta vahvaa kritiikkiä sekä Euroopan komissiolle että hallitukselle energia- ja ilmastopolitiikasta: Kansalaisten rankaiseminen jatkuu

Suosittu Päivän Byrokraatti -blogi lopettaa – syynä vihervasemmiston vaino

Koronakriisi sen viimein todisti – henkilöauto on välttämätön

Perussuomalaiset Naiset: Vasemmiston hiljainen hyväksyntä kannustaa valtiovihamielisiin asenteisiin

Tavio: Hyväksyykö Li Andersson ilkivallan mielenosoituksissa?

PS: EU:n ilmastolaki menossa läpi – erityisesti metsäteollisuus vaarassa

FT: Euroopan asuntomarkkinoiden pelätään ylikuumenevan pandemian keskellä

Kohoavat lämmittämisen kustannukset iskevät kipeästi veronmaksajan kukkarolle: Kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasujille tulossa jopa satojen eurojen korotukset
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää