Halla-aho varoittaa: “Meillä on pian kaduilla paljon pettynyttä ja turhautunutta porukkaa”

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon mielestä Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisvyöryn mittasuhdetta ja luonnetta ei tahdota vieläkään ymmärtää. Halla-aho puhui Työmiehen tuumaustunnilla.

– Eurooppaan tulee paljon syyrialaisia, mutta he eivät tule taistelukentiltä vaan pakolaisleireiltä Turkista, Jordaniasta ja Libanonista. Leireillä on miljoonia ihmisiä, mutta Eurooppa ei voi ottaa vastaan kaikkia halukkaita.

Lisäksi Eurooppa haaskaa Halla-ahosta tulijoiden ylläpitämiseen ne resurssit, jotka voitaisiin sijoittaa leirien olosuhteiden kohentamiseen.

– Monet pakolaisleirit ovat todellisuudessa kaupunkeja, joissa olisi mahdollista elää verrattain normaalia elämää, jos infrastruktuuri saataisiin järjestykseen. Tämä voisi olla pakolaiskriisin ratkaisu ainakin keskipitkällä aikavälillä.

Pakolaiset palautettava leireihin

Halla-aho viittaa Oxfordin yliopiston kehityspolitiikan asiantuntija, professori Paul Collierin näkemykseen. Sen mukaan pakolaiset pitäisi palauttaa leireihin ja leirit saada elättämään itsensä.

– Länsimaiset yritykset voisivat perustaa leireille esimerkiksi kevyttä teollisuutta ja tuotteita voisi viedä EU:n tullitta. Jos ihmisillä olisi töitä ja lapset pääsivät kouluun, niin heillä ei olisi tarvetta yrittää Eurooppaan, Halla-aho toteaa.

Lisäksi kynnys palata takaisin Syyriaan olisi Halla-ahosta paljon matalampi kun konflikti jonain päivänä loppuu.

– Tämä ratkaisu ei ole täydellinen, mutta parempi kuin nyt toteutettava politiikka. Suurin osa pakolaisista jää kurjiin oloihin leireille ja pieni osa päätyy syrjäytymään Euroopan kaupunkien lähiöihin. Olemme nähneet mitä siitä seuraa.

“Suomella ei ole varaa
tällaiseen siirtolaisuuteen”

Suomen osalta Halla-aho ei edes puhuisi pakolaiskriisistä.

– Irakilaiset ja somalialaiset tulevat tänne paremman elämän toivossa. Tässä motiivissa ei ole sinänsä mitään väärää, mutta Suomella ei ole varaa tämmöiseen siirtolaisuuteen.

Julkisuudessa on nähty optimistisia arvioita siitä, että miten tulijoilla on edullinen vaikutus kansantaloudelle, kulttuurille ja jopa suomalaisten geenipohjalle.

– On sanottu, että on lottovoitto kun saadaan synnyttäjiä ja raavaita miehiä. Kaiken unelmoinnin keskellä olisi syytä ottaa silmä käteen ja katsella tosiasioita, Halla-aho herättelee.

Suurin osa ei työllisty 

Suomella on 25 vuoden kokemus irakilaisista ja somalialaisista. Nämä ovat Halla-ahon mukaan kaksi heikoiten integroitunutta maahanmuuttajaryhmää.

– Jos Suomi ei ole nousukausina pystynyt integroimaan työmarkkinoille paljon pienempää joukkoa, niin uskooko joku, että se onnistuu laman keskellä, pienemmillä resursseilla ja paljon suuremman joukon kanssa. Työluvan saamisen nopeuttamisella ei ole vaikutusta, jos töitä ei ole tarjolla ja suurin osa tulijoista ei työllisty vuosienkaan kuluessa.

Halla-ahon mielestä kansalaisten on yhä vaikeampaa hyväksyä saavutettujen etujen leikkauksia, palvelujen alasajoa, kohoavia maksuja, jos kaikki julkisen talouden saneerauksesta saatavat hyödyt uppoavat maahanmuuttajien elättämiseen.

– Tulijoita odotetaan tälle vuodelle 50 000 ja ensi vuonna tulee lisää, jos mitään ei tehdä. Kustannukset juoksevat myös sen jälkeen kun hakemus on käsitelty, koska myönteisen päätöksen jälkeen suurin osa tulijoista pitää elättää loppuelämänsä ajan.

Tulijoilla vääristynyt kuva 

Halla-aho pitää tulijoiden mielikuvaa Suomesta vääristyneenä, jolla saattaa olla vakavia seurauksia.

– Meille tulee kymmeniä tuhansia nuoria miehiä. He ovat lukeneet, että täällä saa ilmaisen asunnon pääministeriltä ja hyvin palkatun leppoisan työn. Tänne päästyään he löytävät itsensä täyteen ahdetusta vastaanottokeskuksesta. Meillä on pian kaduilla paljon pettynyttä ja turhautunutta porukkaa, Halla-aho varoittaa.

Tilaisuuden videotallenne: