Halla-aho: Valtion ei pidä ohjata verotuksella ruuan hintaa – “Lihansyöntiä demonisoidaan ideologisista syistä”

Ylen puoluejohtajatentissä torstai-iltana nähtiin erikoista kiertelyä ja sanallista väistelyä, kun puoluepomoilta kysyttiin, kannattavatko he veronkorotuksia liharuualle ja autoilun kustannuksille. Lopulta kävi selväksi, että vihervasemmisto haluaa nostaa autoilun kustannuksia ja ruuan verotusta.

Ylen suuressa tv-vaalitentissä eilen illalla puoluejohtajat ajautuivat epämukavuusalueelle, kun keskustelu kääntyi ilmastonmuutokseen, ruuan hintaan ja autoilun kustannuksiin.

Varsinkin SDP:n Antti Rinne joutui selittelemään, mitä hän tarkoitti demareiden esittämällä ”kestävän kehityksen arvonlisäverolla.”

– Arvonlisävero voi olla ilmaston kannalta ohjausmekanismi, sillä ohjataan ihmisiä tekemään oikeita ratkaisuja. Verojärjestelmä siis ohjaa käyttämään ilmastonmuutoksen kannalta fiksuja kulutusratkaisuja.

Demarit ja vihreät lihansyöjien kimpussa

Kun Rinteeltä kysyttiin, minkä tuotteen hintaan kestävän kehityksen arvonlisävero laitettaisiin, Rinne myönsi, että kysymys olisi muun muassa lihasta.

– Esimerkiksi Brasiliasta tuotavalle lihalle, Rinne yritti selitellä.

Hän ei selvästikään pitänyt SDP:n veronkiristyssuunnitelmia koskevista tarkentavista kysymyksistä.

Myös vihreiden Pekka Haavisto sanoi kannattavansa kuluttajien ”ohjaamista oikeisiin valintoihin.”

Suomalainen liha on ekologisempaa

Rinne on aiemmin vastannut myöntävästi Helsingin Sanomien vaalikoneen väittämään, jonka mukaan suomalaisia pitäisi ohjata vähäisempään lihansyöntiin verotuksen keinoin.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan valtion ei pidä ohjata verotuksella ruuan hintaa, mutta se ei silti tarkoita ilmastovaikutuksien huomioimatta jättämistä.

– Lihansyöntiä demonisoidaan ideologisista syistä. Korostaisin tässä paikallisuutta, eli lähiruoka on kaiken a ja o, oli se sitten kasvista tai lihaa. Suomalainen liha on ekologisempaa. Ei ole tervettä, että Uuden Seelannin lammas on halvempaa kuin kotimainen. Ei kasvisruokaa tarvitse silti pelätä, se on terveellistä, Halla-aho sanoi.

Hän nosti esille myös ruokahävikin osuuden ilmastopolitiikassa.

– Tällä hetkellä noin kolmekymmentä prosenttia ruuasta menee hävikkiin, mistä seuraa, että 30 prosenttia maatalouden päästöistä on turhia.

Samat tahot nostamassa bensan hintaa

Sekä Rinne että Haavisto ovat ensi vaalikaudella valmiita nostamaan autoilun kustannuksia muun muassa polttoaineveron korotuksella.

– Polttoainevero on yksi keino suunnata kohti puhtaampaa liikennettä. Tekisin sen ratkaisun että nostaisin dieselin hintaa tankilla, Haavisto sanoi

Rinteen mukaan ”tulevien vuosien aikana polttoaineveroa nostetaan.” Rinteen ja SDP:n linja on myös se, että ensi vaalikaudella laaditaan aikataulu polttomoottoriautojen kieltämiseksi.

Halla-aho: Polttoaineveroa leikattava

Sen sijaan perussuomalainen duunari- ja yrittäjämyönteinen linja on se, että keskituloisten suomalaisten ostovoimaa on lisättävä eri tavoilla, muun muassa polttoaineveroa leikkaamalla, koska monille ihmisille oleellista on autoilun käyttökustannukset. Halla-aho sanoi myös kannattavansa autoveron alentamista.

Sähköautoista Halla-aho totesi, ettei se ole tällä hetkellä realistinen vaihtoehto.

– Liikenne varmasti sähköistyy tulevaisuudessa, mutta sähköautojen kohdalla on ymmärrettävä, ettei Tesla ole tällä hetkellä tavallisen ihmisen saavutettavissa, Halla-aho sanoi viitaten sähköautojen korkeaan hankintahintaan.

Halla-aho myös muistutti, etteivät sähköautotkaan ole päästöttömiä ympäristöä kuormittavan akkuteknologian vuoksi. Akuissa tarvittavien metallien, kuten koboltin, louhiminen kuluttaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Lisäksi akkujen kuljettaminen paikasta toiseen tuottaa päästöjä.

Paikallinen tuotanto on ilmastoteko

Perussuomalaiset irtisanoutuivat äskettäin muiden eduskuntapuolueiden yhdessä sopimista päästövähennyslinjauksista. Halla-aho korosti, että tällä ratkaisulla perussuomalaiset haluavat korostaa suhteellisuudentajua ja kohtuullisuutta ilmastokeskustelussa.

– Suomen osuus maailman päästöistä on reilun promillen luokkaa. EU:n taakanjakomalli ei mielestämme ole oikeudenmukainen sellaisia maita kohtaan, jotka ovat jo tehneet paljon. Suomi on viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana leikannut päästöjään enemmän kuin EU-maat keskimäärin, Halla-aho sanoi.

Hän lisäsi, että perussuomalaisten mielestä ilmastopolitiikkaa on tarkasteltava kokonaisvaikutusten kannalta.

– Jos ajamme teollisuustuotantoa pois Suomesta, niin silloin teollisuus siirtyy sinne, missä kunnianhimo on matalampi ja sieltä tavara kuskataan saastuttaen suomeen. Paikallinen tuotanto on ilmastoteko.

Hoitajamitoitus lakiin

Vanhusten hoivapalveluissa tarvittavan hoitajauudistuksen on arveltu maksavan 200 miljoonaa euroa. Puoluejohtajilta kysyttiin, kuinka paljon he ovat valmiita sitoutumaan vanhustenhuoltoon.

Kokoomuksen Petteri Orpo ei vieläkään myöntänyt, että kokoomus olisi sitoutunut hoitajamitoituksen nostamiseen 0,7 hoitajaan, joka viittaa hoitajien kokonaismäärään suhteessa hoitopaikkojen määrään.

– Me olemme sitoutuneita asiantuntija-arvioon, josta sitten myöhemmin selviää, paljonko tarvitaan lisää hoitajia, Orpo sanoi, kieltäytyen kertomasta kannattaako kokoomus hoitajien lisäämistä vai ei.

Halla-aho esitti perussuomalaisten kannan, joka on se, että 0,7:n hoitajamitoitus on kirjattava lakiin, ja sitä on myös valvottava kunnolla.

– Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7:ään on perusteltua. On kuitenkin muistettava, että mitoituksen kirjaaminen lakiin ei yksin riitä, jos sen toteuttamiseen ei ole rahaa. Samalla myös valvonta on tärkeää, koska toimijat pyrkivät kiertämään mitoituksia haamuhoitajilla. Jos valvontaa lisätään, yrityksillä on tarve karsia kustannuksia. Ulkoa hankituissa palveluissa on painotettava enemmän laatua kuin hintaa, Halla-aho sanoi.