Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vastasi kansalaisten lähettämiin kysymyksiin. Haastattelijana perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra. / SUOMEN UUTISET
Halla-aho: “Toivoisin, että ympäristöasioissa ihmiset poseeraisivat ja julistaisivat vähemmän ja sen sijaan omalla toiminnallaan tekisivät oman osuutensa”
Jussi Halla-aho sanoo olevansa ympäristötietoinen. – Yritän kutistaa omaa hiilijalanjälkeäni välttämällä auton käyttöä ja tekemällä kaikki matkat joko polkupyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä.
Perussuomalaiset ottaa jatkossa vahvasti kantaa myös ympäristökysymyksiin, ja puolue on julkaisemassa oman ympäristöpoliittisen ohjelmansa. Puheenjohtajan kyselytunnilla kansalaiset halusivat Jussi Halla-aholta vastauksia ympäristöasioihin.
Perussuomalaiset on julkaisemassa eduskuntavaaleihin ympäristöpoliittisen ohjelman. Kuinka ympäristötietoinen olet itse?
– Toivoisin, että ympäristöasioissa ihmiset poseeraisivat ja julistaisivat vähemmän ja sen sijaan omalla toiminnallaan tekisivät oman osuutensa. Itse yritän kutistaa omaa hiilijalanjälkeäni välttämällä auton käyttöä ja tekemällä kaikki matkat joko polkupyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä.
Ympäristökysymyksissä vasemman laidan retoriikka ja toiminta eivät useinkaan ole sopusoinnussa keskenään. Halla-aho huomauttaa, kuinka talouden globalisaatio nimenomaan on vahingollista ympäristötavoitteille.
– Tavaroiden vapaa liikkuvuus tarkoittaa sitä, että tavaroita tuotetaan siellä missä se on halvinta ja kuskataan jonnekin kauas. Tämä taas synnyttää liikenteen päästöjä. Vihreiden perinteinen ydinvoimavastaisuus sotii suoraan päästötavoitteita vastaan. Vihreissäkin tosin on oma käytännöllinen siipensä, joka on pystynyt vapautumaan ideologisesta ydinvoimavastaisuudesta ja näkemään sen, että ympäristön kannalta ei ole yhtään parempi asia, jos me poltamme puuta, vaikka se kuulostaakin ajatuksena kivalta.
Ydinvoimalle ei ole tässä vaiheessa vaihtoehtoja
Nykyisessä historian ja teknologisen kehityksen vaiheessa Halla-aho ei näe, että ydinvoimalle olisi vaihtoehtoja – ei ainakaan, jos tarkoitus on täyttää maailman kasvavat energiatarpeet ja toisaalta saavuttaa ilmastotavoitteet.
– Mielestäni olen siis ympäristötietoinen. Tarkoitus on tehdä eri sektoreilla sellaista politiikkaa, jolla on vaikuttavuutta myös ympäristön näkökulmasta. Tästä päästäänkin lyhyellä aasinsillalla maahanmuuttoon. Kun meillä valitetaan Suomessa väestön vähenemistä, niin kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, hiilijalanjälki on kaikkein korkein maailmassa. Ympäristön kannalta ei siis ole hyvä asia, että tänne siirretään lisää kuluttajia alueilta, missä hiilijalanjälki on pienempi.
Puheenjohtajan tehtävässä mukavinta on ihmisten tapaaminen
Jussi Halla-aho on toiminut perussuomalaisten puheenjohtajana hieman alle vuoden. Halla-aholta kysyttiin myös, millaiselta tehtävä on tuntunut.
Millaista on olla perussuomalaisten puheenjohtaja? Mikä siinä on kivointa ja mikä tyhmintä?
– Tyhmintä lienee se, ettei ole riittävästi omaa aikaa tai aikaa harrastaa. Olin tähän toki etukäteen varautunut. Tämä on silti vain yksi vaihe elämässäni, ja se jossain vaiheessa loppuu ja tilalle tulee jotain muuta.
Halla-ahon mielestä mukavinta puheenjohtajan tehtävässä on se, että saa tavata mukavia ihmisiä.
– Tämä tehtävä onkin antanut minulle tilaisuuden matkustaa, varsinkin kotimaassa sellaisiin paikkoihin joihin ei muuten tulisi mentyä. Aina kun on lähtö jonnekin maakuntaan, sitä etukäteen vähän ajattelee, että taasko pitää mennä, mieluummin jäisi kotiin. Kuitenkin aina takaisin tullessa on sellainen olo, että ”olipa mukavaa käydä siellä.”
– Puheenjohtajana toimiminen ei välttämättä ole aina kovin kivaa hommaa, mutta minusta tämä on äärimmäisen mielenkiintoista. Puheenjohtajana toimiminen on monessa suhteessa ollut itselleni rikastuttava kokemus.
Blogin kirjoittamiselle jatkoa myöhemmin
Monet ovat myös kaivanneet Halla-aholta uusia blogikirjoituksia.
Voisitko alkaa taas kirjoittaa blogia?
– Olen pitänyt blogia jo melko kauan. Jossakin vaiheessa tulee kuitenkin väistämättä se tilanne, että inspiraatio loppuu vaikuttaa juuri sitä kanavaa pitkin. Itse olen vuosien ajan kirjoittanut mielelläni pinnan alla olevista, hiljaisista signaaleista yhteiskunnassa. Olen pyrkinyt analysoimaan pieniä merkkejä erilaisista asioista.
Halla-aho lupaa palata blogikirjoittamiseen jossain vaiheessa. Toisaalta Halla-ahon näkemyksiä voi nykyisin lukea myös mediasta, ja lisäksi Halla-aho kirjoittaa säännöllisesti Facebookiin.
– Alan taas kirjoittamaan (blogia), kun inspiraatio palaa. Mielestäni ei kuitenkaan pidä pyrkiä väkisin luomaan mitään sellaista, joka ei juuri sillä hetkellä tunnu luontevalta, koska silloin lopputulos ei tyydytä itseä eikä se tyydytä ketään muutakaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Professorit Ylellä: Suomessa ymmärretty LULUCF-päätös väärin – jos EU tulkitsee sittenkin metsät päästölähteeksi, veronmaksaja joutuu maksumieheksi
Immonen: Vihreiden politiikka vinksallaan – kannattaa väestönsiirtoa, joka tuhoaa maapalloa
Huhtasaari: Siivoojille kohtuuton lasku kivihiilen kieltolaista – “Keskusta kuppaa veronmaksajien rahat”
Immonen ja Lehto: Hallitus uhkaa puuttua puun pienpolttoon takoissa ja kiukaissa – “Holhous huipussaan”
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.