Halla-aho: Tavoitteena on saada skandinaaviset puolueet europarlamentissa samaan ryhmään – “Ruotsidemokraatit mukaan”
– Seuraavalla kaudella europarlamentissa perussuomalaiset pyrkii kokoamaan mahdollisimman suuren ryhmän. Neuvotteluja käydään jo moneen suuntaan mutta keskustelut ovat vielä herkässä vaiheessa, perussuomalaisten europarlamentaarikko ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoo.
Europarlamenttivaalit ovat jälleen ensi vuonna. Puheenjohtajan kyselytunnilla kansalaiset halusivat tietää, millaisena Jussi Halla-aho näkee seuraavalla kaudella perussuomalaisten viiteryhmän europarlamentissa.
Minkälaisia yhteistyökumppaneita olette harkinneet? Onko neuvotteluja jo käynnissä? Miten PS:n ECR-ryhmälle käy?
– Tällä kaudella tilanne ei kansainvälisen yhteistyön suhteen ole ollut tyydyttävä. Ne puolueet, jotka ovat olleet lähellä perussuomalaisia, ovat jakautuneet useampaan ryhmään. Meidän omaa ryhmäämme ECR:ää on kutsuttu valtavirran oikeaksi laidaksi, eli olemme tavallaan ”hyväksyttyjen” ryhmien sisällä. Meistä oikealle taas on puolueita joita ei ole hyväksytty mihinkään muihin ryhmiin kuten kultainen aamunkoitto. Meistä vasemmalle on esimerkiksi Orbanin Fidesz-puolue.
Suuremmalla ryhmällä tavoitteita läpi
Halla-ahon mukaan perussuomalaisten kaltaisilla puolueilla on pyrkyä päästä mahdollisimman valtavirtaisiin ryhmiin.
– Se parantaa toimintaedellytyksiämme. Mitä suurempi ryhmä, sitä paremmat mahdollisuudet on saada asiallisia, merkityksellisiä valiokuntapaikkoja ja puheenjohtajuuksia niissä.
– Toisaalta poliittinen kehitys meidän ekologisessa lokerossamme ei ollut vielä vuonna 2014 sillä tasolla kuin se on nyt. Aiemmin kansallismieliset puolueet pitivät ”hajurakoa” toisiinsa, lähinnä kotimaisen paineen vuoksi. Esimerkiksi meidän oli vaikea tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa, koska ruotsidemokraatit oli huonossa maineessa omassa maassaan. Jollekin muulle, esimerkiksi brittien konservatiivipuolueelle oli tietyn kynnyksen takana tehdä yhteistyötä meidän kanssamme, koska meillä oli kotimaassamme huono maine.
– Tämä on kansainvälisen yhteistyön sisäänrakennettu ongelma: kun assosioidut johonkin ulkomaiseen puolueeseen, samalla assosioidut osasyylliseksi siihen, mitä se puolue kotimaassaan tekee, Halla-aho arvioi.
Yhteistyöhön samojen arvojen pohjalta
Halla-ahon mukaan tilanne europarlamentissa on viime aikoina muuttunut merkittävästi. Lähinnä siirtolaiskriisin vuoksi ja myös, koska perussuomalaisten kaltaiset puolueet ovat kehittyneet.
– Olemme tutustuneet parlamentissa toisiimme paremmin ja niin edelleen. Oma toiveeni on että seuraavien eurovaalien jälkeen, kun parlamentissa tapahtuu suuria muutoksia brittien lähdön vuoksi, niin pyrimme löytämään liittolaisia pienimmän yhteisen nimittäjän periaatteella. Niin että pyrkisimme tekemään yhteistyötä mahdollisimman monen sellaisen puolueen kanssa, jotka jakavat kanssamme keskeiset poliittiset tavoitteet ja päämäärät, sen sijaan että etsimme näistä puolueista virheitä tai muuta, johon emme halua samaistua.
– Esimerkiksi suhtautuminen Venäjä-politiikkaan on tekijä, joka on jakanut voimakkaasti kansallismielisiä puolueita Euroopassa. Voidaan toisaalta kysyä, onko tämä keskeisin kysymys meidän kaltaisillemme puolueille. Sanoisin, että ei ole.
Neuvotteluja moneen suuntaan
Perussuomalaisten läheisin yhteistyökumppani on ollut Tanskan kansanpuolue.
– Neuvotteluja jatkosta käydään moneen suuntaan. Yhteinen toiveemme on, että skandinaaviset puolueet olisivat seuraavalla kaudella samassa ryhmässä, mukaan lukien ruotsidemokraatit. Mikä sitten nimeltään onkin se ryhmä, jossa seuraavalla kaudella olemme.
– On joitain muitakin puolueita, joiden koen olevan melko lähellä perussuomalaisia, kuten Itävallan vapauspuolue. Keskustelut ovat kuitenkin herkässä vaiheessa eikä vielä voi sanoa mitään, kun asioita ei ole lyöty lukkoon. Pöytä on siis muuten puhdas, mutta pyrimme kokoamaan mahdollisimman suuren ryhmän itsellemme.
Europarlamentaarikolla enemmän vaikutusvaltaa kuin kansanedustajalla
Halla-aho arvioi, että yksittäisen europarlamentaarikon mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat suuremmat kuin yksittäisen kansanedustajan Suomen eduskunnassa. Tämä liittyy osin erilaiseen poliittiseen kulttuuriin.
– Europarlamentissa ei ole jäykkää hallitus-oppositio -asetelmaa, toisin kuin kansallisissa parlamenteissa tyypillisesti on. Parlamentti kokonaisuutena kokee olevansa ”oppositiossa” suhteessa komissioon, joka tekee lainsäädäntöesityksiä ja suhteessa neuvostoon, joka edustaa jäsenmaiden hallituksia. Lähtöasetelma on siis erilainen.
– Toinen keskeinen syy, miksi vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat on se, että lainsäädäntötyö parlamentissa on paljon vähemmän virkamiesvetoista kuin Suomen eduskunnassa. Edustajat joutuvat konkreettisesti itse esimerkiksi laatimaan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot.
Katso koko video täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää