PS ARKISTO
Halla-aho: Suomessa on suuri ja nopeasti kasvava metsävaranto – ”Osoittaa, että pitkällä aikavälillä Suomessa on tehty vastuullista metsäpolitiikkaa”
Puoluejohtajat Sanna Marin (sd), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho pohtivat maanantaina ilmasto- ja ympäristöasioihin keskittyvässä kuntavaalitentissä muun muassa Suomen metsävarantojen käyttöä sekä sitä, pitäisikö kunnilta vaatia tavoitteellisia ilmasto- ja luontotiekarttoja.
Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon järjestämässä puoluejohtajien kuntavaalitentissä maanantaina teemana olivat ilmasto- ja ympäristöasiat.
Jussi Halla-aho sanoo pitävänsä lähtökohtaisesti hyvänä sitä, että päästöasioissa toteutetaan toimia, jotka ovat helposti toteutettavissa ja joilla saavutetaan tuloksia, erilaisten kannusteiden luomisesta jätteiden kierrätykseen ja niin edelleen.
Globaalit vaikutukset huomioitava
Halla-aho ei kuitenkaan näe tarvetta antaa kunnille uusia lisävelvoitteita ilmasto- ja luontotiekarttojen laatimiseen, koska kunnallisella tasolla tarkastelukulma jää väistämättä kapeaksi.
– Tähän sisältyy riski osaoptimoinnista, jolloin ei enää nähdä metsää puilta, kun ongelmiin kiinnitetään liikaa huomiota hyvin paikallisella tasolla. Paikallisissa ilmastotoimissa on myös otettava huomioon laajemmat globaalit vaikutukset, koska ilmasto on globaali. Olennaista ei ole se, voidaanko päästöt ajaa pistemäisesti vaikka nollaan yhdellä paikkakunnalla, jos päästöt siirtyvät naapuripaikkakunnalle – tai vielä pahempaa- hiilivuodon myötä pois Suomesta jonnekin muualle, missä samat asiat tehdään suuremmalla hiilijalanjäljellä.
Sanna Marinin mukaan ilmasto- ja ympäristötavoitteet tulevat lisääntymään, koska kuntien asukkaat haluavat muutenkin edistää tavoitteita. Marinin mukaan esimerkiksi Lahdessa ilmastotoimet olisivat tuoneet mukanaan työtä ja talousmenestystä.
Annika Saarikon mukaan kunnat voivat seurata toisia kuntia, jotka ovat jo asettaneet uusia tavoitteita.
Kompromissejakin tarvitaan
Rakentaminen ja laajemmin luonnonvarojen hyödyntäminen kuten hakkuut voivat heikentää luonnon monimuotoisuutta. Puoluejohtajat pohtivat ajatusta siitä, pitäisikö kunnille säätää velvoite kompensoida luontohaittoja.
Saarikon mukaan keskusta suhtautuu avoimesti ajatukseen kompensaatiosta. Marin totesi, että rakentamiselle täytyy aina pohtia vaihtoehtoja sekä ylipäätään miettiä, onko rakentaminen järkevää.
Halla-aho sanoi, että kaikki inhimillinen toiminta ja ihmisen läsnäolo väistämättä heikentää luonnon monimuotoisuutta. Perussuomalaisten puheenjohtaja totesi, että koska ihmisten olemassaolon ja taloudellisen toiminnan pitää silti olla mahdollista, se tarkoittaa aina kompromisseja.
– Niinpä päätöksentekijän on otettava huomioon erilaisia näkökulmia, muitakin kuin ympäristönäkökulma tai luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.
Halla-aho viittasi metsien hyödyntämiseen ja huomautti, että Suomen metsävaranto on kuitenkin suuri ja kasvaa nopeasti.
– Se osoittaa, että pitkällä aikavälillä Suomessa on tehty vastuullista metsäpolitiikkaa.
Suomessa kestävää metsäteolllisuutta
Kunnat ja kaupungit ovat huomattavia metsänomistajia, ja kaavoituksen kautta ne voivat vaikuttaa myös yksityisten metsänomistajien toimiin, kuten hakkuisiin. Halla-aho totesi, että vaikka hakkaamaton metsä on ilmastosyistä hyvä asia, metsäteollisuuden tuotteille on silti aina kysyntää, muodossa tai toisessa.
– Pinta-alaan suhteutettuna Suomessa on erittäin paljon metsää Euroopan mittakaavassa. On kysyttävä, tehdäänkö jossain sellaista metsäpolitiikkaa, josta meidän pitäisi ottaa mallia, vai onko sittenkin niin, että suomalainen metsäteollisuus toimii jo nyt kestävällä tavalla, vaikka hakkuumäärät olisivatkin kohtalaisen suuria.
– Jos täällä suljetaan tehtaat ja suojellaan metsät, niin se sama tuotanto siirtyy kivihiilisähköllä pyöriviin tehtaisiin Indonesiassa. Se ei varmaankaan ole hyvä ratkaisu, puhumattakaan vaikutuksista suomalaiseen työhön ja talouteen ja samalla Suomen kykyyn tehdä teknologiainvestointeja, esimerkiksi päästöjen vähentämiseen.
Myös Saarikko otti esille metsäteollisuuden näkökulman ja työllisyyden. Saarikko sanoi luottavansa suomalaisiin metsänomistajiin. Marin totesi, että puuta voi kerätä muillakin tavoilla kuin avohakkuilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- luonnonsuojelu Annika Saarikko Sanna Marin ilmastopolitiikka Kunnat Metsäteollisuus talous Jussi Halla-aho työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Ilmastopäästöjen valikoiva huomioiminen rakentamisessa on epärehellistä viherpesua
Onko sisäministeri Ohisalon puheissa enää mitään tolkkua? – “Jos tuulivoimaa laitetaan kuntiin kunnolla, kuntavero voisi olla nolla”
Halla-aho Veitsiluodon tehtaan sulkemispäätöksestä: Taivastelu ja sympatiat eivät pelasta suomalaista vientiteollisuutta – ilmastopolitiikassa tarvitaan täyskäännös
Perussuomalaiset vaatii hallitukselta: Kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä parannettava – ilmastotavoitteet laskettava muiden EU-maiden tasolle
Halla-aho: Suomi ei voi toimia autoilun sähköistymisen edelläkävijänä – “Ilmastohumppa on pelkkää rahastusta”
Halla-aho: EU pyrkii Suomen metsillä kompensoimaan Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystoimia
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Avohakkuukielto vaikuttaisi heikentävästi metsäteollisuuden kilpailukykyyn
Hakkarainen: Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää