PS ARKISTO
Halla-aho: Suomessa on suuri ja nopeasti kasvava metsävaranto – ”Osoittaa, että pitkällä aikavälillä Suomessa on tehty vastuullista metsäpolitiikkaa”
Puoluejohtajat Sanna Marin (sd), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho pohtivat maanantaina ilmasto- ja ympäristöasioihin keskittyvässä kuntavaalitentissä muun muassa Suomen metsävarantojen käyttöä sekä sitä, pitäisikö kunnilta vaatia tavoitteellisia ilmasto- ja luontotiekarttoja.
Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon järjestämässä puoluejohtajien kuntavaalitentissä maanantaina teemana olivat ilmasto- ja ympäristöasiat.
Jussi Halla-aho sanoo pitävänsä lähtökohtaisesti hyvänä sitä, että päästöasioissa toteutetaan toimia, jotka ovat helposti toteutettavissa ja joilla saavutetaan tuloksia, erilaisten kannusteiden luomisesta jätteiden kierrätykseen ja niin edelleen.
Globaalit vaikutukset huomioitava
Halla-aho ei kuitenkaan näe tarvetta antaa kunnille uusia lisävelvoitteita ilmasto- ja luontotiekarttojen laatimiseen, koska kunnallisella tasolla tarkastelukulma jää väistämättä kapeaksi.
– Tähän sisältyy riski osaoptimoinnista, jolloin ei enää nähdä metsää puilta, kun ongelmiin kiinnitetään liikaa huomiota hyvin paikallisella tasolla. Paikallisissa ilmastotoimissa on myös otettava huomioon laajemmat globaalit vaikutukset, koska ilmasto on globaali. Olennaista ei ole se, voidaanko päästöt ajaa pistemäisesti vaikka nollaan yhdellä paikkakunnalla, jos päästöt siirtyvät naapuripaikkakunnalle – tai vielä pahempaa- hiilivuodon myötä pois Suomesta jonnekin muualle, missä samat asiat tehdään suuremmalla hiilijalanjäljellä.
Sanna Marinin mukaan ilmasto- ja ympäristötavoitteet tulevat lisääntymään, koska kuntien asukkaat haluavat muutenkin edistää tavoitteita. Marinin mukaan esimerkiksi Lahdessa ilmastotoimet olisivat tuoneet mukanaan työtä ja talousmenestystä.
Annika Saarikon mukaan kunnat voivat seurata toisia kuntia, jotka ovat jo asettaneet uusia tavoitteita.
Kompromissejakin tarvitaan
Rakentaminen ja laajemmin luonnonvarojen hyödyntäminen kuten hakkuut voivat heikentää luonnon monimuotoisuutta. Puoluejohtajat pohtivat ajatusta siitä, pitäisikö kunnille säätää velvoite kompensoida luontohaittoja.
Saarikon mukaan keskusta suhtautuu avoimesti ajatukseen kompensaatiosta. Marin totesi, että rakentamiselle täytyy aina pohtia vaihtoehtoja sekä ylipäätään miettiä, onko rakentaminen järkevää.
Halla-aho sanoi, että kaikki inhimillinen toiminta ja ihmisen läsnäolo väistämättä heikentää luonnon monimuotoisuutta. Perussuomalaisten puheenjohtaja totesi, että koska ihmisten olemassaolon ja taloudellisen toiminnan pitää silti olla mahdollista, se tarkoittaa aina kompromisseja.
– Niinpä päätöksentekijän on otettava huomioon erilaisia näkökulmia, muitakin kuin ympäristönäkökulma tai luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.
Halla-aho viittasi metsien hyödyntämiseen ja huomautti, että Suomen metsävaranto on kuitenkin suuri ja kasvaa nopeasti.
– Se osoittaa, että pitkällä aikavälillä Suomessa on tehty vastuullista metsäpolitiikkaa.
Suomessa kestävää metsäteolllisuutta
Kunnat ja kaupungit ovat huomattavia metsänomistajia, ja kaavoituksen kautta ne voivat vaikuttaa myös yksityisten metsänomistajien toimiin, kuten hakkuisiin. Halla-aho totesi, että vaikka hakkaamaton metsä on ilmastosyistä hyvä asia, metsäteollisuuden tuotteille on silti aina kysyntää, muodossa tai toisessa.
– Pinta-alaan suhteutettuna Suomessa on erittäin paljon metsää Euroopan mittakaavassa. On kysyttävä, tehdäänkö jossain sellaista metsäpolitiikkaa, josta meidän pitäisi ottaa mallia, vai onko sittenkin niin, että suomalainen metsäteollisuus toimii jo nyt kestävällä tavalla, vaikka hakkuumäärät olisivatkin kohtalaisen suuria.
– Jos täällä suljetaan tehtaat ja suojellaan metsät, niin se sama tuotanto siirtyy kivihiilisähköllä pyöriviin tehtaisiin Indonesiassa. Se ei varmaankaan ole hyvä ratkaisu, puhumattakaan vaikutuksista suomalaiseen työhön ja talouteen ja samalla Suomen kykyyn tehdä teknologiainvestointeja, esimerkiksi päästöjen vähentämiseen.
Myös Saarikko otti esille metsäteollisuuden näkökulman ja työllisyyden. Saarikko sanoi luottavansa suomalaisiin metsänomistajiin. Marin totesi, että puuta voi kerätä muillakin tavoilla kuin avohakkuilla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- luonnonsuojelu Annika Saarikko Sanna Marin ilmastopolitiikka Kunnat Metsäteollisuus talous Jussi Halla-aho työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Ilmastopäästöjen valikoiva huomioiminen rakentamisessa on epärehellistä viherpesua
Onko sisäministeri Ohisalon puheissa enää mitään tolkkua? – “Jos tuulivoimaa laitetaan kuntiin kunnolla, kuntavero voisi olla nolla”
Halla-aho Veitsiluodon tehtaan sulkemispäätöksestä: Taivastelu ja sympatiat eivät pelasta suomalaista vientiteollisuutta – ilmastopolitiikassa tarvitaan täyskäännös
Perussuomalaiset vaatii hallitukselta: Kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä parannettava – ilmastotavoitteet laskettava muiden EU-maiden tasolle
Halla-aho: Suomi ei voi toimia autoilun sähköistymisen edelläkävijänä – “Ilmastohumppa on pelkkää rahastusta”
Halla-aho: EU pyrkii Suomen metsillä kompensoimaan Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystoimia
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Avohakkuukielto vaikuttaisi heikentävästi metsäteollisuuden kilpailukykyyn
Hakkarainen: Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää