LEHTIKUVA
Halla-aho: Suomen passien jakaminen pantava kuriin – kansalaisuuksia myönnetty eniten heikoimmin työllistyville
Tilastokeskuksen uutisen mukaan Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yli 12 000 Suomessa asuvalle ulkomaalaiselle. Määrä on suurempi kuin yhtenäkään vuonna Suomen historian aikana. Tärkeimmät kansalaisuusryhmät, joille kansalaisuuksia myönnettiin, olivat venäläiset, somalit, irakilaiset ja virolaiset.
Lähes kaikki kansalaisuuden saaneet henkilöt säilyttivät myös vanhan kansalaisuutensa.
– Perussuomalaisten mielestä kansalaisuuden tulee olla tunnustus onnistuneesta kotoutumisesta ja sitoutumisesta Suomeen ja suomalaisuuteen. Sen ei pidä olla helposti saatava lahja, jolla maahanmuuttajaa maanitellaan kotoutumaan, korostaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
– On muistettava, että Suomen kansalaisuutta ei tällä hetkellä voida peruuttaa ilman asianosaisen omaa pyyntöä, oli hänen myöhempi toimintansa millaista hyvänsä. Lisäksi Suomen kansalaiset voivat tuoda itselleen ulkomailta puolisoita ilman toimeentuloedellytystä, Halla-aho kuvaa.
Suomen passilla tekemään terroritekoja
Kansalaisuuden pikainen saaminen vaikeuttaa myös tilastointia ja maahanmuuttajien kotoutumisen seurantaa, ja sillä voidaan tällä tavoin piilottaa kotoutumisen epäonnistumista ja maahanmuuttopolitiikan virheitä.
Suomen passi on matkustusasiakirjana arvokas. Suomalaiset voivat matkustaa ilman viisumia useimpiin maailman maihin. Tämä johtuu siitä, että näissä maissa suomalaisten arvioidaan olevan matalan riskin tulijoita.
– Viime vuosina on uutisoitu useista tapauksista, joissa Suomen passilla matkustavia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä on epäilty tai syytetty terrorismiin liittyvistä rikoksista. Kansalaisuuksien leväperäinen jakaminen vähentää näin ollen myös Suomen passin nauttimaa arvostusta maailmalla, Halla-aho sanoo.
Suomessa muita EU-maita löysempi linja
Halla-aho muistuttaa, että somalit ja irakilaiset ovat työllisyys- ja rikollisuuslukujen valossa heikoimmin integroituneita maahanmuuttajia Suomessa.
– Tämän tosiseikan kanssa on jyrkässä ristiriidassa se, että he ovat kansalaisuuden saajien joukossa kärkisijoilla, Halla-aho toteaa.
Kansalaisuuden saamiseen riittää tällä hetkellä viiden vuoden maassaolo. Suojelun perusteella oleskeluluvan saaneilla odotusaika on vain neljä vuotta. Lähes kaikissa muissa EU-maissa edellytetään pidempää asumisaikaa. Myös muut kansalaisuudelle asetetut edellytykset ovat verrokkimaita löysemmät, etenkin suojelua saaneiden kohdalla.
Kansalaiseksi mielivän on tultava toimeen omillaan
Perussuomalaiset vaativat, että kansalaisuuden saamiseen vaadittava asumisaika pidennetään kaikilla maahanmuuttajaryhmillä kymmeneen vuoteen ja että kansalaisuuden saamisen ehtona on pitkäaikainen riippumattomuus toimeentulotuesta ja työmarkkinatuesta.
– Mahdollisuudesta kaksoiskansalaisuudesta luovutaan ja jo myönnetty kansalaisuus voidaan peruuttaa vakavien rikosten perusteella tai siksi, että oleskelulupa on myönnetty väärien tietojen perusteella. Lisäksi perheenkokoajan toimeentuloedellytys ulotetaan myös Suomen kansalaisiin.
– Jos perussuomalaiset osallistuvat 2019 hallitusneuvotteluihin, maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikan tuntuva tiukentaminen on puolueelle kynnyskysymys, Halla-aho korostaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Immonen: Kansalaisuuslakia on tiukennettava – “Nykyisellään selkeä maahanmuuton vetovoimatekijä”
Yli 12 000 uutta Suomen kansalaista vuodessa – Tavio: Kansalaisuuksia jaetaan kuin liukuhihnalta
Halla-aho rajoittaisi perheenyhdistämisoikeutta – kolmansien maiden kansalaisten kotoutuminen epäonnistunut
Eerola moittii rajavartiolaitoksen pomon lausuntoja: ”Sivistysvaltion pitää voida itse päättää, ketä tänne tulee ja ketä tänne ei tule”
Vieläkö muistat: Demarikansanedustaja esitti muutosta perustuslakiin – halusi poistaa vaatimuksen siitä, että presidentiksi voidaan valita vain syntyperäinen Suomen kansalainen
Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää