PS ARKISTO
Halla-aho Suomen ja Turkin Nato-neuvotteluista: Aserajoitukset aihepiiri, jonka tiimoilta lähentymistä voisi tapahtua
Suomi ja Ruotsi delegaatioineen jatkoivat Nato-neuvotteluja tällä viikolla Turkin pääkaupungissa Ankarassa. Molempien maiden Nato-hakemuksille tuli takapakkia heti alkumetreillä Turkin estettyä Naton neuvostossa Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittelyn.
Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuvat vaatimukset ovat julkisuudessa jääneet osin täsmentämättömiksi. Tiettävästi Turkki on kuitenkin ainakin esittänyt listan kurdijärjestöistä, joita Turkki pitää terroristijärjestöinä ja asialistalla ovat olleet myös asevientikiellot Turkkiin, joita maa haluaa purkaa. Turkki on myös vaatinut eräiden henkilöiden luovuttamista.
Turkki on viestittänyt muun muassa tavoittelevansa kirjallisia sopimuksia Suomen ja Ruotsin kanssa. Neuvottelujen on tarkoitus jatkua lähiaikoina.
Turkki pitänyt esillä rajoitusten purkua
Perussuomalaisten kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi eilen Ylen A-studiossa, että ainakin asevientirajoituksiin, joiden purkua Turkki on pitänyt esillä, voidaan kohdistaa poliittista harkintaa.
– Asevientirajoitukset ovat aina tapauskohtaisia ja niissä on tietty poliittinen aspekti. Ei siis ole selkeää sapluunaa, jonka mukaan päätöksiä voitaisiin tehdä. Voisin siis kuvitella, että tämän aihepiirin tiimoilta Suomi ja Turkki voisivat ainakin lähestyä toisiaan.
Sdp:n kansanedustaja Mika Kari arvioi, että ”listan ulkopuolelta” Suomen tulisi korostaa vahvistuvan kokonaisturvallisuuden merkitystä.
– Eli että meidän (Suomen ja Ruotsin) osallistuminen Natoon lisää kaikkien Nato-maiden turvallisuutta.
Myös Turkki joutuu tulemaan vastaan
Halla-aho uskoo, että Turkissa kyllä hyvin ymmärretään, että Suomen ja Ruotsin Nato-etenemisen tahallinen hidastaminen heikentää Turkin omaa vaikutusvaltaa Naton sisällä.
– Turkin esittämällä listalla on joitakin asioita, joista Turkki itsekin tietää, etteivät Suomi ja Ruotsi voi niiden osalta taipua. Pidemmän päälle Turkille ei jääne paljon muita vaihtoehtoja kuin tinkiä osasta omia vaatimuksiaan ja tulla vastaan.
Useiden arvioiden mukaan ratkaisun saavuttamiseen tarvittaisiin myös muiden Nato-maiden vaikutusta. Tiettävästi Turkkia kaivertaa putoaminen Naton ja Yhdysvaltojen F-35-hävittäjäohjelmasta, jonne Turkki Haluaisi takaisin.
Halla-aho kuitenkin uskoo, että Suomen kannattaa pyrkiä kunnioittavassa ja rakentavassa sävyssä selvittämään Turkin kanssa kahdenvälisesti, mistä ”kenkä puristaa”.
– Tavoitteena on löytää yhteisiä näkemyksiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kurdijärjestöt asevientirajoitukset Nato-jäsenyyshakemus Mika Kari neuvottelut vaatimukset Turkki Suomi Ruotsi perussuomalaiset Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho: “Juhliin ei ole aihetta, Euroopassa on sota”
Turkin venkoilun taustalla sisäpoliittiset syyt – ”Nyt käydään iltalypsyä”
Turkki palauttaa miljoona Syyrian pakolaista takaisin kotimaahansa – kansanryhmien välit kiristymässä talousvaikeuksien myötä
Hallituksen mukaan komissio ei anna Suomelle lupaa suojella rajojaan Venäjän siirtolaisaseelta – Purra: Olen erittäin pettynyt siitä, että hallitus lähetti asian kierrokselle
Tuomioja haikailee EU:ta puolustusapuun ja Ruotsia sotilasliittoon yhdessä Suomen kanssa – Halla-aho: ”Ei ole uskottavaa”
Halla-aho: Sekä Nato-jäsenyyden kannatusta että sen vastustusta ohjaa Venäjän pelko
Tässäkö Nato-jumin syy? Terroristijärjestön jäsenyys ei ole Suomessa laitonta
Turkin Nato-uhman kohteena on Yhdysvallat – Erdoğan havittelee maiden välistä suurta diiliä
Nato linjasi Venäjän olevan suora uhka – Halla-aho: “Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää