

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho moittii: Suomalaismepit antoivat siunauksensa kiistanalaisen Dublin-uudistuksen eteenpäin viemiselle – “Paljon taakkaa ottaneet maat saisivat sitä lisää”
Euroopan parlamentti antoi torstain (16.11.) täysistuntoäänestyksessä mandaatin aloittaa neuvottelut jäsenmaiden kanssa Dublin-menettelyn uudistuksesta. Parlamentin kanta sisältää perussuomalaisten systemaattisesti vastustaman pakollisen taakanjaon periaatteen, minkä tueksi on kaavailtu sanktioita säännöistä kieltäytyville jäsenmaille.
Suomalaisista europarlamentaarikoista ainoastaan Jussi Halla-aho (ECR) vastusti neuvottelumandaatin antamista.
Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen (EPP), Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri (S&D), Nils Torvalds (Alde), Heidi Hautala (Vihreät) ja Merja Kyllönen (GUE) äänestivät neuvottelumandaatin puolesta, Hannu Takkula ja Paavo Väyrynen (Alde) äänestivät tyhjää ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ECR) oli poissa äänestyksestä.
Turvapaikanhakijalle etsittäisiin “sopivin maa”
Alun perin Dublin-asetuksen muuttamisen tavoitteena tuli olla turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenmaan yksiselitteisempi määrittely, mutta parlamentin ratkaisu ei ole Halla-ahon mielestä lainkaan tyydyttävä.
– Esimerkiksi jäsenmaa, johon turvapaikanhakija saapuu ensimmäisenä, ei enää vastaisi turvapaikkahakemuksen käsittelystä, ellei tulijalla ole aiempaa yhteyttä kyseiseen maahan. Sen sijaan alkaisi monivaiheinen selvitys sopivimman maan löytämiseksi, minkä voi ennustaa kasvattavan hallinnollista taakkaa jäsenmaissa merkittävästi, Halla-aho huomauttaa.
– Lisäksi tämänkin uudistuksen varjolla turvapaikanhakijan oikeuksia yritetään parantaa ja velvoitteita vähentää. Esityksen perimmäisenä tarkoituksena onkin solidaarisuuteen pakottaminen eli taakanjako kaikkien EU-maiden kesken.
Taakanjaolle ei olisi minkäänlaista ylärajaa
Ratkaisuna taakanjakoon esitetään jäsenmaiden bruttokansantuotteeseen ja väestön kokoon yhtä suurin painotuksin perustuvaa jakomekanismia. Siirtymäaikana, ensimmäiset kolme vuotta, käytettäisiin kullekin jäsenmaalle määritetyn lähtötason ja jakoavaimen painotettua yhdistelmää.
Lähtötaso määrittyisi jäsenmaan viime vuosina, pois lukien vuosi 2015, vastaanottamien turvapaikkahakemusten määrän mukaan.
– Näin taattaisiin, että paljon taakkaa ottaneet maat saisivat sitä yhä lisää. Taakanjaolle ei myöskään olisi minkäänlaista ylärajaa, Halla-aho huomauttaa.
Kohtuutonta taloudellisesti heikoille jäsenmaille
Sen sijaan parlamentti luopuisi komission esittämästä, taakanjaosta kieltäytyville jäsenmaille kaavaillusta 250 000 euron sakkomaksusta turvapaikanhakijaa kohden.
– Turvapaikanhakijan elinkaarikustannuksiin nähden maksu olisi pieni Suomen kaltaiselle, sosiaalietuuksissa anteliaalle turvapaikkamaalle, mutta taloudellisesti heikoille jäsenmaille se olisi kohtuuton ja siten kohtelisi jäsenmaita eriarvoisesti, Halla-aho toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho, Meri: sisäiset siirrot seis, valvonta sisärajoille

Leena Meri: Tiukka ei taakanjaolle – Suomi päättää itse turvapaikanhakijoista

Savio ihmettelee Suomen aktiivisuutta turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen toteuttamisessa: “Vain Ranska ottanut enemmän”

Huhtasaari: Suuntana EU:n liittovaltio, vain PS vastustaa – “Kokoomuksen koti on Euroopassa, keskusta haluaa Suomeen islamilaisia arvoja”

Turvapaikanhakijoiden pakkojyvitys riitaannutti Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston – Sipilä on valmis nostamaan Suomen pakolaiskiintiötä

PS: Suomen otettava käyttöön rajatarkastukset – “Jos sanoo “asylum” rajalla, rajamies kertoo, että Ruotsista voi hakea suojelua”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää