Halla-aho moittii: Suomalaismepit antoivat siunauksensa kiistanalaisen Dublin-uudistuksen eteenpäin viemiselle – “Paljon taakkaa ottaneet maat saisivat sitä lisää”

Euroopan parlamentti antoi torstain (16.11.) täysistuntoäänestyksessä mandaatin aloittaa neuvottelut jäsenmaiden kanssa Dublin-menettelyn uudistuksesta. Parlamentin kanta sisältää perussuomalaisten systemaattisesti vastustaman pakollisen taakanjaon periaatteen, minkä tueksi on kaavailtu sanktioita säännöistä kieltäytyville jäsenmaille.

Suomalaisista europarlamentaarikoista ainoastaan Jussi Halla-aho (ECR) vastusti neuvottelumandaatin antamista.

Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen (EPP), Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri (S&D), Nils Torvalds (Alde), Heidi Hautala (Vihreät) ja Merja Kyllönen (GUE) äänestivät neuvottelumandaatin puolesta, Hannu Takkula ja Paavo Väyrynen (Alde) äänestivät tyhjää ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ECR) oli poissa äänestyksestä.

Turvapaikanhakijalle etsittäisiin “sopivin maa”

Alun perin Dublin-asetuksen muuttamisen tavoitteena tuli olla turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenmaan yksiselitteisempi määrittely, mutta parlamentin ratkaisu ei ole Halla-ahon mielestä lainkaan tyydyttävä.

– Esimerkiksi jäsenmaa, johon turvapaikanhakija saapuu ensimmäisenä, ei enää vastaisi turvapaikkahakemuksen käsittelystä, ellei tulijalla ole aiempaa yhteyttä kyseiseen maahan. Sen sijaan alkaisi monivaiheinen selvitys sopivimman maan löytämiseksi, minkä voi ennustaa kasvattavan hallinnollista taakkaa jäsenmaissa merkittävästi, Halla-aho huomauttaa.

– Lisäksi tämänkin uudistuksen varjolla turvapaikanhakijan oikeuksia yritetään parantaa ja velvoitteita vähentää. Esityksen perimmäisenä tarkoituksena onkin solidaarisuuteen pakottaminen eli taakanjako kaikkien EU-maiden kesken.

Taakanjaolle ei olisi minkäänlaista ylärajaa

Ratkaisuna taakanjakoon esitetään jäsenmaiden bruttokansantuotteeseen ja väestön kokoon yhtä suurin painotuksin perustuvaa jakomekanismia. Siirtymäaikana, ensimmäiset kolme vuotta, käytettäisiin kullekin jäsenmaalle määritetyn lähtötason ja jakoavaimen painotettua yhdistelmää.

Lähtötaso määrittyisi jäsenmaan viime vuosina, pois lukien vuosi 2015, vastaanottamien turvapaikkahakemusten määrän mukaan.

– Näin taattaisiin, että paljon taakkaa ottaneet maat saisivat sitä yhä lisää. Taakanjaolle ei myöskään olisi minkäänlaista ylärajaa, Halla-aho huomauttaa.

Kohtuutonta taloudellisesti heikoille jäsenmaille

Sen sijaan parlamentti luopuisi komission esittämästä, taakanjaosta kieltäytyville jäsenmaille kaavaillusta 250 000 euron sakkomaksusta turvapaikanhakijaa kohden.

– Turvapaikanhakijan elinkaarikustannuksiin nähden maksu olisi pieni Suomen kaltaiselle, sosiaalietuuksissa anteliaalle turvapaikkamaalle, mutta taloudellisesti heikoille jäsenmaille se olisi kohtuuton ja siten kohtelisi jäsenmaita eriarvoisesti, Halla-aho toteaa.