Halla-aho: Siirtolaistulva vaarantaa vapaan liikkuvuuden

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho muistuttaa, että lähes kaikki Suomeen asti tulevat turvapaikanhakijat ovat kulkeneet useamman turvallisen maan kautta. – Dublin-menettelystä on tullut kuollut kirjain taakanjakomekanismien myötä.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho sanoo, että Suomeen tänä vuonna saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on arvoitus. Maahanmuuttovirasto kertoo, että turvapaikkaa Suomesta on hakenut tänä vuonna syyskuun alkuun mennessä noin 7 000 henkilöä. Mikäli tahti pysyy nykyisenä, niin maahanmuuttoviraston arvion mukaan hakijoita saapuu vuoden loppuun mennessä noin 15 000.

– Todellista määrää on mahdotonta ennakoida. Siihen vaikuttaa paitsi Välimeren yli tulevien ihmisten määrä myös se, miten houkuttelevana Suomi näyttäytyy suhteessa muihin Euroopan maihin. Täytyy muistaa, että lähes kaikki Suomeen asti päätyvät turvapaikanhakijat ovat kulkeneet useamman turvallisen maan kautta, Halla-aho mainitsee.

Australian malli ja
suoja-alueet kriisialueiden lähelle

Maahanmuutosta on tullut EU-politiikan keskeinen teema Välimeren kriisiytyneen pakolaistilanteen ja Etelä-Eurooppaan kohdistuvan maahanmuuttopaineen seurauksena. Halla-ahon mielestä pakolaistulvan hillitsemiseksi Euroopan pitäisi ottaa käyttöön Australian malli, jossa laitonta rajanylitystä ei palkita oleskeluluvalla.

– Oleellista niin Euroopan oman edun kuin turvapaikanhakijoiden turvallisuudenkin kannalta on lopettaa liikenne Välimerellä. Meripelastusoperaatiot ovat suoraa tulonsiirtoa ihmissalakuljettajille ja houkuttelevat yhä useampia siirtolaisia merelle. Yksi ratkaisu voisi olla EU:n ylläpitämien suoja-alueiden luominen kriisialueille tai niiden välittömään läheisyyteen. Tällaisilla suoja-alueilla ihmisten välttämättömät tarpeet voitaisiin tyydyttää, ja turvapaikkahakemusten käsittely voitaisiin suorittaa siellä, Halla-aho ehdottaa.

Dublin-menettelyllä
ei mitään virkaa

Halla-aho pitää yhtenä keskeisenä ongelma tällä hetkellä sitä, että kielteisenkään päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita ei saada tehokkaasti poistettua Euroopasta. Niin sanotulla Dublin-menettelyllä ei ole hänen mielestään mitään virkaa, kun maat päästävät pakolaiset jatkamaan kirjautumatta muihin EU-maihin.

– Dublin-menettelystä on tullut kuollut kirjain taakanjakomekanismien myötä. EU puhuu paljon siirtolaisuuden ja pakolaisuuden alkusyihin pureutumisesta, mutta nämä ovat pitkän aikajänteen kysymyksiä. Lyhyellä aikavälillä EU tuntuu nostaneen kädet pystyyn ja yrittää vain selviytyä tulijavyörystä tavalla tai toisella, Halla-aho toteaa.

Sisärajoille valvontaa

Presidentti Sauli Niinistö on ilmaissut huolensa Eurooppaan suuntautuneesta ja rajuihin mittasuhteisiin kasvaneesta muuttoliikkeestä. Niinistö kysyi viime viikolla suurlähettiläspäivillä pitämässä puheessaan, että kestääkö esimerkiksi Schengen-järjestelmä mitä tahansa. Niinistön mielestä vapaa liikkuvuus ei voi olla hallitsematonta liikkuvuutta.

Pakolaistulva on kasvanut niin rajusti, että esimerkiksi Unkarissa sitä yritetään pysäyttää lähes 200 kilometriä pitkän piikkilanka-aidan avulla. Halla-aho ei pidä mahdottomana, että ihmisten vapaata liikkumista alettaisiin valvoa Euroopan sisällä.

– Schengen-sopimus ja EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus edellyttävät, että yhteinen ulkoraja on hallinnassa. Tällä hetkellä se ei ole, ja paine sisärajojen valvonnan uudelleenkäynnistämiseen kasvaa kaikkialla Euroopassa, Halla-aho arvioi.

Turvapaikanhakijat
parakkikyliin?

Suuren turvapaikanhakijamäärän takia vastaanottokeskusten tilat ovat loppuneet Suomessa kesken ja uusia on avattu tai niiden perustamista suunnitellaan useilla paikkakunnilla. Vastaanottokeskusten perustaminen on aiheuttanut kovaa keskustelua niiden puolesta ja vastaan.

– Vastaanottokeskuksia ylläpitävälle Punaiselle Ristille keskukset merkitsevät työpaikkoja ja majoitukseen soveltuvien kiinteistöjen omistajille julkista rahaa, Hallo-aho muistuttaa.

Halla-ahon mielestä vastaanottokeskuksia ei pitäisi ylläpitää vuokratiloissa kaupunkien keskustoissa, koska se avaa mahdollisuuksia keinotteluun.

– Esimerkiksi Kreikka majoittaa turvapaikanhakijat aidattuihin parakkikyliin. Tällainen kustannustehokkaampi ratkaisu voisi tulla kyseeseen myös Suomessa.

Vastaanottokeskus ei
ole kultakaivos

Useissa kunnissa lasketaan, että vastaanottokeskuksen perustaminen voisi tuoda paikkakunnalle valtion rahaa ja työpaikkoja. Halla-aho korjaa luuloa keskuksen tuomasta rahavirrasta.

– “Valtion raha” on todellisuudessa kuntalaisilta itseltään verotettua ja valtion byrokratian kautta kierrätettyä rahaa. Tietysti valtiolta saatavat korvaukset voivat näyttää hyvältä kunnan taseessa, mutta maksajana on aina viime kädessä kuntalainen itse. Vastaavasti vastaanottokeskuksen tuomat työpaikat rahoitetaan verorahalla.

Rikollisuus ja
turvattomuus lisääntyvät

Mikäli pakolaistulvan kasvua ei saada pysäytettyä, niin Halla-ahon mielestä Suomessa tapahtuu sama kuin mikä on tapahtunut Ruotsissa ja monessa muussa Euroopan maassa jo aiemmin.

– Rikollisuus ja turvattomuus lisääntyvät ja muodostuu siirtolaislähiöitä. Yhä suurempi osa hyvinvointipalvelun ja turvallisuuskoneiston resursseista käytetään maahanmuuton ongelmien ja epäonnistuneen integraation lääkitsemiseen, Halla-aho päättelee.