Halla-aho puheenjohtajatentissä: jos maahanmuutto on muille puolueille lillukanvarsi, niin miksi ne tekevät siitä ainoan niin tärkeän asian, että se kategorisesti estää hallitusyhteistyön?

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat kaikki tyynni koolla Elinkeinoelämän keskusliiton suuressa vaalitentissä keskiviikkona. Kyseessä oli puoluejohtajien ensimmäinen yhteisesiintyminen matkalla ensi kevään eduskuntavaaleja. Meno oli haastattelijoita myöten kuin männävuosina televisiossa, seuraavan hallituksen potentiaalisinta pääministeriä paijattiin ja melkein kaikilla oli niin mukavaa. Jussi Halla-ahon (ps.) haastoi konsensusta, erityisesti puhuttaessa maahanmuutosta ja työvoiman tarveharkinnasta.

Vaalitentistä oli rajattu kokonaan pois ulkopolitiikka, sitä tosin sivuttiin heti alkajaisiksi siunailemalla Brexitiä ja sen luultuja tai todellisia vaikutuksia Euroopalle. Sitten siirryttiinkin jo juoksujalkaa pohtimaan maamme laskevaa väestönkehitystä. Kaikki korostivat yksilön oman tilanteen ennustettavuuden merkitystä ja sitä, että poliitikkojen tehtävä on luoda uskoa tulevaisuuteen.

Syntyvyys ei nouse poppakonstein

Pääministeri ja keskustapuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä korosti perhevapaauudistuksen merkittävyyttä tässä yhteydessä ja ylipäänsäkin perheiden näkökulmaa. Syntyvyys saadaan nousuun sijoittamalla sitä tukeviin hankkeisiin 200 miljoonaa euroa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esitteli puolueensa 6-6-6 -perhemallia.

Jussi Halla-aho oli toista mieltä.

– Syntyvyyden lasku on ollut merkittävä trendi kaikissa kehittyneissä maissa, se on hyvinvointiyhteiskunnan väistämätön ominaisuus. Se, että ihmiset hankkivat nykyään vähän lapsia johtuu kääntäen tismalleen samoista syistä, kuin minkä takia sata vuotta sitten hankittiin paljon lapsia, Halla-aho totesi.

– Olen täysin samaa mieltä siitä, että meidän pitää olla lapsiystävällinen yhteiskunta ja lapsiperheiden elämää tulee pyrkiä helpottamaan, mutta ratkaisua matalaan syntyvyyteen sieltä ei varmasti löydy, hän jatkoi.

Ongelma on Suomen palkkatasossa

Työperäinen maahanmuutto ja tarveharkinta saivat keskustelun suuren osallistujajoukon kielenkannat lopullisesti irti. Suomeen ollaan väen väkisin tuomassa 20 000 – 40 000 ihmistä lisää tänne muutenkin jo vuosittain tulevan 15 000 henkilön joukon jatkeeksi. Jussi Halla-aho sai ensimmäisenä puheenvuoron ja hän muistutti perusasioista:

– Kannattaako meidän kaivaa kuoppaamme entistäkin syvemmäksi tuomalla tänne ihmisiä, jotka eivät työllisty tai alityöllistyvät ja kuormittavat julkista taloutta? Täytyy ymmärtää se tosiasia, että Suomi on osa puolen miljardin ihmisen sisämarkkinoita, josta kuka tahansa voi tulla ilman mitään lupia tai tarveharkintoja Suomeen töihin.

– Jos jollekin alalle, käytännössä siivoojiksi tai tiskaajiksi, ei löydy EU:n 500 miljoonan ihmisen alueelta työntekijöitä, niin kyllä se osoittaa, että ongelma on palkkatasossa. Eikä siinä, että näihin tehtäviin kykeneviä henkilöitä ei koko Euroopasta löytyisi, Halla-aho tiivisti asian ytimen.

Halla-aho myös muistutti, että automaatio hävittää jo nyt alemman osaamistason työpaikkoja, eikä vauhti tästä ainakaan hiljene.

Maahanmuutto on keskeinen kysymys Euroopalle

Puheenjohtajat pääsivät ottamaan kantaa myös siihen, kenelle perussuomalaiset kelpaisivat seuraksi seuraavaan hallitukseen. Ruotsidemokraattien menestyksen aikaansaama umpisolmu naapurimaan hallituksen muodostamisessa ilmeisesti kummitteli kyselijöiden mielissä. Petteri Orpo ja Antti Rinne tyrmäsivät perussuomalaiset heti kättelyssä, muut puoluepomot pitivät hallitusyhteistyötä ainakin epätodennäköisenä. Tilanne kummastutti Jussi Halla-ahoa:

– On mielenkiintoista, että puolueet ovat Suomessa kilvan korostaneet sitä, miten maahanmuutto on vain yksi politiikan sektori. Suomi alkaa siinä suhteessa olla kummallinen, useimmissa länsimaissa ei ole mitään erimielisyyttä tämän kysymyksen keskeisyydestä Euroopan tulevaisuuden kannalta. Samalla kun sanotaan, että kyseessä on yksi lillukanvarsi tai yksi pikkuasia muiden kysymysten ohella, niin nämä samat puolueet tekevät tästä ainoan niin tärkeän asian, että se kategorisesti estää hallitusyhteistyön.

Tentti katseltavissa EK:n Youtube-kanavalta: