Halla-aho: Polttoaineveron korotus on pelkkää rahastusta, suurten kaupunkien ulkopuolella ihmisillä ei ole mahdollisuutta vähentää autoilua

Jussi Halla-aho muistutti työmiehen tuumaustunnilla, että Suomessa autoliikenteelle on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi harvinaisen vähän vaihtoehtoja. “Jo ennen veronkorotusta bensiinivero oli Suomessa EU:n kolmanneksi korkein ja diesel-vero neljänneksi korkein. Suomalainen maksaa bensiinilitrastaan 70 prosenttia veroa. Rahat kipataan koronaelvytyksen nimissä Espanjaan, jossa vero on alle 50 prosenttia ja Puolaan, jossa se on alle 40 prosenttia. Tätä on eurooppalainen solidaarisuus”, Halla-aho kummasteli.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen päättämät bensan ja dieselpolttoaineen veronkiristykset tulivat voimaan viime viikonloppuna. Molemmat hinnankorotukset iskevät kipeästi suomalaisen palkansaajan ja pienyrittäjän kukkaroon – etenkin kaupunkikeskuksien ulkopuolella.

Liikkumisen kallistumisen seuraukset olivat toki tiedossa jo etukäteen, sillä perussuomalaiset teettivät alkuvuodesta Taloustutkimuksella selvityksen, jonka mukaan punavihreän hallituksen ilmastopolitiikka osuu ennen kaikkea suurten kaupunkien ulkopuolella eläviin omakotiasujiin, jotka tarvitsevat autoa liikkumiseensa. Keskimäärin suurimpia häviäjiä ovat keskustaa ja perussuomalaisia äänestävät kansalaiset.

-Tosin hallituksen näkemyksen mukaan on paskapuhetta todeta, että asumis- ja liikkumiskustannusten kasvattaminen vähentää haja-asutus-Suomen elinkelpoisuutta, siteeratakseni opetusministeri Li Anderssonia, perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho sanoi työmiehen tuumaustunnilla maanantaina.

Nousevat kuljetuskustannukset siirtyvät tuotteiden hintoihin

Halla-ahon mukaan on sinänsä aivan perusteltua pyrkiä ohjaamaan ihmisiä julkisen liikenteen käyttäjiksi siellä, missä se on mahdollista.

-Suurten kaupunkien ulkopuolella polttoaineveron korotuksella ei kuitenkaan ole tällaista ohjaavaa vaikutusta. Se on pelkkää rahastusta, koska ihmisillä ei ole mahdollisuutta vähentää autoilua. Kun työmatkakustannukset kasvavat, se väistämättä vaikuttaa myös etäämpänä sijaitsevan työn vastaanottamisen mielekkyyteen, Halla-aho sanoo.

Hän muistuttaa, että polttoaineen hintaa koskevassa keskustelussa unohtuu usein se, että kyse ei ole vain lisälaskusta yksityisautoilijalle.

-Kotimaan tavaraliikenteestä melkein 90 prosenttia tapahtuu kumipyörillä, eikä tähän ole odotettavissa suuria muutoksia. Kun kuljetuskustannukset nousevat, ne heijastuvat myös kuljetettavien tuotteiden hintaan, jolloin meistä jokainen maksaa lisää. Tämä ei totisesti palvele suomalaista työtä ja yrittämistä eikä lisää kotitalouksien ostovoimaa. Yhden verosentin kustannusvaikutus tavaraliikenteeseen on 13 miljoonaa euroa.

Punavihreä politiikka kiusallista selitettävää keskustalle

Halla-aho sanoo, että etenkin keskustalle on ollut kiusallista selitellä punavihreää politiikkaa, joka osuu suoraan ja ennen kaikkea keskustan omaan perinteiseen äänestäjäkuntaan.

-Jopa ministeri Mika Lintilä on vakavalla naamalla selittänyt, että oikeastaan kyse ei edes ole veronkorotuksesta vaan jonkinlaisesta indeksitarkistuksesta, jolla pidetään huoli siitä, että polttoaineen hinta ei jää jälkeen yleisestä inflaatiosta. Tämä on niin surrealistinen selitys, että se pitäisi oikeastaan ripustaa Kiasman seinälle.

-Inflaatio on hintojen noususta johtuvaa rahan ostovoiman eli reaaliarvon heikkenemistä. Inflaatiota on se, että samalla rahamäärällä saa entistä vähemmän tuotteita tai palveluja. Kun polttoaineveroa nostetaan, polttoaineen hinta nousee, jolloin samalla rahamäärällä saa vähemmän polttoainetta.

Suomessa EU:n kolmanneksi korkein bensavero

Halla-aho huomauttaa, että jo ennen veronkorotusta bensiinivero oli Suomessa EU:n kolmanneksi korkein ja diesel-vero neljänneksi korkein.

-Näin siis maassa, jossa autoliikenteelle on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi harvinaisen vähän vaihtoehtoja. Suomalainen maksaa bensiinilitrastaan 70 prosenttia veroa. Rahat kipataan koronaelvytyksen nimissä Espanjaan, jossa vero on alle 50 prosenttia ja Puolaan, jossa se on alle 40 prosenttia. Tätä on eurooppalainen solidaarisuus.

Perussuomalainen linja on se, että Suomessa julkisen vallan tehtävä on puolustaa ja edistää suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta.

-Kepulla pönkitetty punavihreä hallitus ei puolusta eikä edistä suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Ensi kevään kuntavaalit ovatkin loistava tilaisuus kertoa hallituspuolueille, että tällainen peli ei vetele. Kutsumme kaikki huolestuneet kansalaiset tekemään muutosta ensi huhtikuussa, Halla-aho sanoo.

Tuumaustunti 6.8.2020. Youtube. 30 min 45 sek.