Halla-aho: “Perussuomalaisten linjasta on tulossa valtavirtaa Euroopan politiikassa”
Perussuomalaiset ovat tuomassa takaisin näkemystä siitä, mitkä ovat yhteiskunnan perustehtäviä: Niitä ovat muun muassa kansalaisista huolehtiminen sekä turvallisuudesta ja rajavalvonnasta huolehtiminen, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Lahdessa.
Halla-aho sanoi Lahdessa, ettei halua lähteä veikkaamaan etukäteen seuraavien eduskuntavaalien tulosta.
-Pyrimme nyt tekemään mahdollisimman hyvän vaalikampanjan ja saavuttamaan sillä hyvän tuloksen. Perussuomalainen ohjelma on Suomelle hyvä. Tarkoitus on avata kaikille, miksi otamme sellaisia kantoja kuin otamme.
Perussuomalaiset ovat viime aikoina puhuneet paljon julkisesta taloudesta ja siitä, miten sitä pitää hoitaa.
-Perussuomalainen linja on se, että täytyy elää suu säkkiä myöten ja kasvattaa yhteistä kakkua, että jaettavaa olisi enemmän. Tämä liittyy myös kiinteästi veropolitiikkaan.
Kysymys tärkeysjärjestyksestä
Perussuomalaisia on usein arvosteltu yhden asian puolueeksi vaikka tällainen näkemys ei anna todellista kuvaa. Halla-aho korosti, kuinka maahanmuutto ei ole poliittisena kysymyksenä lillukanvarsi.
-Maahanmuutto liittyy hyvin kiinteällä tavalla julkiseen talouteen, mutta se liittyy myös yhteiskuntarauhaan ja turvallisuuteen.
Halla-ahon mielestä poliittinen keskustelu on liikaa jumittunut maahanmuuton ympärille, vaikka kysymys on paremminkin asioiden tärkeysjärjestyksestä, eli siitä, miten julkista rahaa jaetaan.
-Maahanmuutto on valtion taloudelle miljardiluokan musta aukko. Jos tällaisia rahoja esitettäisiin käytettäväksi vaikka tieverkon kunnostamiseen, siitä nousisi äläkkä. On tullut aika puhkaista tämä paise, Halla-aho sanoi.
Halla-ahon mukaan perussuomalaiselle puolueelle ja sen äänestäjille yhteiset nimittäjät eivät löydy perinteiseltä oikeisto-vasemmisto-janalta vaan ne löytyvät esimerkiksi yhteisestä näkemyksestä koskien sitä, mitkä ovat yhteiskunnan perustehtäviä.
-Meidän perussuomalaisten linja ei ole mitenkään erityisen radikaali. Olemme vain tuomassa takaisin sitä muutenkin erittäin laajaa näkemystä siitä, mitkä ovat yhteiskunnan perustehtäviä: Niitä ovat muun muassa kansalaisista huolehtiminen sekä turvallisuudesta ja rajavalvonnasta huolehtiminen. Kummallista, että tällaisia näkemyksiä pidetään nykyään radikaaleina, Halla-aho sanoi.
Hallitusyhteistyöstä
Vanhojen puolueiden puheenjohtajat ovat ilmoittaneet viime aikoina, ettei hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa tule kysymykseen.
Halla-ahon mukaan muiden puolueiden irtisanoutuminen perussuomalaisista on suunnattu vaalipropagandaksi.
-Pidän melko kyseenalaisena esittää sellaista viestiä, että perussuomalaisia on turha äänestää koska perussuomalaiset eivät kelpaa hallitukseen. Tosiasiassa perussuomalaiset ovat hyvin yhteistyökykyisiä moneen suuntaan, koska emme ole perinteinen oikeisto- tai vasemmistopuolue.
Halla-aho muistutti, kuinka perussuomalaisten linjasta on itse asiassa tulossa valtavirtaa Euroopan politiikassa, kuten Ruotsissa, jossa ruotsidemokraatit nauttivat suurta gallup-kannatusta juuri vaalien alla.
-Perussuomalainen linja on se, mihin kaikki EU-jäsenvaltiot ovat väistämättä menossa.
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on sinänsä valmis osallistumaan seuraavaan hallitukseen, mutta ei millä hinnalla hyvänsä.
-Parhaiten voi tietysti vaikuttaa hallituksessa, mutta siinä on aina omat ongelmansa, koska hallitukset Suomessa ovat koalitiohallituksia.
-Perussuomalaisilla on muista puolueista eroavia lähtökohtia ja linjauksia muun muassa Eurooppa- ja maahanmuuttopolitiikassa. Hallitusyhteistyön osalta on lähdettävä siitä, että emme voi antaa periksi äänestäjille niistä teemoista, jotka ovat tärkeitä sekä puolueelle että äänestäjille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Raatikainen: EU:ssa rynnitään kohti liittovaltiota – “Kansallisvaltioilta viedään tuhkatkin pesästä’
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää