Halla-aho: Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue – “Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho avasi puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksen puheella, jonka Suomen Uutiset julkaisee kokonaisuudessaan:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät median edustajat, ja ennen kaikkea perussuomalaiset kansanedustajat!

Eduskuntaryhmän edellinen kesäkokous pidettiin Hyvinkäällä hiukan yli vuosi sitten. Kulunut vuosi on ollut perussuomalaisille opettelun ja itsetutkiskelun aikaa. Opettelun siksi, että suurella osalla ryhmästämme ei ollut aiempaa kokemusta oppositiossa työskentelystä. Oppositioasema vaatii edustajilta paljon itsenäisyyttä, rohkeutta, aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Toisaalta se antaa tietysti enemmän mahdollisuuksia ajaa juuri niitä asioita, joihin oikeasti uskoo.

Perussuomalaisten kaksivuotista hallitustaivalta leimasi se, että jouduttiin sitoutumaan moniin ratkaisuihin, jotka eivät olleet puolueemme ja äänestäjiemme tavoitteiden mukaisia.

Itsetutkiskelulla viittaan siihen, että sekä puolueen sisällä että sen ulkopuolella on käyty paljon keskustelua siitä, millainen puolue me olemme. Mitkä ovat meidän aatteemme ja arvopohjamme? Vuosi sitten eduskuntaryhmän kesäkokous kiteytti ryhmän linjan sanoihin ”kansallinen etu” ja ”sisäinen solidaarisuus”. Me uskomme kansallisvaltioon ja kansalliseen päätöksentekoon, ja pidämme julkista valtaa suomalaisten edunvalvontakoneistona. ”Sisäinen solidaarisuus” on ilmaisuna hiukan vaikeammin avautuva, mutta se tarkoittaa selkosuomella, että ketään ei jätetä.

Pienen ihmisen puolustaminen on aina ollut keskeinen osa perussuomalaisuutta. Kaikki puolueet julistavat pienen ihmisen asiaa, mutta me olemme realisteja: jos haluamme pitää huolta myös pienestä ihmisestä rajallisilla resursseillamme, emme voi laajentaa asiakaskuntaa kaikkiin maailman ihmisiin. Suomi ei ole syyllinen maailman ongelmiin, eivätkä meidän rahkeemme riitä niiden ratkaisemiseen.

Kulunutta vuotta eduskunnassa on hallinnut keskustelu sote- ja maakuntauudistuksesta. Olemme kuulleet paljon näsäviisaita kysymyksiä siitä, miksi arvostelemme hallituksen hanketta, vaikka olemme aiemmin olleet sitä tukemassa. Ensimmäinen vastaus on tietysti se, että koska emme enää ole hallituksessa, emme ole sidottuja kolmen puolueen kompromisseihin, vaan ajamme sellaista politiikkaa, joka vastaa omia näkemyksiämme ja Suomen etua siten kuin me sen ymmärrämme. Toinen vastaus on se, että sote-uudistus nykyisessä muodossaan ei vastaa edes sitä, mitä hallitusohjelmaan oli aikanaan kirjattu.

Lähes kaikki asiantuntijalausunnot arvioivat, että kokoomusvetoinen uudistus ei suinkaan hillitse sote-menojen kasvua vaan lisää niitä. Kyseessä on veronmaksajan kukkaron avaaminen kansainvälisille terveysalan toimijoille. Koska ongelmat ovat perusterveydenhoidon resursseissa, valinnanvapaus merkitsee pitkällä jänteellä entistä huonompia palveluja tavalliselle ihmiselle.

Perussuomalaiset on vastuullisen taloudenpidon puolue. Valtio ei voi jatkuvasti jakaa sellaista, mitä ei ole. Jos uutta velkaa otetaan nousukauden keskellä melkein kaksi miljardia euroa vuodessa, mitä on luvassa sitten, kun väistämätön laskusuhdanne koittaa?

Sekä sote- että sosiaaliturvajärjestelmän perusongelma on väestökehityksessä ja työikäisenkin väestön matalassa työllisyysasteessa. Väestön ikääntymiselle ja pienelle syntyvyydelle on vain vähän tehtävissä, mutta työllisyyttä voidaan edistää monin eri keinoin. Suomen pitää lopettaa oman oksan sahaaminen ja esimerkiksi suomalaisen teollisuuden sabotoiminen kohtuuttoman kunnianhimoisilla ympäristötavoitteilla ja korkeilla energiakustannuksilla.

Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja toiminnan laajentumista voidaan edistää veroratkaisuilla ja byrokratian vähentämisellä. Palvelualojen työllisyyttä voidaan parantaa lisäämällä keskituloisten ihmisten ostovoimaa oikein kohdennetuilla veroleikkauksilla niin ansiotuloveroihin kuin tasaveroihinkin. Köyhyysongelma ei johdu pelkästään liian pienistä tuloista, vaan ennen kaikkea siitä, että ihmisille jää palkasta liian vähän käteen, ja käteen jäävästä osasta liian paljon menee asumisen ja liikkumisen kaltaisiin välttämättömyyksiin. Arjen kalleus on perussuomalaisille keskeinen asiakokonaisuus.

Perussuomalaiset puhuvat paljon maahanmuutosta. Tämä johtuu siitä, että nopeasti kasvava ja erittäin heikosti integroitunut maahanmuuttajaväestö heikentää Suomen huoltosuhdetta entisestään, kuormittaa sosiaaliturvajärjestelmää ja pahentaa asuntopulaa varsinkin suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudun kunnissa kolmannes asumistuki- ja toimeentulotukiasiakkaista on ulkomaalaisia.

Maahanmuuton muut ongelmat ovat luku erikseen, ja niistä olemme saaneet viime aikoina terveitä muistutuksia naapurimaastamme Ruotsista. On itsensä pettämistä kuvitella, että muiden maiden tekemiä virheitä toistamalla voisimme päätyä parempaan lopputulokseen. Sen sijaan ongelmia voidaan ennaltaehkäistä maahanmuuttopolitiikan täyskäännöksellä. Perussuomalaiset tarjoavat selkeän vaihtoehdon ensi kevään vaaleissa.

Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta nousee keskusteluun vaalien lähestyessä. Lähes kaikki muut puolueet kannattavat saatavuusharkinnasta luopumista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on puhunut huutavasta työvoimapulasta ja siitä, että Suomi tarvitsee osaajia ulkomailta. Todellisuudessa saatavuusharkinta kuitenkin koskee nimenomaan vähän koulutettua tai kouluttamatonta työvoimaa. On selvää, että elinkeinoelämä haluaa luoda halpatyöreservin polkemaan palkkoja ja työehtoja, mutta veronmaksajan etu tämä ei ole.

Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta on lähiviikkoina julkistamassa kattavan selvityksen saatavuusharkintaproblematiikasta ja Ruotsin kokemuksista. Tässäkään tapauksessa Suomen ei kannata orjallisesti toistaa kaikkia Ruotsin tekemiä virheitä.

Tärkein seikka, joka erottaa perussuomalaisia kaikista muista puolueista, on käsitys siitä, mitkä ovat julkisen vallan keskeiset tehtävät ja julkisen rahankäytön prioriteetit. Sanoin aiemmin, että työllistymistä ja työllistämistä on pyrittävä edistämään esimerkiksi veroleikkauksin. Herää kysymys, millä veroleikkaukset rahoitetaan. Tämä on aiheellinen kysymys, mutta samaan aikaan kaikki muut puolueet vaativat kehitysapumenojen kasvattamista puolella miljardilla eurolla vuodessa seuraavalla hallituskaudella.

Mistä nämä rahat otetaan? Mistä Suomi otti muutama vuosi sitten melkein miljardi euroa ja tänäkin vuonna sata miljoonaa euroa Ruotsin kautta tulleiden turvapaikkaturistien majoittamiseen? Mistä Suomi ottaa vuosittain yli 350 miljoonaa euroa vuodessa ulkomaalaisille maksettaviin työmarkkinatukiin ja peruspäivärahoihin? Nämä ovat poliittisia valintoja.

Media ja muut puolueet ovat sitä mieltä, että me puhumme liikaa maahanmuutosta. Näkemykseni on, että me emme suinkaan puhu siitä liikaa. Sen sijaan haasteenamme on avata äänestäjille, miksi me puhumme siitä; mikä on tämän kysymyksen suuruusluokka julkisen talouden ja väestökehityksen kannalta; ja miten se vaikuttaa moniin muihin asioihin.
Eduskuntaryhmä on ollut kiitettävän aktiivinen viimeisen vuoden aikana, ei pelkästään eduskunnassa vaan myös kentällä.

En voi kylliksi korostaa, miten tärkeää on, että edustajat ovat näkyneet toreilla, turuilla, piireissä ja yhdistyksissä, ja muuallakin kuin omissa vaalipiireissään. Erityisen tärkeää tämä on ollut niissä vaalipiireissä, jotka viime kesän loikkausten seurauksena menettivät kansanedustajansa. Vuosi sitten, edellisen kesäkokouksen aikaan, tilanne oli vielä jossain määrin auki ja epäselvä, mutta nyt me kaikki näemme, miten asiat ovat kentällä: puolue ei ole hajonnut, suuttumus loikkareita kohtaan on suuri, ja odotukset meitä kohtaan yhtä suuria.

Kentän ja kansalaisten viesti on, että älkää te kääntäkö takkianne, lupaattehan pitää linjan.

Perussuomalaiset on Suomen paras toripuolue. Kentällä on hyvä ja motivoitunut henki. Me olemme selkeä vaihtoehto kaikille muille puolueille ensi keväänä. Uskon, että johdonmukaisella työllä ja hyvällä kampanjalla meillä on kaikki mahdollisuudet vakuuttaa katsomoon siirtyneet kansalaiset siitä, että äänestämällä voi edelleen vaikuttaa.

Tätä pelätään myös vastustajien leirissä. Toissa päivänä Yle ja tänään Helsingin Sanomat esittivät omituisia vihjailuja perussuomalaisten ja eri äärijärjestöjen yhteyksistä. Tällainen informaatiovaikuttaminen tulee varmasti jatkumaan vaaleihin asti, siinä toivossa, että ahkeralla toistolla valhe muuttuisi todeksi. Me pidämme katseen pellossa, emmekä anna sen enempää äärijärjestöjen kuin valeuutistenkaan määritellä toimintaamme.

Muistutan, että perussuomalaisten puolueneuvosto kokoontuu Lahdessa ylihuomenna. Ilmoittautuneiden määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Lahdessa keskustelemme ohjelmista, joilla puolue lähtee kevään vaaleihin.