
Halla-aho: Parasta sosiaaliturvapolitiikkaa on se, että ihmisillä on töitä, eivätkä he tarvitse tulonsiirtoja
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho suhtautuu epäilevästi kattavaan perustuloon. – Kun puhutaan kannustavasta sosiaaliturvasta, on hyvin vaikea löytää balanssia, jossa sosiaaliturva takaisi sellaisen elintason, jota me pidämme perusoikeutena ja joka samanaikaisesti kannustaisi menemään töihin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sai vastata toimeentuloturvaan ja sosiaalipolitiikkaan liittyviin kysymyksiin puheenjohtajan kyselytunnilla.
Hallituksella on meneillään työttömyysturvaan liittyvä perustulokokeilu. Mitä mieltä perussuomalaiset on perustulokokeilusta ja minkälaista mallia puolue kannattaa?
– Perustuloa on kokeiltu aiemmin ainakin Alankomaissa. Arvioiden mukaan sellainen perustulon malli, joka ei heikentäisi heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden asemaa, tulisi kuitenkin niin kalliiksi, että millään yhteiskunnalla ei ole siihen varaa. Sosiaaliturvassa on se sisäänrakennettu ongelma, että jos ajatellaan, kuinka menneinä aikoina ihmiset ovat käyneet töissä saadakseen itselleen ruokaa ja asunnon, niin jossain vaiheessa ruuasta ja asunnosta on tullut perusoikeuksia, jotka kuuluvat kaikille.
– Sosiaaliturva on ymmärrettävä ajatus. On mukavampaa elää yhteiskunnassa, jossa kaikilla on asunto ja ruokaa. Mutta sosiaaliturva itsessään on samalla ”epäkannuste” mennä töihin. Totta kai suurin osa haluaa tehdä töitä, mutta kun puhutaan kannustavasta sosiaaliturvasta, on hyvin vaikea löytää sellaista balanssia, jossa sosiaaliturva takaisi sellaisen elintason, jota me pidämme perusoikeutena ja joka samanaikaisesti myös kannustaisi menemään töihin.
Tukiärjestelmästä hyötyvät ne, jotka sen tuntevat
Halla-ahon mielestä perustulon taustalla on silti se hyvä ajatus, että tukijärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa, koska tukimuotoja on niin paljon. Monen ihmisen toimeentulo muodostuu useista lähteistä tulevista tulonsiirroista.
– Tämä tilanne hyödyttää niitä, jotka tuntevat järjestelmän tai joita talutetaan hyödyntämään sitä. Kun taas ihminen, joka ei tunne oikeuksiaan eikä tätä järjestelmää, on epätasa-arvoisessa asemassa. Näin ei pitäisi olla.
Hallituksen perustulokokeilussa satunnaisotannalla valituille henkilöille maksetaan kahden vuoden ajan perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Halla-ahon mielestä järjestely on liian kallis, eikä yhteiskunnalla ole pitkällä tähtäimellä siihen varaa.
– Sosiaaliturvajärjestelmää katetaan julkisella rahalla, jota saadaan verottamalla työtä ja yrittämistä. Siitä muodostuu helposti noidankehä, jossa työllistämisen ja työllistymisen edellytykset joudutaan tekemään aina vaan heikommiksi, jotta voidaan ylläpitää ihmisiä, joilla ei tämän takia ole töitä. Parasta sosiaaliturvapolitiikkaa onkin se, että ihmisillä on töitä, eivätkä he tarvitse tulonsiirtoja.
Sosiaaliturvajärjestelmä on vanhentunut
Halla-ahon mielestä Suomen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole sopeutunut maailman muuttumiseen viimeisten 20 vuoden aikana.
– Järjestelmä tunnistaa vain täydellisen työttömyyden tai täydellisen työllisyyden. Tämä oli tilanne vielä 1980-luvun yhteiskunnassa. Tuolloin suurimmalla osalla oli työpaikka ja niillä, joilla ei ollut, he olivat niin sanottuja toivottomia tapauksia ja heidän osaltaan oli selkeämpää, että oli olemassa kattava sosiaaliturva. Se ei kuitenkaan ole enää mahdollista nykyaikana, jossa työmarkkinat ovat muuttuneet pirstaleisemmaksi ja työttömissä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat täysin työkykyisiä.
Halla-ahon mielestä sosiaaliturvassa voisi olla vastikkeellisia piirteitä.
– Selvää on, että jotain vastikkeellisuutta sosiaaliturvassa pitäisi olla, koska ongelmana on se, että ihmiset ottavat nykyään ihmisoikeutena sellaiset asiat, jotka aiemmin olivat ihmisille keskeinen syy käydä töissä. Pitäisin parempana, että julkinen valta keksisi näille ihmisille jotain tekemistä sinä aikana kun he ovat työttömänä. Tätä ei pidä nähdä rankaisutoimenpiteenä, vaan työkykyä ylläpitävänä toimintana.
– Sehän tiedetään, että mitä pitempään on työttömänä, sitä vaikeammaksi työllistyminen muuttuu. Ihmisen työkyky laskee nopeasti, jos ei ole syytä nousta aamulla sängystä ja lähteä jonnekin.
Katso koko video täältä.
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.