KUVAKAAPPAUS/ILTALEHTI
Halla-aho: ”Päättäjien pitää pystyä tukkimaan täysin turhia mustia aukkoja taloudessa, joista maahanmuutto on se ilmeisin”
Alma Median puheenjohtajatentissä puoluejohtajilta kysyttiin näkemyksiä tulevan vaalikauden taloustilanteesta sekä siitä, miten valtion menoja rahoitetaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei jatkossa halua tyytyä pelkkään työllisyysasteen tarkasteluun. – Työn tuottavuuden kasvuun ja julkisten menojen priorisointiin on kiinnitettävä huomiota, Halla-aho sanoi.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinteeltä tivattiin puheenjohtajatentissä, mikä on demareiden vaaliohjelman todellinen hinta.
Äskettäin Rinne paljasti, ettei itsekään tiedä lopullista hintalappua, mutta että vaalilupaukset maksaisivat ”jotakin yhden ja kolmen miljardin euron väliltä”.
Rinne ja Andersson kiristämässä verotusta
Rinne vastasi kertomalla ”miljardien menolisäyksistä”, joihin hän keräisi rahat kiristämällä verotusta. Demareiden kielellä tämä tarkoittaa ”veropohjan laajentamista”. Lisäksi Rinne puhui tulevaisuuden investoinneista, joiden turvin vaaliohjelma rahoitettaisiin.
Myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi haluavansa veronkiristyksiä, joiden ansiosta uusia työpaikkoja syntyisi ”luultavasti paljon”,
Työllisyysaste ei kerro työllisyyden luonteesta
Edellinen hallitus on onnistunut nostamaan työllisyysasteen 72 prosenttiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho huomautti, että työllisyysaste ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteinen mittari.
– Työllisyysaste Suomessa nousee myös sen vuoksi, että työllisiä poistuu väestön ikääntymisen vuoksi. Ongelma on myös se, että työllisyysaste ei ollenkaan kerro, millaisesta työllisyydestä kyse.
– Jos ihminen tekee pari tuntia viikossa töitä, hän on kyllä työllinen, mutta hän ei pysty elättämään itseään palkallaan. Niinpä juurikin työn tuottavuuden kasvuun ja tukiriippuvuuteen on kiinnitettävä huomiota, Halla-aho sanoi.
PS kohdistaisi leikkaukset toissijaisiin kohteisiin
Valtiovarainministeriö esitti helmikuussa, että ensi vaalikaudelle pitäisi tehdä ainakin kahden miljardin euron sopeutukset. Halla-aho myönsi, että varmasti edessä on vaikeat ajat.
– Kasvu on hyytymässä viennistä. Suomi on viennistä elävänä taloutena riippuvainen kansainvälisistä suhdanteista. Me (perussuomalaiset) korostamme julkisten menojen priorisointia. Siihen muilla puolueilla ei näytä olevan haluja. Julkinen valta omilla valinnoillaan osoittaa, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.
Halla-aho korosti perussuomalaisten linjaa, jonka mukaan mahdollisia leikkauksia ei pidä tehdä juustohöylällä, vaan yhteiskunnan tehtävät tulee panna tärkeysjärjestykseen ja leikkaukset kohdistaa toissijaisiin menokohteisiin.
Palkalla pitää voida tulla toimeen
Kokoomuspomo Petteri Orpon mielestä siinä tapauksessa, jos työllisyyskehitys ei jatku, kahden vuoden päästä on pakko katsoa, mistä sopeutetaan. Orpo tosin ei halunnut suoraan mainita mitään leikkauskohdetta, vaan hän luottaa siihen, että talouskasvun turvin leikkauksia ei tarvitse miettiä.
Halla-aho sanoi, että julkista taloutta pitäisi sopeuttaa rakenteellisesti vapauttamalla ihmisiä tukiriippuvuudesta ja tekemällä ratkaisuja, jotka edistävät tuottavan työn syntymistä sekä sitä, että on aina kannattavaa kannattavaa ottaa työtä vastaan.
– Se on kannattavaa vain silloin, kun työstä saa sellaisen palkan, jolla tulee toimeen. Päättäjien pitää myös pystyä tukkimaan täysin turhia mustia aukkoja taloudessa, joista maahanmuutto on se ilmeisin. Siihen voidaan vaikuttaa vain nykyistä huomattavasti tiukemmalla maahanmuuttopolitiikalla, Halla-aho painotti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Alma Media vaalitentti palkka Julkinen talous Petteri Orpo Antti Rinne leikkaukset Li Andersson vientiteollisuus Vasemmistoliitto perussuomalaiset SDP Jussi Halla-aho työllisyys Kokoomus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho: ”Olisi harhainen ajatus, että lähiöissä syrjäytyvät maahanmuuttajat olisivat vetotekijä, jolla houkutellaan osaajia Suomeen”
PS: Työtulo- ja eläkeverotusta kevennettävä – työnteon tulee olla taloudellisesti kannattavampaa kuin sosiaalietuuksien varassa eläminen
Ministeri Mykkänen iloitsee ulkomaalaisen työvoiman helpommasta saatavuudesta – perussuomalaisten Tavio ihmettelee intoa: Suomessa on yli puoli miljoonaa työtöntä
Immonen ja Puisto: Valtiovarainministeriön budjettiehdotus tyhjän päällä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää