LEHTIKUVA
Halla-aho ottaisi käyttöön hiilitullit EU:n ulkorajoilla: Tullit suojelevat eurooppalaista työtä halpatuonnilta ja ohjaavat samalla kiinalaista teollisuutta ympäristöystävällisempään tuotantoon
Puoluejohtajat keskustelivat eilen Ylen eurovaalitentissä EU:n roolista ilmastopolitiikan edelläkävijänä, eli pitäisikö EU:n sitoutua tiukempiin päästörajoituksiin vaikka Euroopan ulkopuoliset maat kuten Kiina ja USA eivät sitoutuisi.
Perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa ja kristillisdemokraattien Sari Essayahia lukuun ottamatta puolueiden puheenjohtajien mielestä EU:n pitää tehdä osansa ja jatkaa kunnianhimoisia ilmastotoimia riippumatta siitä, mitä muut tekevät.
Kokoomuksella ja vihreillä sama linja
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli intoa EU:n vahvalla painoarvolla ja vaikutusvallalla.
– Jos me teemme vahvaa ilmastopolitiikkaa, voimme samalla edistää ilmastonmuutoksen vastaista työtä muualla. EU on työkalu, ja siksi tarvitaan vahva Euroopan unioni, joka toimii määrätietoisesti maailmalla.
Vasemmiston Li Andersson esitti, että ilmastotoimissa annetaan usein sellaista kuvaa, että vain Eurooppa tekee ja Kiina ja USA eivät tee mitään.
– Mutta eihän se ole ihan totuudenmukainen kuva, Andersson sanoi.
– On se aika lähellä, Halla-aho sanoi.
“Annammeko Kiinan parturoida sademetsiä?”
Andersson jatkoi, että Euroopassa on tehtävä merkittäviä päästövähennyksiä sillä perusteella, jos katsotaan päästöjen määrää per capita eli asukasta kohden.
Halla-aho vastasi tähän.
– Totta kai Suomen ja Euroopan on tehtävä omat osansa, mutta jos ajatellaan EU:n osuutta maailman bruttokansantuotteesta ja maailman päästöistä, niin Eurooppa on jo tehnyt osansa, enemmänkin kuin osansa.
– Olemme monella teollisuudenhaaralla, kuten terästeollisuudessa, nähneet konkreettisesti päästökaupan myötä sen, että kun täällä kunnianhimo on liian korkealla, se siirtää tuotannon Kiinaan ja se sitten lisää täällä kiinalaisen tuontiteräksen markkinaosuutta. Sama pätee selluteollisuuteen. Me voimme tuottaa täällä sellua, jonka kysyntä kasvaa maailmalla, tai voimme antaa Kiinan tehdä sellun ja samalla antaa sen parturoida Etelä-Aasian sademetsiä. Se ei ole parempi vaihtoehto, Halla-aho painotti.
Hiilitullit suojelevat ympäristöä ja teollisuutta
Puoluejohtajilta kysyttiin, pitäisikö EU:n asettaa ulkorajoilleen hiilitullit ja pitäisikö Suomen edistää tätä tavoitetta EU:ssa. Kyse olisi siitä, että esimerkiksi Kiinasta tai USA:sta tuotavista tavaroista perittäisiin lisämaksu tavaroiden tuotannossa syntyneiden päästöjen perusteella.
Halla-aho kannattaa hiilitulleja.
– Ymmärrän, että tavallisilla kiinalaisilla on huoli ympäristönsä ilmanlaadusta, mutta heillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä kuin suomalaisilla on. Siksi juuri tämä on se alue, jolla EU:n pitäisi käyttää kauppapoliittisia muskeleitaan.
– Hiilitulleilla on kaksi tarkoitusta: ensinnäkin tullit suojelevat eurooppalaista työtä ja teollisuutta halpatuonnilta sekä epäreilun kilpailuedun hyödyntämiseltä. Samalla tullit ohjaavat kiinalaista teollisuutta kestävämpään ja ekologisempaan tuotantoon, jolloin myös tavallinen kiinalainen hyötyy pitkällä aikavälillä, Halla-aho sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hiilitullit Eurooppa Sari Essayah Petteri Orpo Kiina ilmastopolitiikka Li Andersson Suomi vihreät perussuomalaiset Jussi Halla-aho Kokoomus Teollisuus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Muut puoluejohtajat esittävät kireää ilmastopolitiikkaa – Halla-aho: Liika kunnianhimo ajaa teollisuuden eniten saastuttaviin maihin
EK:n paneelissa puitiin ilmastokysymyksiä, Halla-aho puhui kotimaisten sellutuotannon puolesta
Perussuomalaiset: Sitran ilmastokiristykset punavihreää pelottelua – “On käsittämätöntä, että suomalaisia syyllistetään oman auton käytöstä”
Koskenkylä: Saksan viherutopistinen energiakäännös “Energiewende” on ajautumassa umpikujaan – kansalaisten mielestä kallis, kaoottinen, epäoikeudenmukainen
Eurovaalien jälkimainingit – puoluejohtajia eroaa
Wihonen: Kehitetään nykyisiä kansallispuistoja – suomalainen luonto ja perinnemaisema on säilyttämisen arvoista
Tuleva talouskomissaari Gentiloni haluaa poistaa yksimielisyysvaateen pienten EU-maiden verotusasioissa
Huhtasaari: Hiilitullimietintö väärille urille – ”Ei ole Suomen teollisuuden etu”
Viikon suosituimmat
Li Andersson esiintyi äärivasemmiston katuväkivaltaa tukevassa tilaisuudessa
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Tynkkynen osti Hesarin etusivun täyteen maahanmuuttopolitiikkaa
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Greta Thunberg esiintyi Saksassa: “Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!”
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Vasemmistotaustainen oikeusprofessori maalailee kauhukuvia maamiinoihin kävelevistä turvapaikanhakijoista – puolustusvaliokunnan perussuomalaisilta tylyt terveiset professorille
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Rami Lehtinen: ”Pitääkö jonkun oikeasti kuolla ennen kuin äärivasemmiston uhka nousee todelliseen keskusteluun Suomessa?”
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Eduskunta äänesti pois ’’moninkertaisen ensikertalaisuuden’’ – Vigelius: ’’Rikoksenuusijat ansaitsevat ankarammat tuomiot’’
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Krista Kiurua lyöty kasvoihin
Pekka Aittakumpu: “Keskustalla on menossa kampanja, jossa valehdellaan, että Oulaskankaan sairaala olisi lakkautusuhan alla”
Joka neljäs ruotsalaisnuori aikuistuu lukutaidottomana – mitä ihmettä he tekevät seuraavat 60 vuotta ja kuka sen maksaa?
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Argentiinan rankka talousihme näyttäisi toimivan – inflaatio on hallinnassa eikä kansa ole noussut kapinaan
Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää