MATTI MATIKAINEN
Halla-aho: On tärkeää, että kuntavaaleissa ihmiset ottavat kantaa laajemmin – kuntien ja valtion talous riippuu täysin samoista tekijöistä
Maakuntien mahtipuolue keskusta on tällä kertaa toistaiseksi perussuomalaisia reilusti jäljessä kuntavaaliehdokkaiden määrässä. Yle kertoi pari viikkoa sitten, että keskustalla on kasassa 1 800 ja perussuomalaisilla jo 2 300 ehdokasta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi maanantaina politiikan toimittajien tilaisuudessa, että koska hän on loppukesästä saakka kiertänyt maakunnissa tapaamassa ihmisiä, hän on saanut hyvän käsityksen siitä, mistä asioista kansa haluaa keskustella.
– Monet ovat huolissaan julkisesta taloudesta hyvin laajalla tasolla, ei yksistään kuntien tasolla. Ihmiset ymmärtävät, että kuntien talous riippuu täysin samoista tekijöistä kuin valtion talous. Kunta voi saada varoja palvelujen järjestämiseen vain verottamalla tai valtiolta kanavoituina tulonsiirtoina. Kumpikin rahoituslähde on sidoksissa siihen, onko Suomessa tuottavaa työtä, joka tuottaa verotuloja sekä kunnille että valtiolle.
Kuntavaalit ovat jo ensi keväänä. Halla-aho muistutti, että kuntavaaleilla on myös erittäin suuri psykologinen ja yleispoliittinen merkitys.
– Tuloksia odotetaan jännittyneinä eduskunnassa, hallituksessa ja puoluetoimistoilla.
Keskustan menestys ei ole kirkossa kuulutettu
Keskusta on perinteisesti ollut vahva kuntapuolue. Vuoden 2017 kuntavaaleissa keskusta sai läpi kaikkiaan 2 824 valtuutettua. Nyt keskustan kannatus on kuitenkin jämähtänyt kymmenen prosentin tuntumaan, joten vastaava menestys ei ole itsestään selvää.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi kuitenkin rohkeasti, että keskusta tavoittelee samaa tulosta kuin viimeksikin.
– Sinne on matkaa, ja ehdokasasettelu ratkaisee.
Halla-aho toppuutteli Saarikon intoa.
– Tulkintani mukaan keskusta laskee saavansa pelkällä historian työntöavulla kuntavaaleista sellaisen tuloksen, jonka se voi selittää itselleen torjuntavoitoksi, jonka avulla voi kitkuttaa kohti seuraavia eduskuntavaaleja. Tämän takia me (perussuomalaiset) pidämme tärkeänä, että kuntavaaleissa ihmiset ottavat kantaa laajemmin kuin vain oman kunnan kysymyksiin, Halla-aho sanoi.
Kuntien itsehallinto näennäistä
Saarikko ei täysin hyväksynyt Halla-ahon kritiikkiä.
– Olisi kohtuullista odottaa vastauksia siihen, ovatko keskustalaiset toimineet kunnissa väärin, jos mielestäsi tärkein tavoite on nujertaa keskusta suomalaisessa kuntapolitiikassa. Mitä te tekisitte kunnissa toisin? Saarikko kysyi Halla-aholta.
Saarikko sanoi, että kuntavaaleissa ratkaistaan muun muassa lääkäripalveluja, päivähoitojärjestelmää ja liikkumisen mahdollisuuksia koskevat kysymykset.
– Niistä näissä vaaleissa on nyt kysymys, Saarikko haastoi.
Halla-aho muistutti, että vaikka kunnilla on itsehallinto, kunnat joutuvat toteuttamaan lainsäädännöllisiä tehtäviä.
– Tehtävien järjestämiseen kunnilla ei tyypillisesti ole riittävästi rahaa, jolloin kunnanvaltuustoissa joudutaan pohtimaan leikkauskohteita, jotta rahat saadaan riittämään. Tilannettahan ei helpota se, että kuntien tehtäviä lisätään. Kuntatalous oli kuralla jo ennen koronaa, Halla-aho sanoi.
Turha politikoida elinvoimasta, jos valtio nakertaa
Saarikko kysyi, mikä olisi perussuomalaisten vaihtoehto kuntakentälle. Halla-aho vastasi, että Suomessa on yli 300 kuntaa ja ne ovat erilaisia keskenään.
– Kuntien rahoituspohja ja väestörakenne ovat aivan erilaisia. Tämän vuoksi yksikään puolue ei pysty laatimaan kovin yksityiskohtaista, pelkästään kunnan kompetenssissa oleviin asioihin kajoavaa kuntavaaliohjelmaa. Yleensä kuntavaaliohjelmissa puhutaan latteasti ja ympäripyöreästi elinvoimasta ja turvallisesta arjesta. Nähdäkseni tällainen on vain turhaa sanahelinää, jos samaan aikaan tehdään valtakunnan tasolla politiikkaa, joka nakertaa sitä elinvoimaa, Halla-aho sanoi.
Saarikko myönsi, että valtio velkaantuu ensi vuonna siksi, että kuntien taakkaa otetaan valtion harteille.
Työn ja yrittämisen verotus alas
Halla-aho muistutti, että maaseutupaikkakunnilla talous lepää usein suurten yksittäisten työnantajien varassa, joiden ympärille rakentuu palveluyrityksiä ja muuta.
Hän totesi, että valtio voi omilla toimillaan myös avittaa kuntia luomaan edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle.
– Silloin puhutaan verotuksesta. Työn ja yrittämisen verotusta pitää laskea. Kuljetus- ja polttoainekustannukset täytyy pitää kohtuullisina.
Halla-aho korosti, että tavallisten ihmisten asumis- ja liikkumiskustannuksia pitää saada alas.
– Tämä on tärkeää paitsi siksi, että ihmisillä olisi varaa asua myös suurten kaupunkien ulkopuolella, myös siksi, että ihmisille pitää jäädä enemmän käteen omista tuloistaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kuntavaaliehdokkaat asuminen ja liikkuminen suomalainen työ ja yrittäminen valtio elinkustannukset Annika Saarikko Kuntavaalit Kunnat Velkaantuminen perussuomalaiset talous Jussi Halla-aho Keskusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus korotti polttoaineveroa keskustan tuella – Halla-aho muistuttaa, että ilmastointoilussakin on syytä säilyttää suhteellisuudentaju
Suomen julkinen sektori kärsii kroonisesta vajeesta, vaikka kokonaisveroaste on maailman korkeimpia – Koskenkylä: “poikkeuksellisen vastuutonta ajattelua”
Perussuomalaiset säästäisivät EU:sta, kehitysavusta, maahanmuutosta ja Ylestä
Halla-aho Ylellä: EU-elvytyspaketista olisi pitänyt kieltäytyä jo kesällä – ”Suomen paikka ei ole velkaunionissa”
Perussuomalaiset: Hallitus siirtää kaiken vastuun tuleville hallituksille – “Rahaa riittää kyllä jaettavaksi ideologisiin hankkeisiin, mutta vaikuttavat työllisyystoimet puuttuvat”
Hallituspuolueet ajavat haittamaahanmuuttoa, viherveroja ja EU-tukipaketteja – Grönroos: Ei ole uskottavaa, että samat puolueet edistäisivät kuntatasollakaan suomalaisten hyvinvointia
Tavio: “Verotietojen uutisointi kallellaan vasemmalle”
Halla-aho: Kuntavaaleilla suuri yleispoliittinen merkitys – ”Kansalle tilaisuus ottaa kantaa ja antaa palautetta”
Rahaa tulee, sanoo hallitus – Purra: Kuntapaketit auttavat hallituspuolueita kuntavaaleissa
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää