Halla-aho: On epäviisasta rakentaa kohtalonyhteys hyvin erilaisten talouksien ja hyvin erilaisten fiskaalisten kulttuurien välille

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehottaa pohtimaan, mitä ulkopuolinen vihamielinen toimija haluaisi. – Hän haluaa nähdä heikon Euroopan, jossa yhteiskuntien koheesio hajotetaan laajamittaisella maahanmuutolla ja jossa kansalaisten luottamus päätöksentekoon rapautetaan venyttämällä, kiertämällä ja rikkomalla sääntöjä ja sopimuksia.

Jussi Halla-aho kiinnitti tänään eduskuntapuheenvuorossaan huomiota siihen, mitä monet hallituspuolueiden edustajat ovat sanoneet: “Ei pidä tuijottaa mekaanisesti elpymispaketin maksuja ja saantoja, vaan pitäisi pohtia laajempaa kuvaa ja kokonaisuutta ja nähdä maksut investointina Euroopan elpymiseen, josta mekin hyödymme, investointina rauhaan ja vakauteen, joille on vaikea määritellä täsmällistä rahallista arvoa, mutta joilla yhtä kaikki on meille suuri arvo.”

– Olen periaatteessa samaa mieltä. Yksittäisen nettotappion kanssa voisi elää, jos se olisi yksittäinen. Ikävä kyllä, tämä paketti on koko kuva siitä, mikä EU on tulevaisuudessa, perussuomalaisten puheenjohtaja sanoi.

EU lakkasi olemasta eksklusiivinen klubi

Halla-aho muistutti, että kun Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995, unioni koostui pääasiassa maista, jotka olivat taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksensä osalta samalla tai korkeammalla tasolla kuin Suomi.

– Muutama poikkeus oli, mutta niillä ei ollut kokonaisuuden kannalta merkitystä. Muistan, miten joskus 90-luvun lopulla Helsingin Sanomat kirjoitti, että ihminen lentänee Marsiin ennen kuin Romania ja Bulgaria pääsevät Euroopan unioniin, ja muistan, miten itsestään selvältä tämä silloin tuntui. Sen jälkeen moni asia muuttui hyvin nopeasti. EU lakkasi olemasta eksklusiivinen klubi, joka myöntää jäsenyyden palkinnoksi tietyn kehitystason ja poliittistaloudellisen kulttuurin saavuttamisesta. Siitä tuli inklusiivinen klubi, johon kaikilla oli oikeus liittyä ja joka pyrki jäsenyydellä ja tukirahoilla maanittelemaan maita täyttämään eurooppalaiset standardit.

– Jäsenyysehtoja voi höllentää, jos samaan aikaan vähennetään integraatiota ja keskinäisriippuvuutta. Vastaavasti integraatiota voidaan syventää, jos jäsenyysehtoja kiristetään, mutta kaikkein hulluin yhdistelmä on samanaikaisesti syventää integraatiota ja höllentää jäsenyysehtoja. Tismalleen sama pätee muuten sosiaaliturvan ja maahanmuuttokontrollin väliseen suhteeseen. Jos toinen on kireä, toinen voi olla avokätinen. Kumpikin voi olla kireä, mutta kumpikin ei voi olla avokätinen.

Unioni nähdään jo sosiaaliluukkuna

Hallituspuolueiden edustajat usein kysyvät, miksi muut EU-maat tukevat elvytyspakettia, jos se on niin huono kuin perussuomalaiset väittävät. Halla-aho vastaa:

– Siksi, että se on niin monelle jäsenmaalle varsin hyvä joko rahallisesti tai poliittisesti. Tulonsiirtojen saajien ja maksajien balanssi on muuttunut siitä, mitä se oli 90-luvulla. Euroopan unionista tulee tulonsiirtounioni siitä yksinkertaisesta syystä, että tämä sopii enemmistölle. Esimerkiksi Saksa toki maksaa, mutta sillä, toisin kuin Suomella, on myös merkittäviä intressejä tulonsiirtoja vastaanottavissa maissa, ja koska Saksa on sekä väestöltään että taloudeltaan EU:n suurin valtio, sillä joka tapauksessa säilyy kontrolli rahoihinsa, olivat ne kansallisessa tai unionin budjetissa.

– Parempaa ei ole näköpiirissä. Britannia lähti omaksi hyödykseen ja meidän muiden vahingoksi. Sveitsi, Islanti ja Norja eivät ole kiinnostuneita jäsenyydestä. On muuten merkillepantavaa, että kun Islannin finanssikupla puhkesi ja maan talous romahti vuonna 2008, maa haki hyvin nopeasti EU:n jäsenyyttä. Kun Islanti sitten hyvin järkevillä ja epäortodoksisilla keinoilla pääsi jaloilleen, se veti hakemuksensa pois. Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten EU nähdään ulkoapäin: eräänlaisena sosiaaliluukkuna, jonne hakeudutaan, kun tarvitaan käteistä.

Seuratkaapa, mihin kaasuputki ja ruplavana johtavat

EU:n ovelle kolkuttavat nyt Serbia, Albania, Kosovo, Makedonia ja jopa Turkki. Halla-aho sanoi tänään eduskunnassa, että hänellä ei ole mitään näitä hienoja maita vastaan, mutta kokemus on osoittanut, että on epäviisasta rakentaa kohtalonyhteys hyvin erilaisten talouksien ja hyvin erilaisten fiskaalisten kulttuurien välille.

– Muistaakseni edustaja Antti Rinne eilisessä keskustelussa perustellusti toivoi, että toista mieltä olevia ei aina epäiltäisi epäisänmaallisista motiiveista. Kuitenkin samaisten hallituspuolueiden edustajat varsin estoitta epäilevät elpymispaketin vastustajia erään nimeltä mainitsemattoman naapurimaamme pussiin pelaamisesta. Yleisellä tasolla kehottaisin seuraamaan kaasuputkea ja ruplavanaa. Ne eivät johda perussuomalaisten puoluetoimistolle. Sen sijaan ne kyllä johtavat eräiden valtapuolueiden puoluetoimistoille sekä Suomessa että Saksassa.

On syytä miettiä, kenen asioita ajaa

Halla-aho kehottaa pohtimaan, mitä ulkopuolinen vihamielinen toimija haluaisi.

– Hän haluaa nähdä heikon Euroopan, jossa yhteiskuntien koheesio hajotetaan laajamittaisella maahanmuutolla; jossa jäsenmaiden keskinäiset välit myrkytetään epäoikeudenmukaisilla yhteisvastuumekanismeilla; jossa kansalaisten luottamus päätöksentekoon rapautetaan venyttämällä, kiertämällä ja rikkomalla sääntöjä ja sopimuksia; ja joka romuttaa energiaomavaraisuutensa ja syventää energiariippuvuuttaan kyseisestä ulkopuolisesta vihamielisestä toimijasta.

– Kun ajaa erilaisia asioita, kannattaa todella miettiä, kenen asioita ajaa.